Sudet Susi (Canis lupus)

Susien hoitosuunnitelma valmistuu vuonna 2014 - Miten ihminen ja susi mahtuvat samaan maahan? Keskustelu käynnissä netissä

Riistakeskus ja riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat avanneet netissä kaikille avoimen keskustelufoorumin, jolla voi kertoa omia kokemuksiaan susista ja esittää näkemyksiään susikannan hoidosta. Ensimmäisenä avautuu keskustelu siitä, millaista on suden ongelmallinen käyttäytyminen. (Yle Uutiset 20.3.2014)

Alla linkki Suomen Riistakeskuksen ja Rktl:n keskustelufoorumille.

Susi Canis lupus Sudenhoitosuunnitelman keskustelufoorumi

Yhteys ylläpitoon

tuntsu@dnainternet.net

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun ylälaidassa - Copyright © Flickr/Josh More
*Kuva - Kanadan musta metsäsusi oikealla - Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar
Musta Kanadan metsäsusi
Susi (Canis lupus)

Suden ruumiilla on pituutta 90 - 140 cm. Hartiakorkeus on yli puoli metriä ja voi olla enimmillään jopa 80 - 90 cm. Vinosti alaspäin riippuvan, tuuhean hännän pituus on 30 - 50 cm, kärkikarvoineen enimmillään 65 cm. Susilla on talvi- ja kesäturkki. Talviturkissa on päällä peitinkarvaa, jolla pituutta hieman alle 13 cm eli viitisen tuumaa. Pohjavillan paksuus on 6 - 7 cm eli noin kaksi ja puoli tuumaa.

Susi Canis lupus Tiivis susi-tietopaketti
Viimeisimpiä susiuutisia

Susi Canis lupus 24.4.2014 - Susiasioihin yhdessä tekemistä, kokeilua ja ongelman ratkomista yksi kerrallaan Susi Canis lupus Susi Canis lupus 17.4.2014 - Kaukasuksella Georgiassa susien ja koirien ristisiitoksia yllättävän paljon
Susien määrä Suomessa 140 - 155 helmikuussa 2014

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä 140 - 155 sutta. Viime vuonna helmikuun alussa susia oli 120 - 135.

Susi Canis lupus Susikannan seurailua vuosien mittaan
Susi
Susihukka

Kansan ja kirjallisen kulttuurin antamia eläinten nimiä Tutustu kansan sudelle antamiin nimityksiin.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Cloudtail
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

  • Amazoniankoira
  • Andienkettu
  • Atamarankettu
  • Bengalinkettu
  • Brasiliankettu
  • Darwininkettu
  • Dingo
  • Eteläafrikankettu
  • Etiopiansusi
  • F - K

  • Falklandinkoira
  • Fennekki (aavikkokettu)
  • Harjasusi
  • Harmaakettu
  • Hiekkakettu
  • Isoandienkettu
  • Juovasakaali
  • Kaliforniankettu
  • Kettu
  • Kit fox
  • Kojootti
  • Korsakki
  • Korvakoira
  • Kultasakaali
  • L - P

  • Laulava uudenguineankoira
  • Mustatäpläkettu
  • Naali
  • Pampakettu
  • Preeriakettu
  • Punasusi
  • R - V

  • Ravustajakoira
  • Sahelinkettu
  • Savannikoira (hyeenakoira)
  • Suokoira (pensaskoira)
  • Supikoira
  • Susi
  • Tiibetinkettu
  • Vaippasakaali
  • Viidakkosusi (vuorisusi)
  • KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

  • Aasiankultakissa
  • Aasianmetsäkissa (leopardikissa)
  • Afrikankultakissa
  • Andienkissa
  • Borneonkissa
  • Borneonpuuleopardi
  • Gepardi
  • - Gepardin lisääntyminen ja alalajit
  • Hietakissa
  • Iberianilves (espanjanilves)
  • Ilves
  • Iriomotenkissa
  • Jaguaari
  • - Musta jaguaari
  • Jaguarundi
  • K - L

  • Kalastajakissa
  • Kanadanilves
  • Karakali (aavikkoilves)
  • Kiinanaavikkokissa
  • Kodkod (yökissa)
  • Kolokolo (pampakissa)
  • Kotikissa
  • Leijona
  • - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
  • Leopardi
  • - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
  • Litteäpääkissa
  • Lumileopardi
  • M - P

  • Manuli (arokissa)
  • - Manulikuvia
  • Margai (pitkähäntäkissa)
  • Marmorikissa
  • Mustajalkakissa
  • Onsilla (tiikerikissa)
  • Oselotti
  • Pampasinkissa
  • Pantanalinkissa
  • Punailves
  • Punankissa (vuorikissa)
  • Puuleopardi
  • Puuma
  • R - V

  • Ruostetäpläkissa
  • Servaali
  • - Servaalikuvia
    - Savannah
  • Suokissa
  • Tiikeri
  • - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
  • Villikissa
  • Naali
    Napakettu eli naali erivärisin silmin

    Heterokromia eli silmien erivärisyys. Silmät voivat olla keskenään eriväriset eläimillä ja myös ihmisillä. Mitenkään normaalia tämä ei ole, vaan on kyse kehityshäiriöstä, heterokromiasta. Tämä voi johtua perinnöllisistä syistä, silmään tulleesta vammasta tai sairaudesta. Silmistä tulee siksi eriväriset, että melaniinin (musta tai ruskea väriaine) tuotanto silmissä on erilainen ja siksi lopputuloskin, kummankin silmän väri, on erilainen.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Cloudtail
    *** www.tunturisusi.com ***