Kuvissa yllä ja oikealla madagaskarinpäivägekko (Phelsuma madagascariensis).

Gekko

GEKOT

Gekot ovat matelijoihin kuuluvia liskoja, joita elää lämpimillä seuduilla eri puolilla maailmaa. Gekkoliskojen heimo (Gekkonidae) on mielenkiintoisimpia ja tunnetuimpia liskoheimoja. Gekkoliskot ovat saaneet nimensä luonteenomaisesta kyvystään päästellä varsinkin hääaikanaan kuuluvia ääniä, joissa joskus toistuu gek-tavu vähän väliä. Yleensähän matelijat ovat jokseenkin mykkiä, tai voivat korkeintaan heikosti sihistä tai piipittää.

Gekkojen koko vaihtelee ja niillä on lajista riippuen pituutta 1,6 - 60 cm. Gekkolajeja on tunnistettu lähes 1 500, ja todennäköisesti lajeja löytyy vielä lisääkin. Eräskin gekkolaji (Cnemaspis neangthyi) löytyi Aasiassa vuonna 2007 sattumalta niin, että tutkijat menivät sateensuojaan kallionkielekkeen alle. Siellä he tulivat katsoneeksi ylöspäin ja näkivät kallioon kiinnittyneinä joukon gekkoja. Lyhyesti sanottuna, näitä gekkoja ei kai juuri kukaan koskaan aiemmin ollut nähnytkään, joka tapauksessa uusi laji oli löytynyt.

Gekkojen väreissä löytyy laaja kirjo erivärisiä gekkoja, on harmaan hillittyjä ja kirkkaan vihreitä, purppuroita, pinkkejä ja mustia - oikeastaan lähes kaikenvärisiä gekkoja. Yleisin väri gekkolajien keskuudessa on ruskeanvihreä. Kuin kumimainen iho on usein kirjailtu kuin kukkakuvioin, taikka muin ornamentein.

Gekot lisääntyvät melkein aina munimalla, vain eräät uusseelantilaiset lajit synnyttävät poikasia. Naaras laskee kaksi valkeaa, sitkeäkuorista pyöreää munaa maahan kaivettuun koloon, kallion tai muurin rakoon. Poikaset kuoriutuvat tavallisesti vasta usean kuukauden kuluttua.

Useimmilla gekoilla on imukuppijalat - niillä on sormissaan mikroskooppiset tartuntakarvat - ja ne voivat siten kiipeillä pitkin seiniä ja lasipintojakin.

Vihreä gekko kuvissa yllä ja oikealla on Madagaskarilla elävä gekkolaji, madagaskarinpäivägekko (Phelsuma madagascariensis). Laji kasvaa noin 23 - 25 sentin mittaan. Klassiseen gekkotyyliin sillä on jaloissa tarttumalevyt, joten se pystyy juoksemaan vaikka pystysuoraa lasia pitkin. Se pystyisi kannattelemaan 8 kertaa oman painonsa yhden varpaan varassa riippuen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Jonas Schmid
*Kuva oikealla Copyright Tambako the Jaguar
Gekko
Elinympäristöt

Suurin osa gekkoliskoista elää puissa, mutta muutamat lajit viihtyvät kallioilla, jopa hiekkapohjaisilla autiomailla. Eräät lajit ovat erinomaisen hyvin sopeutuneet elämään ihmisasumusten lähellä tai suorastaan rakennusten sisällä, mistä ne helposti löytävät sekä kätkeytymispaikkoja oleiluun, että runsaasti hyönteisiä syötäväkseen.

Erityisesti illan pimentyessä ja asumusten tienoilla valojen syttyessä gekoille alkaa juhla-aterioinnin aika. Valot houkuttelevat luokseen runsaasti hyönteisiä ja gekot saalistavat niitä helposti seinillä ja katoilla kiipeillen.

Yhteenkasvaneet silmäluomet ja silmien erikoisrakenteet

Useimpien gekkolajien silmäluomet ovat kasvaneet yhteen ja peittävät läpinäkyvänä, suojaavana kalvona silmää.

Suurin osa gekoista on liikkeellä öisin ja niiden silmissä pupillit ovat pystysoikeat. Vain muutamilla päivällä liikkuvilla lajeilla on pyöreä pupilli.

