Suomen sudet 2000-luvulla
Suomessa oli kaavion mukaisesti
vuoden 2002 lopussa arviolta 135 - 145 sutta.
Huippu koettiin vuoden 2006 lopussa,
jolloin maassamme oli arviolta 250 - 270 sutta.
Kevättalvella 2011 susia oli 135 - 145.
|
|
TUNTURISUDEN SUSISIVUT
Susi eli vuosisatoja sitten kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla,
onhan se kaikkein laajimmalle levittäytynyt maanisäkäs.
Laajat susivainot ovat kuitenkin
pilkkoneet monet populaatiot pienemmiksi ja ainakin osin eristyneiksi etenkin Euroopassa
- ja jo kauan
aikaa sitten susi on laajoilta alueilta järjestelmällisesti hävitetty. Brittein saarilta viimeinen
susi ammuttiin jo vuonna 1743, Tanskasta 1772, Irlannista 1786, Saksasta 1904, Ruotsista 1966, Norjasta 1976 - eikä susia ole myöskään
Alankomaissa, Belgiassa, eikä monissa muissakaan Euroopan maissa. Ranskassa oli vielä 1800-luvun alkupuolella
peräti 5 000 sutta, viimeinen tapettiin vuonna 1937. Sittemmin susi on tehnyt paluun
eräisiin maihin, kuten Ranskaan, Saksaan, Norjaan ja Ruotsiin.
Suomessa susia oli vielä 1800-luvulla niin paljon, että esimerkiksi vuosina
1866 - 1898 tapettiin 5 598 sutta, näistä tapettiin 2 400
vuosina 1861 - 1865 ja vuonna 1880 vielä 320. 1900-luvun alkupuolella
susi oli maastamme käytännössä sukupuuttoon tapettu. 1970-luvulla koko kannan
suuruudeksi arvioitiin 10 - 15 yksilöä. Vuoteen 1975 asti Suomen valtio jopa
maksoi sudesta tapporahaa. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin periaatteessa poronhoitoalueen
eteläpuolella. Rauhoitus on kuitenkin ollut laadultaan varsin näennäistä,
sillä susien kohtalo on kulloisinakin vuosina riippunut maa- ja metsätalousministeriön
päätöksistä.
2000-luvun alkuvuosina susikantamme osoitti elpymisen ja runsastumisen merkkejä,
tämän aikaansai se, että EU tuli erilaisine määräyksineen sutemme turvan takaajaksi.
Vuosituhannen alun runsaasta sadasta susien määrä kohosi vuoden 2006 lopulla lähelle
kolmeasataa. Tuosta ajankohdasta vuoteen 2011 tultaessa susikantamme oli puolittunut.
Syinä tähän ovat olleet laajamittainen salametsästys sekä maa- ja metsätalousministeriön
kaatolupapolitiikka. Kymmenittäin susiamme kaadetaan vuosittain erilaisilla
kiintiö- ja poikkeusluvilla, vaikka on kyseessä vuonna 2010 julkistetun Punaisen kirjan
mukaan erittäin uhanalainen laji, jota tulisi ponnekkaasti suojella.
Susien määrä 185 - 205
Suomessa oli RKTL:n mukaan kesäkuussa 2011 susia 185 - 205.
VIIMEISIMPIÄ SUSIUUTISIA
27.1. -
Yläneen susien DNA osoitti lauman luonnon tuomaksi
26.1. -
Röyhkeä susi tappaa poroja Juntusrannassa
Seuraa Riku Lumiaron blogia!
Luonnon monimuotoisuus - Nähdään poronhoitoalue uusiksi niin porotalouden kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Sudet nettikamerassa!
Yellowstone, Montana, USA. Aikaeroista johtuen, alkaa näkyä meillä iltapäivällä noin klo 15 - 16,
kun aamu valkenee Amerikassa.
