Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Lauterbrunnen, 70 km Bernistä kaakkoon - Copyright © Flickr/Bo Stern


Jodlaus

Jodlaus (saks. Jodeln) on kansanomainen, sanaton laulutapa, jossa tyypillisiä ovat nopeat vaihdokset rintaäänestä falsettiin ja suuret intervallihypyt. Toisin sen voisi ilmaista niin, että normaali ääni kuin leikaten, ei liukumalla, vaihtuu korkeaksi ja matalaksi - ja tämä toistuu nopeasti. Kun tämä äänentason vaihtelu jatkuu nopeana sarjana, kuuntelemme ihastuttavan kaunista jodlausta.

Jodlaajat esiintyvät joko yksin, taikka useamman jodlaajan ryhmänä. Jodlaus ei välttämättä vaadi taustakseen orkesteria, mutta parhaimmillaan jodlaus, kuten kaikki muukin laulu on silloin, kun taustat soittaa orkesteri. Alkuperäisten Alppien jodlaajien taustalla musisoi yleensä alppiorkesteri alppisoittimineen.

Jodlaaminen on hallittu lähes maailmanlaajuisesti, mutta erityisen suosittua se on Alppimaissa, kuten Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. Jodlauksen katsotaan alunalkaen olleen tapa kommunikoida. Mikäpä kaikuvilla Alpeilla, rinteillä ja solissa kantaisi ja kuuluisi kauemmaksi kuin jodlaus - tai alppitorvi.

"Joidenkin sveitsiläisten mukaan jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlaus saa aikaan ruumiillisia reaktioita, mutta vastausta siihen miksi niin käy, ei ole saatu selville. Kun kovilla kundeilla nousee vesi silmiin, tunteettomilta vaikuttavat ihmiset menevät kananlihalle ja naiset tuntevat kihelmöintiä on kyse siitä, että jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlausäänten olemus laukaisee ruumiissa ja ajatuksissa mielleyhtymiä (esimerkiksi ilo, lohtu, piristys, suru), jotka eivät kenties ole järjellisesti selitettävissä."

Florian ja Seppli

Sveitsiläisen kansanmusiikin, lauluperinteen ja jodlauksen eturintamaan astuivat myös jo noin kymmenvuotiaina Florian ja Seppli, sveitsiläisen maanviljelijän ja muusikon pojat. Äitinsä puolelta pojat ovat puoliksi filippiiniläisiä. Heidän uskomattoman kaunista lauluaan, harmonikansoittoaan ja jodlaustaan voit kuunnella videoilta oikealta.

Alppitorvi

Alppien kansanmusiikin perussoittimia on alppitorvi. Puinen torvi, jonka päätyosa lepää maassa tai lattialla, on hyvin pitkä, pituus vaihtelee, ollen 3 - 4 m. Alppitorven ääni kantaa aina 10 kilometrin etäisyydelle saakka.

Näitä vuoriseutujen keskinäiseen viestintään alunalkaen käytettyjä soittimia on puhallettu Euroopan Alppiseuduilla, aina Ranskan Alpeilta Karpaateille asti. Alppitorvilla ovat vuorten kylät ja paimenet voineet välitellä toisilleen tärkeitä, arkisia asioita, mutta niitä on voitu käyttää myös hälytyksiin kirkonkellojen lailla.

Alppitorvelle ei ole juurikaan olemassa erityisesti sille sävellettyä musiikkia. Se on tietysti valitettavaa, että suuret säveltäjät eivät aikoinaan muistaneet sävellystyössään alppitorvea. Mikäpä olisikaan kauniimpaa, kuin Mozartin alppitorviserenadi tai Beethovenin alppitorviyösoitto.



Alppiharmonikka Steirische Harmonika - Twinnies

Videoilla yllä laulavat ja soittavat harmonikkaa Twinnies, Franziska ja Astrid.

Alppimuusikoiden tärkeä soitin on harmonikka. Alpeilla harmonikasta on rakennettu teknisesti omintakeinen, oma alppiviritelmänsä, Steirische Harmonika - Steiermarkin harmonikka. Tässä näppäinhanurissa erityistä on hyvin railakas ja terävä äänensävy - sitä voisi kutsua harmonikan alppisoundiksi. Alppien harmonikka soi niitä samoja, iloisia ja kauas kantavia, reippaita säveliä, kuin jodlaus ja hieman surumielisempi alppitorvikin. Parhaimmillaan alppiharmonikka on vaikkapa nopeatempoisessa alppipolkassa. Alppiharmonikkaa käytetään alpiinisen kansanmusiikin esittämisessä erityisesti Sveitsissä, Itävallassa, Tsekissä, Saksan Bavariassa ja Italian Tirolissa. Soitinta valmistetaan kaksirivisenä, kolmirivisenä, nelirivisenä tai viisirivisenäkin. Toki alppimuusikot käyttävät myös tavallista harmonikkaakin.

Tyypillisessä alppimusiikkiyhtyeessä muina perussoittimina voivat olla erilaisina yhdistelminä klarinetit, viulut, käyrätorvet, sekä kitara, kontrabasso ja lyömäsoittimet - ja luonnollisestikin kellot, kellopelit ja alppisitra. Alpeilla soitetaan myös muitakin, paikalliseen musiikkikulttuuriin liittyviä soittimia.