Eräillä gekkolajeilla on silmissään erityinen valomäärän säätelylaite. Niiden silmäterän aukkoa säätävien pintojen sivut ovat liuskaiset. Kun pupilli supistuu, liuskojen kärjet kohtaavat, mutta jättävät pupilliin neljä pientä aukkoa, joista valoa pääsee verkkokalvolle hyvin niukasti. Nämä neljä eri kuvaa lisko pystyy yhdistämään yhdeksi ainoaksi kuvaksi.
Häntien kirjoa ja liitelyäkin

Gekkojen ruumiinrakenteessa yhden tyypillisen osan muodostaa niiden häntä. Se on pitkä ja voi olla muodoiltaan suippo, pyöreä, tai hieman litistynyt, suomureunainen, tai ihan lehtimäisen litteä. Eräällä eteläamerikkalaisella lajilla pyrstö on pullistunut pöyhäkästi kuin turnipsiksi.

Kaakkoisaasialainen lentävä gekkolaji omaa litteän, lehtimäisen hännän. Tämän lisäksi sillä on leveät ihopoimut kuin siipinä molemmilla sivuilla, ja raajojen takareunoissa. Sen päänkin sivuilla on kapeat poimut. Tällaisella rakenteellaan se kykenee liitämään alaspäin, ei sentään kuitenkaan vielä lentämään.

Hännän katkaisu

Vaaran uhatessa gekko voi katkaista häntänsä ja kasvattaa sitten sisiliskon tapaan tilalle uuden hännän. Hännän katkaisu on aika yleistä, sillä eräiden lajien keskuudessa 40 prosentilla yksilöistä on uusi häntä. Joskus häntä katkeaa vain osittain ja kun uusi häntä kasvaa kuitenkin tilalle, voi gekolla ainakin jonkin aikaa olla kaksi, jopa kolmekin häntää yhtä aikaa.

Hännän kasvuun vaikuttaa suuresti ulkolämpötila. Kuumassa hännästä kehittyy pitkä, mutta viileämmässä se jää lyhyeksi.
Muurigekko

(Tarentola mauritanica)

Muurigekko

(Tarentola mauritanica mauritanica)

Gekko

(Tarentola chazaliae)
Muurigekko (Tarentola mauritanica)

Tunnetuimpia gekkolajeja on Euroopan gekkolajeista yleisin, muurigekko, kuvat vasemmalla. Sitä tavataan kaikissa Välimerta ympäröivissä maissa, paitsi Vähässä-Aasiassa ja Välimeren itärannikolla. Se on varsin pieni eläin, häntä mukaan luettuna pituus on tavallisimmin 10 - 12 cm, mutta enimmillään 16 cm. Ihoa peittävät pienet suomut, joiden lomassa on pitkittäis- ja poikittaisriveiksi asettuneita kyhmyjä.

Selkäpuolen väri vaihtelee vaaleanharmaasta kellertävään, ruskehtavaan ja miltei mustaan. Väri vaihtelee valaistuksenkin mukaan niin, että eläin näyttää varjossa vaaleammalta kuin auringossa.

Varpaat ovat laajentuneet, ja niiden litteällä alapinnalla on poikittaisharjanteita. Kussakin jalassa ainoastaan kolmas ja neljäs varvas on kynnellinen.

Muurigekko elää luonnossa kallioilla ja vanhoissa muureissa, mutta usein se pesiytyy vanhoihin taloihin, joissa on sopivia halkeamia ja koloja sen piilopaikoiksi. Piiloistaan se ilmestyy joka ilta melkein samalla kellonlyömällä, tarkkana kuin porkkana, metsästämään hyönteisiä. Hyvin usein sen voi nähdä kiipeilevän lamppujen lähistöllä, koska valo on omiaan houkuttelemaan hyönteisiä paikalle. Muurigekko on varsin harmiton eläin, mutta sitä silti usein inhotaan ja jopa pelätään, kun luullaan sen olevan myrkyllinen.

Ensimmäisten syyskylmien tullessa muurigekko lakkaa syömästä ja vetäytyy kiven alle tai maankoloon ja vaipuu horrostilaan. Tämä horrostus on kuitenkin täysin lämpötilasta riippuvainen, ja voi jäädä lyhytaikaiseksikin. Niinpä lämmin, aurinkoinen päivä herättää taas gekon esille kolostaan, vaikkapa vain muutamaksi tunniksikin. Loppukeväällä, lisääntymiskaudella koiraat käyvät keskenään kovia taisteluja naaraiden omistamisesta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat vasemmalla Copyright J. Gállego


Gekot lemmikkeinä

Lemmikkinä pidetään kymmeniä gekkolajeja. Ne kuuluvat samaan liskojen gekkonidae-heimoon. Gekko on suosituin lemmikkilisko. Eräs suosion salaisuus on gekkojen helppo saatavuus. Niitä on kaupan kaikissa liskoja myyvissä lemmikkiliikkeissä. Kasvatustoimintaakin on Suomessa muutamissa lajeissa.

