Joulu

Joulutähti Joulukukat

Joulukukillakin on maassamme pitkät perinteet. Suomalaisista, omista "joulukukista" vanhimpia ovat kuusen havu, kanerva ja puolukanvarpu. Eiväthän ne ihan kukkia ole, vaan edustavat jouluista, koristeellista vehreyttä aikana, jolloin kukkia ei vielä kaupasta niin vain haettukaan.

Suomalaisten suosimat joulukukat - joulu 2020

Suosituimmat joulukukat olivat jouluna 2020 hyasintti, joulutähti ja ritarinkukka eli amaryllis. Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2020 noin 3 miljoonaa hyasinttia, 1,4 miljoonaa joulutähteä ja 1,1 miljoonaa ritarinkukkaa. Kauppapuutarhaliiton selvityksen mukaan hyasintteja oli tuona vuonna viljelty noin 2,9 miljoonaa, joulutähtiä 1,7 miljoonaa ja ritarinkukkia 1,1 miljoonaa.

Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin 100 miljoonaa euroa. Biolanin joulukukkakyselyssä naisista 92 prosenttia ja miehistä 80 prosenttia kertoi, että joulukukka on heille mieluinen lahja. Naisten suosikkijoulukukka on ritarinkukka ja miesten joulutähti. Muita suosittuja joulukasveja ovat joulukaktus, jouluruusu ja huonekuusi (Tilastokeskus 2021)

Misteli

Kuvassa yllä on misteli (Viscum album). Misteli on pallomainen pensas, joka elää jonkin isäntäkasvin oksilla. Mistelillä on valkoiset marjat ja paksut, nahkeat lehdet.

Joulukukkia Joulukukkien historiaa

Monissa muissa maissa tavallinen joulukoriste, onnea tuottava mistelinoksa on Suomessa otettu vastaan lähinnä pikkujoulukoristeena. Suomalainen vastine mistelinoksalle on metsissä kasvava puolukanvarpu. Talvivihannan mistelin on uskottu olevan taianomainen, elämää ylläpitävä kasvi, joka tuottaa onnea ja hedelmällisyyttä. Keltit pitivät tammen oksalla kasvavaa misteliä pyhänä. Erityisen suosittu joulukasvi misteli on ollut Ranskassa. Joulun alla misteli ripustetaan oven pieleen. Sen alla saa varastaa mielitietyltään joulusuudelman. Tämä tapa tulee anglosaksisista maista ja ulottuu 1700-luvulle. Tähän suudelmaan ei sanota liittyvän erotiikkaa.

Perinteisin joulukukkamme on hyasintti, sillä nämä vaaleanpunaiset kukat tulivat kotien jouluihin jo 1800-luvun loppupuolella.

Hyasinttien jälkeen tulivat joulun kukkavalikoimaan 1900-luvun alkupuolella tulppaanit, tasetti ja joulukaktus.

Sotavuosina kukat olivat harvinaisia. Luonnonmateriaalit hyödynnettiin ja joulun tunnelma loihdittiin kävyillä, oksilla ja sammalilla. Punaiset nauhat ja kynttilät piristivät pelkistettyjä koristeita.

1970-luvulla yleistyi joulukukkana ritarinkukka eli amaryllis. Samoihin aikoihin amarylliksen kanssa kotien joulut valloitti joulutähti ja se on sen jälkeen säilyttänyt suuren suosionsa. Joulutähti on maailman suosituin joulukukka.

Syklaami

Syklaami. Syklaamit (Cyclamen) on kaksisirkkaisiin kuuluva kasvisuku, johon kuuluu noin 20 lajia.

Annansilmä

Annansilmä eli joulubegonia (Begonia × cheimantha).