Yhteistyössä
Tuikkis
Näin susien lähetinpannat toimivat:
Tavoitteena pantojen maksimaalinen käyttöikä
JOULUKUU 2011.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) tutkii susien liikkumista, reviirien ja kannan kokoa sekä hirvieläinkantojen välistä
vuorovaikutusta asentamalla susille GPS-GSM-lähettimillä varustettuja pantoja. Viive pantojen välittämissä tiedoissa on aiheuttanut kyselyjä muun muassa susipuhelinpalvelussa. Pantojen paikannusväli ja tietojen välittäminen on ohjelmoitu siten, että pantojen paristo kestää mahdollisimman pitkään. Mitä useammin panta lähettää tietoja, sitä lyhyemmäksi jää pannan käyttöikä.
Normaalisti panta ohjelmoidaan paikantamaan eläin neljän tunnin välein. Tutkittaessa susien saalistusta paikannusväli voi olla puoli tuntia
tai tunti. Riittävän tiheän paikannusaineiston läpikäyminen maastossa koiran avulla antaa luotettavan aineiston susien hirvieläimiin kohdistamasta
saalistuspaineesta. Nämä tehoseurantajaksot lyhentävät kuitenkin merkittävästi pannan pariston käyttöikää.
Paikannukset kerätään pantaan "muistipakettiin", johon mahtuu seitsemän havaintoa kerrallaan. Kun koossa on seitsemän paikannusta, yrittää panta lähettää havainnot GSM:n avulla palvelimelle, josta paikkatiedot saadaan numeerisena tietona.
Paikannustiheyden määrittäminen neljään tuntiin ja seitsemän paikannuksen kerääminen pannan muistiin ennen lähetystä tähtäävät pariston säästämiseen maksimaalisen käyttöiän saavuttamiseksi. Käytännössä pannat ovat yleensä toimineet vajaan vuoden.
Paikannukseen tarvitaan avoin maasto, tietojen lähettämiseen lisäksi GSM-kuuluvuus
Pannan GPS-laitteen tulee toimiakseen vastaanottaa signaalia useammasta satelliitista yhtäaikaisesti. Jotta paikannus onnistuu, täytyy eläimen olla riittävän avoimessa maastossa. Jos susi on paikannushetkellä niin peitteisessä maastossa, että pannan GPS-osa ei saa signaalia riittävän monesta satelliitista (ei ehdi laskea paikannusta), paikantaminen epäonnistuu. Jotta panta voi lähettää paikkatiedot, tulee eläimen olla GSM-kuuluvuusalueella.
Mikäli pannan paikannusväli on neljä tuntia ja kaikki perättäiset paikannukset onnistuvat, havaintoja saadaan 28 tunnin välein. Jos jokin paikannuksista epäonnistuu, yrittää panta seuraavaa paikannusta taas neljän tunnin kuluttua. Tällöin myös paikkatietojen lähettäminen lykkääntyy neljällä tunnilla. Jotta esimerkiksi susipuhelimesta voidaan palvella koiran kanssa metsälle lähteviä, tarvitaan lisäksi yhden ihmisen työpanos havaintojen vastaanottamiseen palvelimelta ja paikkatietojen siirtämiseen kartalle.
On tärkeää huomata, että pannan tiedot kertovat vain pantaa kantavan yksilön sijainnin. Susilauman muut yksilöt voivat liikkua samanaikaisesti eri puolilla reviiriään myös yksin tai pienissä ryhmissä.
Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta:
tutkimusmestari Sanna Kokko, etunimi.sukunimi@rktl.fi
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Susi *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Tunturimaisema Copyright
Juha Perälä
*Ylin kuva Copyright
jamia54
|
|
Euroopan susimaat
Albania
Armenia
Azerbaidžan
Bosnia-Hertsegovina
Bulgaria
Espanja
Georgia
Italia
Itävalta (?)
Kreikka
Kroatia
Latvia
Liettua
Makedonia
Moldova
Montenegro
Norja
Portugali
Puola
Ranska
Romania
Ruotsi
Saksa
Serbia
Slovakia
Slovenia
Sveitsi (?)
Suomi
Tšekki
Turkki
Ukraina
Unkari
Valko-Venäjä
Venäjä
Viro
Euroopan sudettomat maat
Alankomaat
Andorra
Belgia
Irlanti
Islanti
Kypros
Liechtenstein
Luxemburg
Malta
Monaco
San Marino
Tanska
Vatikaanivaltio
Yhdistynyt Kuningaskunta (Englanti)
|
|