Gekoissa on sekä päiväeläjiä että yöeläjiä. Osa gekoista on vaativia esimerkiksi kosteuden suhteen. Elintapojen ja olosuhteiden opiskelu onkin tärkeää gekon hankkimista suunnittelevalle.

Suosituin lemmikkigekko ja samalla suosituin lemmikkilisko on täplikäs, kämmenen mittainen leopardigekko. Leopardigekot ovat aloittelijoille sopivia gekkoja, sillä paitsi, että ne ovat kauniita keltatäpläisine kuviointeineen, ne eivät pure, eivätkä haise ja kasvavatkin kohtuullisen kokoisiksi. Leopardigekot tarvitsevat muutaman kuukauden talvilevon, jolloin terraarion lämpötila on hieman normaalia alempi ja valaistus vähäinen.

Kodeissa gekoille sisustetaan oma terraario, jossa voi olla kiviä, mehikasveja ja muita terraariokasveja sekä kaikenlaisia sopivia, luonnosta saatuja tarpeita. Gekkoterraarion voi sisustaa hyvin kauniiksi, siihen voi laittaa taustaksi jonkin luontokuvan ja kun terraario vielä valaistaan, syntyy näyttävä kokonaisuus. Terraarion virittely on yksi mielenkiintoinen osa gekkoharrastusta.

Kaksi gekkoa tarvitsee noin sadan litran terraarion. Kahta urosta ei saa laittaa samaan terraarioon, sillä ne voivat taistella, kunnes toinen menettää henkensä.
Gekko
Gekko
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, Arubassa, Venezuelan edustalla sijaitsevalla saarella kuvattu gekko, Copyright hjhipster


Valkotäplämuurigekko (Tarentola annularis)

Yksi gekkoharrastajien lajeista on kuvassa vasemmalla, valkotäplämuurigekko.

Eräs toinen lemmikkigekkolajeista on paksuhäntägekko (Hemitheconyx caudicinctus). Laji voi kasvaa 20 - 30 cm pitkäksi. Se on siisti, lempeäluonteinen ja rauhallisempi kuin leopardigekko ja soveltuu näin täydellisesti ensimmäiseksi gekoksi. Muita lemmikkilajeja ovat mm. hämähäkkigekko, madagaskarinpäivägekko, kultagekko ja madagaskarinmaagekko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Matt Reinbold


Lähteet
Gekkofoorumi
Gekkoja Leopardigekko - Heidin kotisivut
Gekkoja Marika Rökman: Rhacodactylus-suvun gekot
Tieteen kuvalehti: Satojen matelijoiden ja sammakoiden koti
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
Savon Sanomat - Reetta Mikkola: Gekon katse hurmaa
Gekkoja Reptile Geckos
Lehtivarvasgekko (Phyllodactylus eurapeus)

Pienen, tuskin seitsemän senttimetrin mittaisen lehtivarvasgekon varpaat ovat levinneet kärjistään lehtimäisiksi. Sen kellanharmaassa selässä on tummia raitoja ja mustia pilkkuja, vatsapuoli on valkeahko. Lehtivarvasgekko on tyypillinen yöeläin. Päivisin se piileskelee puiden onkaloissa ja kivien alla, tavallisesti kaukana asumuksista, ja öisin se kiipeilee ketterästi pitkin puiden runkoja ja oksia.

Hoikkavarvasgekko (Alsophylax microtis)

Kirgisian aroilla, Kaspianmeren rannoilla ja Turkestanissa elävän lajin varpaat ovat lajinimen mukaisesti kärjistä hoikat.

Gekko

Tokeegekko (Gecko gecko)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Mr. T in DC


Tokeegekko (Gecko gecko) (engl. Tokay Gecko)

Kaakkois-Aasiassa, Intiasta Vietnamiin ja Indonesian saaristoon, elävä jättikokoinen gekko, jonka pituus voi nousta 35 cm:iin. Sen ääni to-kee muistuttaa koiran haukuntaa. Ahdistettaessa jättigekko voi puraista kipeästi. Tämä puna- tai keltatäpläinen gekkolisko elää usein ihmisasumuksissa, jopa isoissa kaupungeissakin. Malaijit uskovat tokeegekon tuovan mukanaan onnea.
Paljasvarvasgekko (Gymnodactylus kotschyi)

Italiassa, Lähi-Idässä, Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa elävän paljasvarvasgekon yläluomi on hyvin kehittynyt, toisin kuin monilla muilla gekkolajeilla, joilla silmäluomet ovat yhtenäisenä kalvona. Sen harmaassa selässä on epäsäännöllisiä ruskeita poikkijuovia, vatsapuoli on valkea. Paljasvarvasgekon voi usein yllättää kivien alta, jossa se makaa selällään. Saalistaessaan sekä päivisin että öisin se liikkuu vilkkaasti muureilla ja kivikoissa. Laji viihtyy vain kuumilla ja kuivilla seuduilla. Tokee voi elää noin 30 vuotta.

