Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Lauterbrunnen, 70 km Bernistä kaakkoon - Copyright © Flickr/Bo Stern




Jodlaus

Jodlaus (saks. Jodeln) on kansanomainen, sanaton laulutapa, jossa tyypillisiä ovat nopeat vaihdokset rintaäänestä falsettiin ja suuret intervallihypyt. Toisin sen voisi ilmaista niin, että normaali ääni kuin leikaten, ei liukumalla, vaihtuu korkeaksi ja matalaksi - ja tämä toistuu nopeasti. Kun tämä äänentason vaihtelu jatkuu nopeana sarjana, kuuntelemme ihastuttavan kaunista jodlausta.

Jodlaajat esiintyvät joko yksin, taikka useamman jodlaajan ryhmänä. Jodlaus ei välttämättä vaadi taustakseen orkesteria, mutta parhaimmillaan jodlaus, kuten kaikki muukin laulu on silloin, kun taustat soittaa orkesteri. Alkuperäisten Alppien jodlaajien taustalla musisoi yleensä alppiorkesteri alppisoittimineen.

Jodlaaminen on hallittu lähes maailmanlaajuisesti, mutta erityisen suosittua se on Alppimaissa, kuten Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. Jodlauksen katsotaan alunalkaen olleen tapa kommunikoida. Mikäpä kaikuvilla Alpeilla, rinteillä ja solissa kantaisi ja kuuluisi kauemmaksi kuin jodlaus - tai alppitorvi.

"Joidenkin sveitsiläisten mukaan jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlaus saa aikaan ruumiillisia reaktioita, mutta vastausta siihen miksi niin käy, ei ole saatu selville. Kun kovilla kundeilla nousee vesi silmiin, tunteettomilta vaikuttavat ihmiset menevät kananlihalle ja naiset tuntevat kihelmöintiä on kyse siitä, että jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlausäänten olemus laukaisee ruumiissa ja ajatuksissa mielleyhtymiä (esimerkiksi ilo, lohtu, piristys, suru), jotka eivät kenties ole järjellisesti selitettävissä."




Florian ja Seppli

Sveitsiläisen kansanmusiikin, lauluperinteen ja jodlauksen eturintamaan astuivat myös jo noin kymmenvuotiaina Florian ja Seppli, sveitsiläisen maanviljelijän ja muusikon pojat. Äitinsä puolelta pojat ovat puoliksi filippiiniläisiä.



Alppiharmonikka Steirische Harmonika - Twinnies

Videoilla yllä laulavat ja soittavat harmonikkaa Twinnies, Franziska ja Astrid.

Alppimuusikoiden tärkeä soitin on harmonikka. Alpeilla harmonikasta on rakennettu teknisesti omintakeinen, oma alppiviritelmänsä, Steirische Harmonika - Steiermarkin harmonikka. Tässä näppäinhanurissa erityistä on hyvin railakas ja terävä äänensävy - sitä voisi kutsua harmonikan alppisoundiksi. Alppien harmonikka soi niitä samoja, iloisia ja kauas kantavia, reippaita säveliä, kuin jodlaus ja hieman surumielisempi alppitorvikin. Parhaimmillaan alppiharmonikka on vaikkapa nopeatempoisessa alppipolkassa. Alppiharmonikkaa käytetään alpiinisen kansanmusiikin esittämisessä erityisesti Sveitsissä, Itävallassa, Tsekissä, Saksan Bavariassa ja Italian Tirolissa. Soitinta valmistetaan kaksirivisenä, kolmirivisenä, nelirivisenä tai viisirivisenäkin. Toki alppimuusikot käyttävät myös tavallista harmonikkaakin.

Tyypillisessä alppimusiikkiyhtyeessä muina perussoittimina voivat olla erilaisina yhdistelminä klarinetit, viulut, käyrätorvet, sekä kitara, kontrabasso ja lyömäsoittimet - ja luonnollisestikin kellot, kellopelit ja alppisitra. Alpeilla soitetaan myös muitakin, paikalliseen musiikkikulttuuriin liittyviä soittimia.



