Menu
Tunturisuden sivut
Täplähyeena - kuvat yllä.
HYEENAT (Hyaenidae)

Hyeenat ovat karkeanrotevia petoeläimiä, jotka tunnetaan raadonsyöjinä. Lajeja on neljä, täplähyeena, rusko- eli vaippahyeena, termiittihyeena ja juovahyeena. Kaikki neljä lajia asustavat Afrikassa. Juovahyeena elää myös Lähi-Idässä ja Intiassa.

Ihmiset suhtautuvat hyeenoihin varsin kavahtaen siksi, että hyeenojen pääasiallisena ravintona ovat raadot. Hyeenoista lähtee myös kohtuullisen voimakas tuoksu, johon ovat syynä sekä tarttunut raadonhaju - että niiden itsensä omaamat, peräpäässä sijaitsevat hajurauhaset. Yhtään ei hyeenan paha maine parane niiden äänestä, jota kuvataan "kaameaksi ja inhottavaksi naurunräkätykseksi." Tällainen ihmisen saama vaikutelma hyeenoista ei kuitenkaan estä sitä, että hyeenat ovat omissa elinoloissaan hyvin kehittyneitä ja hyvin selviytyviä petoja, joita jopa leijonat joskus joutuvat pakenemaan.

Hyeenoilla on pitkät raajat ja niiden selkäviiva on taaksepäin luisu, koska eturaajat ovat takaraajoja pidemmät.

Pää on iso ja painava, häntä lyhyt. Pitkässä, karkeassa ja harvassa turkissa kulkee pitkin selkäpiitä pörröinen harja.

Varsinaisten hyeenojen kaikissa voimakkaissa raajoissa on ainoastaan neljä varvasta, maasuden eturaajoissa varpaita on viisi. Varpaissa olevia kynsiään hyeenat eivät voi vetää sisään.

Hampaat, joita on 34, ovat erittäin isot ja voimakkaat. Hyeenat kykenevät repimään hampaistollaan paksuintakin nahkaa, katkomaan lujimpiakin jänteitä ja rouhimaan isoimpiakin luita. Vain sarviin ja sorkkiin hyeenat eivät koske, kaiken muun ne aterioimastaan eläimestä syövät.

Täplähyeena

Täplähyeena ruohomailla.

Täplähyeena (Crocuta crocuta)

Täplähyeena on suurin kaikista hyeenoista. Sen eturuumis on huomiota herättävän vahvarakenteinen ja laji on hyvin helppo tunnistaa. Sekä uros että naaras ovat samannäköisiä sukuelinten ulkoista olemusta myöten, sillä naaraalla on penistä muistuttavia fyysisiä rakenteita.

Painoa on 40 - 90 kg, säkäkorkeutta 70 - 92 cm, ruumis 100 - 180 cm, häntä lyhyt. Turkin väri vaihtelee harmaanvalkeasta kellertävään ja sitä kirjovat täplät. Täplähyeena on Afrikan runsaslukuisin petoeläin, ja saalistaa raadonsyöjän maineestaan huolimatta saaliinsa usein niiden elävinä paetessa, omin voimin. Laumana liikkuvat täplähyeenat ovatkin kehittyneen ryhmätoiminnan vuoksi hyvin tehokkaita saalistajia.

Täplähyeena on kaikkiruokainen peto ja haaskan syöjä. Sillä on hyvin vahvat leuat, joilla se voi purra noin 450 kg voimalla. Ravinnostaan täplähyeena saalistaa noin 2/3 itse, ja saaliseläimissä on jopa täysikasvuisia puhveleita. Lihantarve on 2 kg/päivässä, mutta yhdellä aterialla tulee syödyksi jopa 15 kg.

Laumassa eli klaanissa on 3 - 80 täplähyeenaa. Laumaa johtaa naaras ja sosiaalinen järjestelmä on pitkälle kehittynyt. Päivisin täplähyeenat lepäilevät ja ovat aktiivisia yön tunteina, eli ne ovat enimmäkseen yöaktiivisia. Reviirin koko voi olla esimerkiksi 30 neliökilometriä, mutta se vaihtelee olosuhteiden mukaan.

Elinympäristönä ovat avoimet ruohotasangot, erilaiset savannit ja vuoristometsät. Elinalueillaan täplähyeenat käyvät joskus ankaraa taistelua leijonan kanssa, joka on niiden pahin vihollinen.

Täplähyeena
Täplähyeena

Täplähyeena - alemmassa kuvassa pentu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Arno & Louise Wildlife


Kantoaika 4 kk ja pentuja syntyy 1 - 4, mutta usein 2. Uudet pennut syntyvät mihin vuodenaikaan tahansa pysyvään maakoloon. Pennut imevät 1,5 vuoden ikäisiksi mutta osallistuvat saaliin jakoon jo 8 kk:n iässä. Sukukypsyysikä uroksella 3 vuotta, naaraalla myöhemmin. Lajin elinikä 20 - 25 vuotta.

