|
|
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ©
Flickr/pakelc
Susi eli vuosisatoja sitten kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla,
onhan se kaikkein laajimmalle levittäytynyt maanisäkäs.
Laajat susivainot ovat kuitenkin
pilkkoneet monet populaatiot pienemmiksi ja ainakin osin eristyneiksi etenkin Euroopassa
- ja jo kauan
aikaa sitten susi on laajoilta alueilta järjestelmällisesti hävitetty. Brittein saarilta viimeinen
susi ammuttiin jo vuonna 1743, Tanskasta 1772, Irlannista 1786, Saksasta 1904, Ruotsista 1966, Norjasta 1976 - eikä susia ole myöskään
Alankomaissa, Belgiassa, eikä monissa muissakaan Euroopan maissa. Ranskassa oli vielä 1800-luvun alkupuolella
peräti 5 000 sutta, viimeinen tapettiin vuonna 1937. Sittemmin susi on tehnyt paluun
eräisiin maihin, kuten Ranskaan, Saksaan, Norjaan ja Ruotsiin.
Suomessa susia oli vielä 1800-luvulla niin paljon, että esimerkiksi vuosina
1866 - 1898 tapettiin 5 598 sutta, näistä tapettiin 2 400
vuosina 1861 - 1865 ja vuonna 1880 vielä 320. 1900-luvun alkupuolella
susi oli maastamme käytännössä sukupuuttoon tapettu. 1970-luvulla koko kannan
suuruudeksi arvioitiin 10 - 15 yksilöä. Vuoteen 1975 asti Suomen valtio jopa
maksoi sudesta tapporahaa. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin periaatteessa poronhoitoalueen
eteläpuolella. Rauhoitus on kuitenkin ollut laadultaan varsin näennäistä,
sillä susien kohtalo on kulloisinakin vuosina riippunut maa- ja metsätalousministeriön
päätöksistä.
2000-luvun alkuvuosina susikantamme osoitti elpymisen ja runsastumisen merkkejä,
tämän aikaansai se, että EU tuli erilaisine määräyksineen sutemme turvan takaajaksi.
Vuosituhannen alun runsaasta sadasta susien määrä kohosi vuoden 2006 lopulla lähelle
kolmeasataa. Tuosta ajankohdasta vuoteen 2011 tultaessa susikantamme oli puolittunut.
Syinä tähän ovat olleet laajamittainen salametsästys sekä maa- ja metsätalousministeriön
kaatolupapolitiikka. Kymmenittäin susiamme kaadetaan vuosittain erilaisilla
kiintiö- ja poikkeusluvilla, vaikka on kyseessä vuonna 2010 julkistetun Punaisen kirjan
mukaan erittäin uhanalainen laji, jota tulisi ponnekkaasti suojella.
Susien määrä 240 - 260 kesän korvalla 2012
Suomessa on kesän 2012 alkaessa susia 240 - 260
- aikuisia susia 170 - 180
- tämän kevään/alkukesän pennut 70 - 80
- lisänä mahdollisesti jokunen Venäjältä tuleva
Rktl:n varovaisuusperiaatteeseen pohjautuvan arvion mukaan susien kokonaismäärä rajasudet mukaan lukien on 170 - 180 sutta. Kun tähän lisätään tämän kevään pennut,
70 - 80 kappaletta (Kojola, MT 5.4.2012), onkin Suomessa jo kesällä lähes 300 sataa sutta. Sen päälle tulevat Venäjältä tulevat sudet, joiden lukumäärä on arvoitus.
(Maaseudun Tulevaisuus 13.4.2012)
VIIMEISIMPIÄ SUSIUUTISIA
16.5. -
Susi lönkytteli pellonreunaa Kokemäellä
14.5. -
Sudet kuumentavat tunteita Viron Saarenmaalla
13.5. -
Salakaatoselvitykset Ruotsissa jatkuvat
9.5. -
Susi kellui kuolleena Ruotsin järvellä
9.5. -
Ruotsin poliisilla suuroperaatio salametsästäjien kiinnisaamiseksi
9.5. -
Kasvava susikanta uhkana Pohjois-Venäjällä
4.5. -
Kiistelty susiaktivisti aikoo istuttaa lisää tarhapetoja Suomen rajalle
2.5. -
Sudet jälleen keskellä kylää Nousiaisissa
30.4. -
Sudenmetsästystä Serbiassa
29.4. -
Petojen syömät porot herättävät närää
25.4. -
Ruotsissa ammuttiin suojelujahdissa kantava susinarttu helikopterista
Seuraa Riku Lumiaron blogia!
Luonnon monimuotoisuus - Nähdään poronhoitoalue uusiksi niin porotalouden kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Sudet nettikamerassa!
Yellowstone, Montana, USA. Aikaeroista johtuen, alkaa näkyä meillä iltapäivällä noin klo 15 - 16,
kun aamu valkenee Amerikassa.
Yhteistyössä
Tuikkis
Susi on metsänjumala Tapion koira
Metsänjumala Tapio hallitsee metsää ja metsän eläimiä. Yhdellä hänen eläimistään, sudella,
on Suomen kansan mytologiassa erityinen asema, sillä susi on Tapion koira.
Tapion vallassa on myöskin metsästäjän riistaonni, ja siksipä meillä muinoin
onkin lahjottu Tapion koiraakin, sutta, lihapaloin.
Susi on Hiien hurtta ja Manalan rakki
Kalevalassakin susi on mukana koiran asemassa, sitä nimitetään siellä ei kovinkaan mairittelevasti
Hiien hurtaksi ja Manalan rakiksi. Näistä nimityksistä huolimatta suden voima ja sitkeys
tuodaan kansalliseepoksessamme myönteisessä valossa esille. Sudella oli tärkeä sijansa
Väinämöisen synnyttäessä rautaa. Susi ja karhu ovat olleet muinaissuomalaisille
voiman ja lujuuden symboleita ja vain ne ovat olleet kelvollisia auttamaan aineista kovimman, raudan
syntyprosessissa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvassa kettu, Copyright ©
Flickr/Peter G Trimming
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Susi *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Hannu Hautala, Reijo Heikkinen: Kalevalaista luontoa - Articmedia 2009.
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
|