Hietagekko (Ptenopus garrulus)

Hietagekot elävät Lounais-Afrikan kuivilla seuduilla suurina yhdyskuntina. Ne asustavat hiekkaan kaivamissaan, melkein pystysuorissa käytävissä. Iltapäivisin näissä yhdyskunnissa vallitsee suorastaan huumaava melu, kun kaikki hietagekot tirskuttelevat kolojensa suilla.

Gekko

Kuvassa yllä amerikkalainen gekkolaji, maagekon juovikas utahilainen alalaji (Coleonyx variegatus utahensis).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Kerry Matz


Maagekko (Coleonyx variegatus)

Maagekot elävät Meksikon ja Yhdysvaltain rajamailla. Maagekko on aavikoiden, kallioiden ja matalien vuorenrinteiden asukas, joka useimpien sukulaistensa tavoin liikkuu pääasiassa öisin.

Maagekon väri vaihtelee, yleensä se on vaaleankeltaisen ja ruskean kirjava, ja ruumiissa sekä hännässä on ruskeita poikkijuovia. Varpaissa ei ole tarttumatyynyjä, mutta terävien kynsiensä avulla maagekko kuitenkin kiipeilee varsin hyvin. Nähdessään saaliiksi sopivan hyönteisen, maagekko nousee takajaloilleen, viuhtoo hännällään ja loikkaa sitten armottomana uhrinsa kimppuun.

Lemmikkinä terraariossa maagekko on taitava piilottelija, eikä mielellään näyttäydy laisinkaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva alla Copyright Rosana Prada
Harjasgekko
Harjasgekko (Rhacodactylus ciliatus) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Mike Dolla
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - E

  • Amazoniankoira
  • Andienkettu
  • Atamarankettu
  • Bengalinkettu
  • Brasiliankettu
  • Darwininkettu
  • Dingo
  • Eteläafrikankettu
  • Etiopiansusi
  • F - K

  • Falklandinkoira
  • Fennekki (aavikkokettu)
  • Harjasusi
  • Harmaakettu
  • Hiekkakettu
  • Isoandienkettu
  • Juovasakaali
  • Kaliforniankettu
  • Kettu
  • Kit fox
  • Kojootti
  • Korsakki
  • Korvakoira
  • Kultasakaali
  • L - P

  • Laulava uudenguineankoira
  • Mustatäpläkettu
  • Naali
  • Pampakettu
  • Preeriakettu
  • Punasusi
  • R - V

  • Ravustajakoira
  • Sahelinkettu
  • Savannikoira (hyeenakoira)
  • Suokoira (pensaskoira)
  • Supikoira
  • Susi
  • Tiibetinkettu
  • Vaippasakaali
  • Viidakkosusi (vuorisusi)
  • KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    A - J

  • Aasiankultakissa
  • Aasianmetsäkissa (leopardikissa)
  • Afrikankultakissa
  • Andienkissa
  • Borneonkissa
  • Borneonpuuleopardi
  • Gepardi
  • - Gepardin lisääntyminen ja alalajit
  • Hietakissa
  • Iberianilves (espanjanilves)
  • Ilves
  • Iriomotenkissa
  • Jaguaari
  • - Musta jaguaari
  • Jaguarundi
  • K - L

  • Kalastajakissa
  • Kanadanilves
  • Karakali (aavikkoilves)
  • Kiinanaavikkokissa
  • Kodkod (yökissa)
  • Kolokolo (pampakissa)
  • Kotikissa
  • Leijona
  • - Leijonan alalajit
    - Leijonan pentukuvia
    - Valkoiset leijonat
    - Aasianleijona
  • Leopardi
  • - Leopardin alalajit
    - Musta pantteri
  • Litteäpääkissa
  • Lumileopardi
  • M - P

  • Manuli (arokissa)
  • - Manulikuvia
  • Margai (pitkähäntäkissa)
  • Marmorikissa
  • Mustajalkakissa
  • Onsilla (tiikerikissa)
  • Oselotti
  • Pampasinkissa
  • Pantanalinkissa
  • Punailves
  • Punankissa (vuorikissa)
  • Puuleopardi
  • Puuma
  • R - V

  • Ruostetäpläkissa
  • Servaali
  • - Servaalikuvia
    - Savannah
  • Suokissa
  • Tiikeri
  • - Tiikerin alalajit
    - Valkoinen tiikeri
    - Kultatiikeri
    - Liikeri ja tiikoni
  • Villikissa
  • *** tunturisusi.com linkit ***