Franzl Lang - Jodlerkönig - jodlauksen kuningas Baijerista

Varttuneita mestarijodlaajia edustaa saksalainen, vuonna 1930 syntynyt Franzl Lang, jodlauskuningas (saks. Jodlerkönig). Hän on kotoisin Saksan jodlausseutujen ytimestä, Baijerista. Franzl Langia on pidetty kaikkien aikojen parhaimpana alpiinisena jodlaajana ja hänen jodlauslevyjään on myyty enemmän, kuin kenenkään toisen jodlaajan levyjä. Franzl Langin uskomattomat, virtuoosimaiset jodlaustaidot ylittävät kaikki inhimillisen suorituskyvyn rajat. Esiintyessään hän säteilee kaikkien jodlaustähtien lailla ympärilleen ja maailmaan iloa, energisyyttä ja positiivisuutta.


Koreakin jodlaa - jodlaavat enkelit

Korealaiset ovat kai mestareita kaikessa, mihin he ryhtyvät. Jodlaus ei tee poikkeusta. Videoilla tyttökuoro säestää enkeleinä keinutellen jodlaavaa solistia ja lauluhan on huikeassa kauneudessaan kuin suoraan Alppien huippujen takana kohoavasta taivaasta.

Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Valitut Palat: Suuri maailmantieto
Wikipedia: Jimmie Rodgers (country singer)
Helsingin kaupunginkirjasto: Kuinka jodlataan? Voiko sen oppia? Miten?
Lisa Stoll
Lisa Stoll
Lisa Stoll - alppitorvimuusikko

Vuonna 1996 syntynyt sveitsiläinen Lisa Stoll aloitti soittamisen kuusivuotiaana, ja alppitorven soitto-opinnot hän aloitti kymmenvuotiaana. Ihan alusta alkaen hän on saavuttanut suurta menestystä erilaisissa alppitorvi-kilpailuissa ja musiikkitapahtumissa, ja lumonnut kuulijat mestarillisella soitollaan. Hän on julkaissut levyjä ja esiintynyt lukuisissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tv-ohjelmissa.

Alppisitra eli vuorisitra

Alppisitra on soitin, jossa on tavallisimmin viisi kaikulaatikon yli pingotettua, kielisilloilla varustetun otelaudan yli kulkevaa melodiakieltä ja 24 - 37 sointujen mukaan viritettyä säestyskieltä. Soitetaan oikean käden peukaloon kiinnitetyllä plektralla. Alppisitraa pidetään soitettaessa vaakasuoralla alustalla.

Appenzellien dulcimer - Nicolas Senn

Videolla oikealla sveitsiläinen, myös jo lapsena soittajan uransa aloittanut Nicolas Senn soittaa leikillisen virtuoosimaisesti sveitsiläistä, traditionaalista, 125-kielistä lyömäsoitinta, jolla voisi olla suomalaisena nimenä Appenzellien dulcimer (Appenzeller Hackbrett). Soitin on eräänlainen ksylofonimainen pianon esiaste. Dulcimer koostuu kaikulaatikosta ja sen yli pingotetuista kielistä, jotka saadaan soimaan lyömällä niitä kahdella kapulalla. Ai - on kai syytä mainita vielä, että kapuloilla hyvin usein lyödään hyvin nopeasti. Tällainen soitin ihan houkuttelee soittajansa näyttämään nopeutensa ja taitonsa. Nicolas Sennin kohdalla katsojan ja kuulijan odotukset täyttyvät tuhatkertaisesti.

Oesch’s die Dritten

Oesch’s die Dritten on sveitsiläinen kansanmusiikkiryhmä, jonka muodostavat Hans Ueli ja Anne Marie Oesch, heidän lapsensa, Melanie, Kevin ja Mike ja haitaristi Urs Meier. He ovat niittäneet voittoja erilaisissa alppimusiikin kisoissa ja he ovat esiintyneet lukemattomien tv-ohjelmien ja kansainvälisten tapahtumien, kuulijansa lumoavina tähtinä.

Stefanie Hertel

Vuonna 1979 syntynyt saksalainen Stefanie Hertel tuli jo lapsuudessaan tunnetuksi jodlaajana. Aikuisiälläänkin hän jatkanut myös jodlausta, ja luonut huikean laulu-uran muutenkin. Hän on yksi kaikkien aikojen parhaimmista naisjodlaajista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Flickr/Obrasso Concerts
Alpit
Alpit

Loistavana vuorten, järvien ja jäätiköiden yhdistelmänä Alpit ulottuvat valtavana, 800 km:n pituisena ja 160 km:n levyisenä puolikuuna poikki Euroopan eteläisen osan. Alpit alkavat Monacon läheltä Ligurian rannikolta ja ulottuvat Slovenian pohjoisosiin. Ne kattavat Ranskan kaakkoisosat, Pohjois-Italian, Sveitsin, Saksan lounaisosan sekä Itävallan.
Mikäpäs on eläkeläispariskunnan istuskellessa tällaisen kesämaiseman äärellä, kun alppijärven takaa Alpeilta kantautuu kaunis jodlaus.

Alppien uskomaton kauneus, sekä talviurheilu- ja vuoristokiipeilymahdollisuudet houkuttelevat turisteja ja urheilijoita kaikkialta maailmasta. Toinen toistaan kuuluisammat lomanviettopaikat, satumaisina vuorten lomissa hohtelevine järvineen ovat kuin jalokiviä henkeäsalpaavien vuorenhuippujen joukossa. Alppien korkein huippu on Mont Blanc Italian ja Ranskan rajalla, sillä on korkeutta 4810 metriä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Jonathan Garrier
*** tunturisusi.com linkit ***