Jodlaus (saks. Jodeln) on kansanomainen, sanaton laulutapa, jossa tyypillisiä ovat nopeat vaihdokset rintaäänestä falsettiin
ja suuret intervallihypyt. Toisin sen voisi ilmaista niin, että normaali ääni kuin leikaten,
ei liukumalla, vaihtuu korkeaksi ja matalaksi - ja tämä toistuu nopeasti.
Kun tämä äänentason vaihtelu jatkuu nopeana sarjana, kuuntelemme ihastuttavan kaunista jodlausta.
Jodlaajat esiintyvät joko yksin, taikka useamman jodlaajan ryhmänä. Jodlaus ei välttämättä
vaadi taustakseen orkesteria, mutta parhaimmillaan jodlaus, kuten kaikki muukin
laulu on silloin, kun taustat soittaa orkesteri. Alkuperäisten Alppien jodlaajien
taustalla musisoi yleensä alppiorkesteri alppisoittimineen.
Jodlaaminen on hallittu lähes maailmanlaajuisesti, mutta erityisen suosittua
se on Alppimaissa, kuten Sveitsissä, Itävallassa ja Saksassa. Jodlauksen katsotaan alunalkaen olleen tapa kommunikoida.
Mikäpä kaikuvilla Alpeilla, rinteillä ja solissa kantaisi ja kuuluisi kauemmaksi kuin jodlaus - tai alppitorvi.
"Joidenkin sveitsiläisten mukaan jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlaus saa aikaan ruumiillisia reaktioita, mutta vastausta siihen miksi niin käy,
ei ole saatu selville. Kun kovilla kundeilla nousee vesi silmiin, tunteettomilta vaikuttavat ihmiset menevät kananlihalle ja naiset tuntevat kihelmöintiä
on kyse siitä, että jodlaus on enemmän kuin pelkkää laulua. Jodlausäänten olemus laukaisee ruumiissa ja ajatuksissa mielleyhtymiä (esimerkiksi ilo, lohtu,
piristys, suru), jotka eivät kenties ole järjellisesti selitettävissä."
Florian ja Seppli
Sveitsiläisen kansanmusiikin, lauluperinteen ja jodlauksen eturintamaan astuivat
myös jo noin kymmenvuotiaina Florian ja Seppli, sveitsiläisen maanviljelijän ja muusikon
pojat. Äitinsä puolelta pojat ovat puoliksi filippiiniläisiä.
Alppiharmonikka Steirische Harmonika - Twinnies
Alppimuusikoiden tärkeä soitin on harmonikka. Alpeilla harmonikasta on rakennettu teknisesti omintakeinen,
oma alppiviritelmänsä, Steirische Harmonika - Steiermarkin harmonikka. Tässä näppäinhanurissa erityistä on hyvin railakas ja terävä äänensävy -
sitä voisi kutsua harmonikan alppisoundiksi.
Alppien harmonikka soi niitä samoja, iloisia ja kauas kantavia, reippaita säveliä, kuin jodlaus
ja hieman surumielisempi alppitorvikin. Parhaimmillaan alppiharmonikka on vaikkapa nopeatempoisessa alppipolkassa.
Alppiharmonikkaa käytetään alpiinisen kansanmusiikin esittämisessä erityisesti Sveitsissä, Itävallassa, Tsekissä, Saksan Bavariassa ja Italian Tirolissa.
Soitinta valmistetaan kaksirivisenä, kolmirivisenä, nelirivisenä tai viisirivisenäkin.
Toki alppimuusikot käyttävät myös tavallista harmonikkaakin.
Tyypillisessä alppimusiikkiyhtyeessä muina perussoittimina voivat olla erilaisina yhdistelminä klarinetit, viulut, käyrätorvet,
sekä kitara, kontrabasso ja lyömäsoittimet - ja luonnollisestikin kellot, kellopelit ja alppisitra.
Alpeilla soitetaan myös muitakin, paikalliseen musiikkikulttuuriin liittyviä soittimia.
Franzl Lang - Jodlerkönig - jodlauksen kuningas Baijerista
Mestarijodlaajien kärkipäätä on edustanut saksalainen Franzl Lang (1930 - 2015), jodlauskuningas (saks. Jodlerkönig).
