Fretin tarina
Alunalkaen fretti on kesytetty hilleristä ihmisen tarpeisiin. Jo tuhansia vuosia sitten, faaraoiden aikana, frettejä pidettiin lemmikkinä.
Sittemmin frettien avulla harjoitettiin kanien ja muiden pienten jyrsijöiden metsästystä Etelä- ja Keski-Euroopassa. Fretillä on sellainen ruumiin muoto,
että se hyvin mahtui ahtautumaan pakenevien eläinten perässä mitä pienimpiin koloihin, joista se ajoi ne esille.
Ensimmäisiä kirjallisia mainintoja fretistä on ajalta 350 eaa. Aristoteles kuvasi tuolloin eläimen, joka ihan hyvin saattoi olla fretti.
Muutamia kymmeniä vuosia ennen häntä Aristofanes puolestaan käytti eräässä komediassaan ilmeisestikin sanaa
ictis, joka tarkoitti frettiä.
Ensimmäiseltä vuosisadalta alkaen fretin historiaan liittyvät tiedot muuttuvat varmemmiksi.
"Fretin biologisesta alkuperästä kuulee monenlaisia arveluita. Tosiasia kuitenkin on todennäköisesti se, että fretin jalostuksessa on käytetty lähes
kaikkia niitä hillerin lajeja jotka fretin kanssa lisääntyy onnistuneesti ja joita on mahdollista käyttää. Kun fretin geeniperimää tutkitaan,
löytyy sieltä melko paljon eroja eri frettien kesken. Osalla on selviä viitteitä eurooppalaiseen villihilleriin
(Mustela putorius), osalla Itä-Euroopasta
Aasiaan asuvaan Arohilleriin
(Mustela eversmanni) ja osalla amerikkalaiseen Mustajalkahilleriin
(Mustela nigripes).
Me täällä Suomessa uskomme vahvimmin fretin periytyvän eurooppalaisesta villihilleristä ja tästä syystä pidämme fretin latinankielistä nimeä
Mustela putorius furo, fretin nimenä." (Lainaus lainausmerkeissä: Suomen Frettiliitto ry)