Muitakin joulukukkia on. Yksi niistä on syreeni, joka vanhastaan on suosittu joululeikko. Annansilmä eli joulubegonia puolestaan oli yksi suosituimmista tervehdyskukkasista aina joulutähden valtaan astumiseen saakka. Joulukkia ovat myös syklaami, jota isoäidin aikaan kutsuttiin alppiorvokiksi, sekä orjanlaakeri, joka on mistelin ohella toinen eksoottinen kasvi piikkilehtineen ja punaisine marjoineen.
Joulutähti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, joulutähti - Copyright © PresidenciaRD

Joulutähti

Joulutähti on Keski-Amerikasta ja Meksikosta kotoisin oleva tyräkin suureen sukuun kuuluva puuvartinen kasvi. Joulun aikaan kukkivaa kasvia kutsutaan Meksikossa pyhän yön kukaksi. Lajinimi pulcherrima merkitsee kaikkein kauneinta. Suomalaiset ovat nähneet joulutähtiä luonnonvaraisina tien pientareilla rakkailla Kanarian saarillaan. Eurooppaan joulutähti tuotiin 1830-luvulla, mutta suuren suosionsa joulukukkana se on saavuttanut vasta viime vuosikymmeninä. Suomeen ensimmäiset joulutähdet tuotiin noin 50 vuotta sitten.

Joulutähden punainen väri kuvaa Kristuksessa ihmiskunnan keskelle tullutta Jumalan rakkautta. Valkoinen muunnos symboloi Jeesuksen synnittömyyttä ja joulun iloa.

Joulutähteä ostaessasi tarkista kasvin tuoreus keltaisista heteistä ylälehtiruusukkeen keskellä. Joulutähti viihtyy parhaiten lämpimässä ja valoisassa paikassa. Liika kosteus, kuivuus tai veto pudottavat joulutähden lehdet herkästi. Myös omenoista ja muista hedelmistä haihtuva etyleeni kuihduttaa kukinnon nopeasti. Säilytä joulutähti myös pikkulasten ulottumattomissa, sillä se on myrkyllinen kasvi. Joulutähti eli tähtilatva kuuluu tyräkkien sukuun - sen maitiaisneste on myrkyllistä. Pikaista lääkärinhoitoa tarvitaan jos maitiaisnestettä joutuu suuhun tai silmiin.

Joulukukkia

Valkoinen joulutähti.

Tulppaanit

Joulutulppaani

Tulppaanin luonnonvarainen päälevinneisyysalue on Länsi-Aasiassa. Erityisen suosittuja viljelykukkia tulppaanit ovat Länsi-Euroopassa, jonne ne saapuivat 1500-luvun alkupuolella.

Tulppaaneja pidetään täydellisen rakkauden symbolina. Myös kristittyjen on ollut helppo omaksua punainen tulppaani Kristuksen rakkauden vertauskuvaksi. Tulppaanin muotoa verrataan Kristuksen kärsimysten maljaan.

Suomessa tulppaani on hyasintin ohella vanhimpia ja suosituimpia joulukukkiamme. Sitä käytetään paljon erilaisissa koristeistutuksissa sekä leikkokimppuina. Leikkotulppaanit tykkäävät viileästä, joten ne kannattaa asettaa viileähköön veteen.

Atsalea

Atsalea

Suomessa suosituimpia joulukukkia ovat hyasintti, joulutähti, ritarinkukka, tulppaani ja atsalea. Alun perin Korean niemimaalla kasvanut suokasvi atsalea saapui Suomen jouluihin 1970-luvulla. Siitä on jalostettu runsasnuppuinen, ja ylhäältäpäin katsottaessa atsaleasta näkyy pelkkiä kukkia.

Reilusta kastelusta pitävää atsaleaa kannattaa suihkutella vedellä aina silloin tällöin. Kukka viihtyy ja kukkii kauimmin viileässä. Atsalean kukat eivät tuoksu.

Perinteisesti punaisesta atsaleasta on jalostettu myös vaaleanpunaisia, valkoisia ja kaksivärisiä versioita. (Yle Uutiset: Näin viisi suosituinta joulukukkaa ujuttautuivat suomalaisten koteihin)
Jouluruusu Jouluruusu

Jouluruusut (Helleborus)

Jouluruusut (Helleborus) on suku leinikkikasvien (Ranunculaceae) heimossa. Lajeja suvussa on noin 20. Useita lajeja käytetään koristekasveina. Jouluruusu on monivuotinen, talvenkestävä perenna. Luonnossa jouluruusu kasvaa vuoristoissa, jopa 1900 metrin korkeudessa. Sitä tavataan Saksan Baijerista Alppien itäosasta, Itävallasta, Sveitsistä, Italiasta ja Pohjois-Balkanilta.

