Tunturisuden sivut

MUSTAJALKAHILLERI (Mustela nigripes) - (Audubon ja Bachman, 1851)

Mustajalkahilleri on Pohjois-Amerikassa elävä näätäeläin, joka oli jo kuolemassa sukupuuttoon - mutta jonka tulevaisuus nyt näyttää paremmalta. Mustajalkahillereitä on jo yli tuhat.

Ominaisuuksia

Mustajalkahilleri on pitkä ja notkean sutjakka eläin. Uroksen keskimääräinen pituus on 53 cm, naaras on 10 % pienempi. Painoa on noin yksi kilo. Hännän pituus on 11 - 13 cm. Jalat ovat hyvin lyhyet. Korvat ovat ovaalin muotoiset.

Turkin peitinkarva on itse asiassa vaalea taikka valkoinen, mutta karvojen kärkiosien kellanruskea väri antaa turkille kellanruskean sävyn. Mustajalkahillerin jalat ja hännänpää ovat mustat - mustaa on myös silmien ympärillä.

Mustajalkahilleriä voitaisiinkin hyvin kutsua myös mustasilmähilleriksi.

Mustajalkahilleri

Mustajalkahilleri hyökkäämässä preerikon eli preeriakoiran kimppuun.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © USFWS Mountain-Prairie

Saalistusta

Yli 90 % mustajalkahillerin ravinnosta muodostuu preerikoista. National Black-footed Ferret Conservation Center.

Paljon nukkumista

Mustajalkahillerit ovat yön kulkijoita ja nukkuvat päivät. Ne voivat nukkua jopa 21 tuntia vuorokaudesta.

Mustajalkahillerit

Emo pentuineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Photo Credit: Mehgan Murphy, Smithsonian's National Zoo Smithsonian's National Zoo


Mustajalkahillerin pennut

Mustajalkahillerin pennut.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Photo Credit: Mehgan Murphy, Smithsonian's National Zoo Smithsonian's National Zoo


Mustajalkahillerit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä mustajalkahillerin vapautuksesta luontoon, 23.10.2015, Montana Yhdysvallat - USDA photo by Kristy Bly World Wildlife Fund, Copyright U.S. Department of Agriculture

Levinneisyys

Mustajalkahilleri on kuollut sukupuuttoon Kanadasta. Yhdysvalloissakin laji oli 1980-luvulla kuolemassa sukupuuttoon, mutta on elpynyt vuonna 1981 aloitetun tiiviin suojeluohjelman ja istutusten ansiosta. Vuodesta 1985 lähtien tarhaoloissa on syntynyt yli 8 000 mustajalkahilleriä, suurimman osan syntymäkuukausi on ollut toukokuu.

Pohjois-Amerikassa, siellä erityisesti Pohjois-Dakotan ja Wyomingin osavaltioissa, elää nykyisin istutettu mustajalkahillerikanta. Mustajalkahillereitä on istutettu myös USA:n muihin osavaltioihin.

Vuonna 2013 Yhdysvalloissa eli villinä luonnossa 1 200 mustajalkahilleriä. Myös erilaisia, pienempiä arvioita esiintyy. Liittovaltion tavoitteena on, että luonnossa eläisi 3 000 mustajalkahillerin omillaan toimeentuleva kanta. (The Denver Post 5.9.2017: Hopes for black-footed ferret recovery hang on a plague vaccine hidden in a peanut-butter flavored bait)

Mustajalkahillerit

Credit: painting by Consie Powell from Kays and Wilson's Mammals of North America, © Princeton University Press (2002)

Mustajalkahillerin uhkia

Mustajalkahillereitä saalistavat monet pedot, kotkat, pöllöt ja kojootit. Ihmisen tarhoissa kasvatetuilla mustajalkahillereillä ei ole sitä kykyä selviytyä luonnossa, joka on luonnossa syntyneillä. Siksi mustajalkahillereiden kuolleisuus on suuri.

Mustajalkahilleri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © J. N. Stuart

Ravinto

Öisin saalistavien mustajalkahillereiden pääasiallinen ja liki ainut ravinto on preerikko (preeriakoira). Yksi mustajalkahilleriperhe tarvitsee vuodessa ravinnokseen noin 700 preerikkoa. Yli 90 % mustajalkahillerin ravinnosta on preerikoita. Joskus mustajalkahillerit voivat syödä myös muita jyrsijöitä, kuten oravia ja hiiriä.

Juuri preerikkokannan romahdus asutuksen ja maatalouden levitessä ja tuhotessa preerioiden alkuperäistä luontoa, oli syynä siihen, että mustajalkahilleritkin ajautuivat sukupuuton partaalle. Farmarit ja rancherit myös tappoivat määrättömästi preerikoita, koska niiden maanalaiset tunnelijärjestelmät olivat tuhoisia heidän viljelmilleen ja laitumilleen. Samalla, kun preerikkokaupungeista tuli aavekaupunkeja, katosivat myös mustajalkahillerit.

Mustajalkahilleri
Mustajalkahilleri

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © USFWS Mountain-Prairie

Lisääntyminen

Mustajalkahilleri on yksikseen elävä ja yhteiseloa on vain lisääntymisaikana. Kantoaika 41 - 43 vrk. Pentuja syntyy 1 - 7, mutta tavallisimmin 3 - 4. Pentujensa suojapaikkana mustajalkahillerit käyttävät preerikoiden maan alle kaivamia käytäviä.

Lähteet
Black-Footed Ferret Recovery Program
CBC News: Black-footed ferrets breeding in Sask
IUCN
ADW Animal Diversity Web
http://www.sararegistry.gc.ca/
National Geographic
Arizona Game and Fish Department