Täplähyeena on tunnettu hekottelevaa naurua muistuttavasta ääntelystään, mutta se myös ulvoo matalasti, kirkuu ja urahtelee. Voimakkaimmat äänet kantavat 5 km.
Juovahyeena

Juovahyeena ruohomailla.

Juovahyeena (Hyaena hyaena)

Juovahyeenan paino on 20 - 25 kg. Juovahyeena on ruskohyeenaa kookkaampi, sen säkäkorkeus on lähes metrin. Juovahyeena liikuskelee yksin tai enintään pariskuntina. Sitä tavataan laajalta alueelta Marokosta Intiaan, Bengalin lahdelle. Sen kuono on verraten pieni, korvat pitkät ja terävät. Yleisväri on likaisen harmaankeltainen, vartalossa ja raajoissa on mustia poikkiviiruja. Selkäharja, sekä kurkku ja posket ovat mustat.

Kesyt juovahyeenat - kuinka Mussini mussutti emännän paidan

Juovahyeenojakin on muinoin kesytetty ihmisen seuraan ikäänkuin lemmikeiksi. Niiden sanotaan kesyyntyvän helposti ja ne ovat "miellyttäviä tovereita", tottelevat kuin koirat isäntänsä kutsua ja käskyä ja osoittavat myös koirien tapaan uskollisuutta ja kiintymystä. Eräässä vanhassa eläinkirjassa kerrotaan Afrikan tutkimusmatkailijasta. Hänellä oli kaksi kesyä juovasakaalia, ja kun hän talutti niitä Kairon kaduilla, herätti se tavatonta huomiota ja katukansa katseli kauhistuneena hänen "koiriaan". Myös miehen tuttavat olivat vierailuilla ihmeissään, kun isännän vieressä istui kahvipöydässä kaksi juovahyeenaa; siivosti, kuin hyvin kasvatetut koirat ainakin ne odottivat, kunnes niillekin annettiin pöydältä jotakin hyvää naposteltavaa.

Eräs toinen kesy juovahyeena, jonka nimi oli Mussini, puolestaan oli pienenä vuohen imetyksessä. Isompana siitä tuli melkoinen epeli, kun se otti tavakseen käydä omin päin neekerien majoissa ja varastella milloin lihaa, milloin riisiä. Jos ja kun se jäi näillä retkillään kiinni kolttosistaan, se alkoi parkua kuin lapsi, nosti niskakarvansa pystyyn ja juoksi uikuttaen koirien seuraan ikäänkuin valittamaan sitä kohdanneesta vääryydestä - vaikka sitä ei millään tavalla koskaan edes rangaistu.

Toisinaan tämä neekerimajoissa näpistelevä Mussini puraisi nukkuvaa koiraa hännästä ja livahti sitten kiireimmän vilkkaa tiehensä. Puraisuun herännyt koira luuli jonkun toisen koiran puraiseen, ja siitäpäs syntyikin ärhellystä ja tappelun nujakkaa, jota juovahyeena "tuli muina hyeenoina katsomaan".

Mussinin tapana oli nukkua valkoihoisen emäntänsä vuoteen alla. Kerran oli rouvan pusero hävinnyt, ja neekerivaimoja jo kiivaasti epäiltiin syyllisiksi, kun Mussini tuli paikalle ihmettelemään meteliä, pieni valkoinen puseronpala suupielessä. Sepäs olikin syönyt koko puseron! Taitavana ja viekkaana kanavarkaanakin Mussini opittiin tuntemaan. Erityisen lahjakas leijonan jäljittäjä se oli leijonametsällä, jossa se toimi koko operaation johtohahmona, ollen myös vertaamaton jälkien vainuaja.

Mussini-rukan kohtalo oli kova, sillä kun sitä ei pidetty kiinni, se tottui liikkumaan yksikseen kauempanakin savannilla. Muut juovahyeenat eivät hyväksyneet sitä enää joukkoonsa. Kerran se sitten oli tunkenut luontaisen pelkonsa menettäneenä haaskalle, jossa leijonat olivat aterioimassa, ja joutunut näiden hampaisiin. Ehkä tapahtumaan vaikutti myös se, että ihmisten luona Mussini oli kohdannut myös kesyjä leijonia, eikä se siten arvannut pelätä näitä vanhoja tovereitaan.

Täplähyeena

Täplähyeena, pentu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Malcolm Manners
Termiittihyeena

Termiittihyeena - vanha nimi maasusi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Anthony Brewer


Termiittihyeena (Proteles cristatus)

Termiittihyeena tunnettiin aiemmin nimellä maasusi. Etelä- ja paikoin Keski-Afrikassa elävä termiittihyeena eroaa muista hyeenoista mm. siksi, että sillä on kolmekymmentä hammasta ja sen eturaajat ovat viisivarpaiset. Se on myös pienikokoinen. Valkeahkossa, hieman punertavassa turkissa on ruskeita poikkijuovia, myös selkäharja on ruskea. Termiittihyeena liikkuu öisin laumoina, päivät se lepää maahan kaivetussa kuopassa. Arkana ja varovaisena se pakenee pienimmästäkin vaaran merkistä. Hyeenojen tavoin se napostelee suihinsa raatoja, mutta myös hyönteiset, etenkin termiitit, ovat sen tavanomaista ravintoa.

