Susi (Canis lupus) - Tunturisuden susisivut
Suden ruumiilla on pituutta 100 - 140 cm. Hartiakorkeus on yli puoli metriä ja voi
olla enimmillään jopa 80 - 90 cm. Vinosti alaspäin riippuvan, tuuhean hännän pituus on kärkikarvoineen 35 - 65 cm.
Suomessa eräässä painotutkimuksessa saatiin naarassusien keskipainoksi 32 kg ja urossusien
keskipainoksi 40 kg. Suomessakin on tavattu luonnossa urossusia, joiden paino on ollut yli 50 kg.
Suden pää on iso ja sen kuono on terävä. Suden kallo on erityisen pitkä - tarjoten hyvät
edellytykset mainiolle hajuaistille. Suden korvat ovat pystyt ja kaikenkaikkiaan susi
muistuttaa pystykorvaista koiraa.
Suden erottaminen koirasta ei aina ole helppoa, mutta sudella häntä usein
riippuu suorana ja sen silmät ovat vinot. Pennulla silmien väri on sininen, väri alkaa vaihtua kohti keltaista ja oranssia 8 - 16 viikon iässä. Aikuisen suden silmien iiriksen eli värikalvon väri vaihtelee ruskean eri sävyistä aina keltaiseen ja oranssiin asti. Joskus, äärimmäisen poikkeuksellisesti, aikuisen suden iiris voi jäädä siniseksi. Sudella on silmässään kolmas silmäluomi, vilkkuluomi. Se on limakalvon peittämä,
mustareunainen luomi, joka nousee esiin silmäkulmasta. Liikkeen susi erottaa hyvin -
mutta liikkumattoman kohteen havaitsemisessa sillä lienee näköaistinsa kanssa jo jonkinlaisia vaikeuksia.
Mitä ilmeisimmin
susi koiran lailla kuulee korkeampia ääniä, kuin ihminen.
Suden jäljet muistuttavat suuren koiran jälkiä.
Suden etutassut ovat takatassuja kookkaampia.
Raateluhampaat ovat pitemmät ja
kookkaammat kuin koiralla. Suden yläleuan raateluhampailla voi olla pituutta noin
23 - 25 mm ja alaleuan hampailla vieläkin enemmän, jopa hieman yli 30 mm.
Sudella on 42 hammasta - 20 hammasta yläleuassa ja 22 alaleuassa.
|
Suden ruokavalioon kuuluvat sekä suuremmat että pienemmät nisäkkäät - aina sen mukaan,
miten ravintoa on tarjolla ja mikä vuodenaika on meneillään.
Suden tärkeimmän talviriistan meillä muodostavat hirvet, metsäpeurat ja porot.
Susi tulee sukukypsäksi toisena taikka kolmantena elinvuonnaan, kun elinkuukausia on takana
noin 22. Suden kantoaika on 60 - 63 vrk. Susi saa keväällä tai pikemminkin alkukesästä:
toukokuussa taikka kesäkuun alussa pentueen. Pentuja on suomalaisissa
susipentueissa keskimäärin 4,4 - pienimmissä
kaksi ja suurimmissa kahdeksan. Sudenpentujen syntymäpaino on 0,5 kg.
Sudet elävät yhtä vanhoiksi, kuin pitkäikäisimmät koirat - noin 15-vuotiaiksi.
Susi on hyvin sosiaalinen ja viisas eläin - jolle mieluinen ja luonnollinen elintapa on muodostaa lauma.
Susi on todellakin laumaeläin.
Laumassa susilla on tarkka arvojärjestys - vanhemmat sudet ovat arvoasteikossa ylimpänä.
Laumaa voi johtaa joko johtajauros taikka - naaras. Johtajaparia laumassa kutsutaan alfa-pariksi ja
vain tämä pari lisääntyy laumassa.
Suomessa susien laumakoko on keskimäärin seitsemän yksilöä, suurimmissa
laumoissa on ollut 12 - 13 sutta.
Suurin tunnettu susilauma luonnossa on tavattu Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadassa -
siinä oli 32 hukkaa.
Sudet ulvovat. Ulvomisellaan sudet viestivät toisilleen monenlaisia asioita - ja etenkin muille
laumoille se on varoitus: tämä on meidän aluettamme ja tänne ei ole tulemista!
Sudet kommunikoivat monin tavoin, ulvonta on vain yksi viestitysmuoto.
Susi liikkuu tavallisesti noin 8 km:n tuntinopeudella - yhden päivän aikana se voi tehdä taivalta jopa 70 km.
Suden huippunopeus voi olla noin 70 kilometriä tunnissa.
Susiemme määrä vuoden 2009 lopussa oli arviolta, noin 160 - 200 sutta.
|