Franzl Lang - Jodlerkönig - jodlauksen kuningas Baijerista

Varttuneita mestarijodlaajia edustaa saksalainen, vuonna 1930 syntynyt Franzl Lang, jodlauskuningas (saks. Jodlerkönig). Hän on kotoisin Saksan jodlausseutujen ytimestä, Baijerista. Franzl Langia on pidetty kaikkien aikojen parhaimpana alpiinisena jodlaajana ja hänen jodlauslevyjään on myyty enemmän, kuin kenenkään toisen jodlaajan levyjä. Franzl Langin uskomattomat, virtuoosimaiset jodlaustaidot ylittävät kaikki inhimillisen suorituskyvyn rajat. Esiintyessään hän säteilee kaikkien jodlaustähtien lailla ympärilleen ja maailmaan iloa, energisyyttä ja positiivisuutta.
Lisa Stoll

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Obrasso Concerts




Lisa Stoll - alppitorvimuusikko

Vuonna 1996 syntynyt sveitsiläinen Lisa Stoll aloitti soittamisen kuusivuotiaana, ja alppitorven soitto-opinnot hän aloitti kymmenvuotiaana. Ihan alusta alkaen hän on saavuttanut suurta menestystä erilaisissa alppitorvi-kilpailuissa ja musiikkitapahtumissa, ja lumonnut kuulijat mestarillisella soitollaan. Hän on julkaissut levyjä ja esiintynyt lukuisissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tv-ohjelmissa.

Alppitorvi

Alppien kansanmusiikin perussoittimia on alppitorvi. Puinen torvi, jonka päätyosa lepää maassa tai lattialla, on hyvin pitkä, pituus vaihtelee, ollen 3 - 4 m. Alppitorven ääni kantaa aina 10 kilometrin etäisyydelle saakka.

Näitä vuoriseutujen keskinäiseen viestintään alunalkaen käytettyjä soittimia on puhallettu Euroopan Alppiseuduilla, aina Ranskan Alpeilta Karpaateille asti. Alppitorvilla ovat vuorten kylät ja paimenet voineet välitellä toisilleen tärkeitä, arkisia asioita, mutta niitä on voitu käyttää myös hälytyksiin kirkonkellojen lailla.

Alppitorvelle ei ole juurikaan olemassa erityisesti sille sävellettyä musiikkia. Se on tietysti valitettavaa, että suuret säveltäjät eivät aikoinaan muistaneet sävellystyössään alppitorvea. Mikäpä olisikaan kauniimpaa, kuin Mozartin alppitorviserenadi tai Beethovenin alppitorviyösoitto.

Alppisitra eli vuorisitra

Alppisitra on soitin, jossa on tavallisimmin viisi kaikulaatikon yli pingotettua, kielisilloilla varustetun otelaudan yli kulkevaa melodiakieltä ja 24 - 37 sointujen mukaan viritettyä säestyskieltä. Soitetaan oikean käden peukaloon kiinnitetyllä plektralla. Alppisitraa pidetään soitettaessa vaakasuoralla alustalla.

Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Valitut Palat: Suuri maailmantieto
Wikipedia: Jimmie Rodgers (country singer)
Helsingin kaupunginkirjasto: Kuinka jodlataan? Voiko sen oppia? Miten?
Alpit
Alpit

Loistavana vuorten, järvien ja jäätiköiden yhdistelmänä Alpit ulottuvat valtavana, 800 km:n pituisena ja 160 km:n levyisenä puolikuuna poikki Euroopan eteläisen osan. Alpit alkavat Monacon läheltä Ligurian rannikolta ja ulottuvat Slovenian pohjoisosiin. Ne kattavat Ranskan kaakkoisosat, Pohjois-Italian, Sveitsin, Saksan lounaisosan sekä Itävallan.
Mikäpäs on eläkeläispariskunnan istuskellessa tällaisen kesämaiseman äärellä, kun alppijärven takaa Alpeilta kantautuu kaunis jodlaus.

Alppien uskomaton kauneus, sekä talviurheilu- ja vuoristokiipeilymahdollisuudet houkuttelevat turisteja ja urheilijoita kaikkialta maailmasta. Toinen toistaan kuuluisammat lomanviettopaikat, satumaisina vuorten lomissa hohtelevine järvineen ovat kuin jalokiviä henkeäsalpaavien vuorenhuippujen joukossa. Alppien korkein huippu on Mont Blanc Italian ja Ranskan rajalla, sillä on korkeutta 4810 metriä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Jonathan Garrier
*** tunturisusi.com linkit ***