Ruskohyeena

Ruskohyeena.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Martin Heigan


Rusko- eli vaippahyeena (Hyaena brunnea)

Eteläisimmässä Afrikassa elävän ruskohyeenan turkki on kaikista hyeenalajeista tummin. Lajin pituus 130 cm ja paino 38 - 47 kg. Säkäkorkeus 71 - 88 cm.

Ruskohyeenoilla on laumassaan samanlainen sosiaalinen rakenne, kuin susilla. Laumaa johtaa pari, alfauros ja alfanaaras. Ruskohyeenat ovat haaskansyöjiä, mutta hyvin vahvoja ja tarvittaessa aggressiivisia. Ne kykenevät ryöstämään saaliin itselleen sakaaleilta, gepardeilta ja leopardeilta, myös aikuisilta urosleopardeilta. Yksinäinenkin ruskohyeena haastaa avoimin kidoin tarvittaessa leopardin, ja voi pelottavine purukalustoineen ajaa leopardin pakosalle puuhun. Elävien eläinten saalistamisessa ruskohyeenat eivät ole hyviä. Niiden ruokavaliosta vain 4 - 5 prosenttia muodostuu pienistä, elävinä saalistetuista nisäkkäistä.

Kantoaika on 97 vrk ja pentuja syntyy johonkin hyvin piiloiseen luolaan taikka kaivantoon 1 - 5. Pentujen syntymäpaino on 1 kg. Pentujen silmät avautuvat 8 vrk:n iässä. Pesältä pennut lähtevät liikkeelle 3 kk:n ikäisinä. Täysin itsenäisesti ne selviytyvät ravinnon ja muun elämiselle välttämättömän suhteen 14 kk:n ikäisinä.

Täplähyeena Täplähyeena

Täplähyeena uimasillaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © bzd1
Täplähyeena
Täplähyeena Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tambako The Jaguar
Hyeenat ihmisten mielikuvissa

Ihmiset ovat ainakin muinoin suhtautuneet hyeenoihin varsin kavahtaen siksi, että hyeenojen pääasiallisena ravintona ovat raadot. Hyeenoista lähtee myös kohtuullisen voimakas tuoksu, johon ovat syynä sekä tarttunut raadonhaju - että niiden itsensä omaamat, peräpäässä sijaitsevat hajurauhaset. Yhtään ei hyeenan paha maine parane niiden äänestä, jota kuvataan "kaameaksi ja inhottavaksi naurunräkätykseksi."

Täplähyeenalauma

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva täplähyeenalaumaa, Copyright © Steve Jurvetson
Täplähyeena pentuineen

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva täplähyeenaemo pentuineen Copyright © Steve Jurvetson


Niinpä harvat petoeläimet ovat olleet yhtä vihattuja ja halveksittuja kuin hyeenat. Vanha eläinkirja vertailee hyeenaa koiraan, ja toteaa, että hyeenoilla ei kuitenkaan ole koirien jaloa ryhtiä eikä luottamusta herättävää olemusta. Kirjan mukaan tämä tanakka, paksukaulainen, isopäinen ja tylppäkuonoinen eläin omaa vinot, sinne tänne kaiken aikaa pälyilevät silmät, joista syntyy sille ominainen, typerän viekas ja epäluuloisen juro ilme. Eikä kirja anna jatkossakaan mairittelevaa kuvaa hyeenasta:

"Tuo luihu eläin on pelkuri, julma, itsekäs, seuraeläimeksi sopimaton ja sillä on lisäksi tusinan verran muita halveksittavia ominaisuuksia. Hyeena on ihan syntynyt murhaajaksi. Tämä luihusti katseleva pelkuri luuhailee hiiviskellen illan suussa leirien lähettyvillä ja sillä on täysin tyydyttämätön ruokahalu, joka saa sen hotkimaan ja mättämään kitaansa kaiken, mitä eteen tulee. Mikä vastenmielinen ulkomuoto ja epämiellyttävät luonteenominaisuudet yhtyvätkään tässä raadonsyöjässä ja ruumiinryöstäjässä."
Tällainen ihmisen saama vaikutelma hyeenoista ei kuitenkaan estä sitä, että hyeenat ovat omissa elinoloissaan evoluution myötä hyvin kehittyneitä ja hyvin selviytyviä petoja, joita jopa leijonat joskus joutuvat pakenemaan. Hyeenat ovat hienoja eläimiä, lähes kuninkaita aina siellä, missä liikkuvatkin. Ja vanhan kirjan maininta "vastenmielisestä" ulkonäöstäkin on täyttä puppua, kuten sivun kuvistakin näkee. Ja sopiihan hyeena hyvin seuraeläimeksikin, kuten käy edellä ilmi. Pienin varauksin.

Lähteet
Olli Marttila: Suuri savanni - Auris
Eläinten maailma - Otava
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
IUCN
Animal diversity Web ADW
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***