Hän oli kotoisin Saksan jodlausseutujen ytimestä, Baijerista. Franzl Langia on pidetty kaikkien aikojen
parhaimpana alpiinisena jodlaajana ja hänen jodlauslevyjään on myyty enemmän, kuin kenenkään toisen jodlaajan levyjä.
Franzl Langin uskomattomat, virtuoosimaiset jodlaustaidot ylittivät
kaikki inhimillisen suorituskyvyn rajat. Esiintyessään hän säteili kaikkien
jodlaustähtien lailla ympärilleen ja maailmaan iloa, energisyyttä ja positiivisuutta.
Vuonna 1996 syntynyt sveitsiläinen Lisa Stoll aloitti soittamisen kuusivuotiaana, ja alppitorven
soitto-opinnot hän aloitti kymmenvuotiaana. Ihan alusta alkaen hän on saavuttanut
suurta menestystä erilaisissa alppitorvi-kilpailuissa ja musiikkitapahtumissa, ja lumonnut
kuulijat mestarillisella soitollaan. Hän on julkaissut levyjä ja esiintynyt
lukuisissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä tv-ohjelmissa.
Alppitorvi
Alppien kansanmusiikin perussoittimia on alppitorvi. Puinen torvi, jonka
päätyosa lepää maassa tai lattialla, on hyvin pitkä, pituus vaihtelee, ollen
3 - 4 m. Alppitorven ääni kantaa aina 10 kilometrin etäisyydelle saakka.
Näitä vuoriseutujen keskinäiseen viestintään alunalkaen
käytettyjä soittimia on puhallettu Euroopan Alppiseuduilla, aina Ranskan Alpeilta Karpaateille
asti. Alppitorvilla ovat vuorten kylät ja paimenet voineet välitellä
toisilleen tärkeitä, arkisia asioita, mutta niitä on voitu käyttää myös hälytyksiin
kirkonkellojen lailla.
Alppitorvelle ei ole juurikaan olemassa erityisesti sille sävellettyä musiikkia.
Se on tietysti valitettavaa, että suuret säveltäjät eivät aikoinaan
muistaneet sävellystyössään alppitorvea. Mikäpä olisikaan kauniimpaa,
kuin Mozartin alppitorviserenadi tai Beethovenin alppitorviyösoitto.
Alppisitra eli vuorisitra
Alppisitra on soitin, jossa on tavallisimmin viisi kaikulaatikon yli pingotettua, kielisilloilla
varustetun otelaudan yli kulkevaa melodiakieltä ja 24 - 37 sointujen mukaan viritettyä säestyskieltä.
Soitetaan oikean käden peukaloon kiinnitetyllä plektralla. Alppisitraa pidetään soitettaessa
vaakasuoralla alustalla.
Lähteet
Keijo Virtamo: Otavan musiikkitieto
Valitut Palat: Suuri maailmantieto
Wikipedia: Jimmie Rodgers (country singer)
Helsingin kaupunginkirjasto: Kuinka jodlataan? Voiko sen oppia? Miten?
Alpit
Loistavana vuorten, järvien ja jäätiköiden yhdistelmänä Alpit ulottuvat valtavana, 800 km:n pituisena
ja 160 km:n levyisenä puolikuuna poikki Euroopan eteläisen osan. Alpit alkavat Monacon läheltä Ligurian rannikolta
ja ulottuvat Slovenian pohjoisosiin. Ne kattavat Ranskan kaakkoisosat, Pohjois-Italian, Sveitsin, Saksan lounaisosan
sekä Itävallan.
Mikäpäs on eläkeläispariskunnan istuskellessa tällaisen kesämaiseman äärellä, kun alppijärven takaa Alpeilta
kantautuu kaunis jodlaus.
Alppien uskomaton kauneus, sekä talviurheilu- ja vuoristokiipeilymahdollisuudet houkuttelevat turisteja ja urheilijoita
kaikkialta maailmasta. Toinen toistaan kuuluisammat lomanviettopaikat, satumaisina vuorten lomissa
hohtelevine järvineen ovat kuin jalokiviä henkeäsalpaavien vuorenhuippujen joukossa.
Alppien korkein huippu on Mont Blanc Italian ja Ranskan rajalla, sillä on korkeutta 4810 metriä.