Jouluruusun hankkiminen lapsiperheeseen ei ole viisasta, sillä se on ainut myrkyllinen joulukukka. Latinankielinen nimi Helleborus tarkoittaa "tappavaa ruokaa". Kasvia on syytä käsitellä suojakäsineet kädessä, ja pestä vielä kädet, jos on touhuillut ilman käsineitä. Lemmikeille jouluruusu ei ole vaarallinen, mutta sen myrkyllisten juurien napostelu voi olla kohtalokasta. Jouluruusua on joskus käytetty hermosto- ja mielisairauksien hoidossa. Myös tulevaa säätä on ennustettu jouluruusun avulla, mutta näin saatujen ennusteiden varmuudesta eli oikeaan osumisesta ei ole täyttä selvyyttä.

Kukinta-aika on pitkä, jopa kuusi viikkoa. Kukkivana ruukkukasvina myytävä jouluruusu viihtyy parhaiten viileässä ja valoisassa.

Sisäkasvina jouluruusua ei kannata lannoittaa. Kun kukinta loppuu, voidaan jouluruusu laittaa viileään odottamaan kesää. Mietoa kastelulannosta annetaan maaliskuusta lähtien, kun auringon valon määrä alkaa lisääntyä. Keväällä jouluruusun voi istuttaa ulos puolivarjoon, joko puutarhaan taikka varjoiselle parvekkeelle tai terassille. Siitä ei enää ole joulukukaksi, mutta seuraavina keväinä se ilahduttaa hoivaajaansa kukkimalla jo ennen narsisseja ja tulppaaneja.

Hyasintit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva hyasinteista - Copyright © Flickr/rachelgreenbelt

Hyasintti

Hyacinthus on monta kymmentä lajia käsittävä kasvisuku, jonka edustajia tavataan luonnonvaraisena Välimeren alueelta itään aina Etu-Aasiaan asti. Suvun tunnetuin laji on tarhahyasintti, jonka luonnonvarainen kantamuoto on kotoisin Turkin Taurusvuorelta.

Eurooppaan hyasintti kulkeutui 1560-luvulla turkkilaisten mukana. Viljelyn yleistyessä hyasintista on kehittynyt vuosisatojen aikana uusia muotoja sekä lajikkeita yli 5000, joista suurin osa on kuitenkin jo hävinnyt.

Hyasintti on Suomen vanhin joulukukka. Tunnetuksi sen saattoi vuonna 1879 muuan helsinkiläinen kukkakauppias, joka laittoi kukan joulun alla myymälänsä ikkunaan. Joulukukkana hyasintti symboloi uutta elämää eli syntynyttä Jeesus-lasta. Eri värit liittävät hyasintin myös Neitsyt Mariaan: sininen kuvaa Mariaa taivaan kuningattarena, valkoinen hänen neitsyyttään ja puhtauttaan, punainen hänen äidinrakkauttaan. Keltainen, hyasintin väreistä harvinaisin, on taivaallisen kirkkauden väri.

Hyasintteja löytyy sinisiä, vaaleanpunaisia ja valkoisia lajikkeita. Hyasintilla on voimakas, jouluinen tuoksu. Hyasintti kannattaa ostaa pieninuppuisena, jolloin suurin ilo kukinnasta on vielä tulossa. Hyasintti on helppohoitoinen kukka. Yön ajaksi se kannattaa viedä viileään, jotta kukinto kestäisi mahdollisimman pitkään. Kasteluksi riittää tilkka vettä silloin tällöin. Välillä hyasintin voi päästää kuivahtamaankin.

Tasetti eli sarjanarsissi

Tasetti

Tasetit eli sarjanarsissit yleistyivät joulukukkina 1920-luvulla. Kukat tuoksuvat voimakkaasti vaniljalle ja saattavat aiheuttaa allergikoille oireita. Tasetti tarvitsee paljon vettä. Sen multa ei saa päästä kuivumaan juurtumisen tai kukinnan aikana, muuten terälehdet jäävät kuiviksi ja läpikuultaviksi tai kukinta epäonnistuu kokonaan. Tasetti on myrkyllinen.

Joulukaktus

Joulukaktus

Joulukaktus (Schlumbergera-risteymät) kukkii vuoden pimeimpänä aikana. Joulukaktus ei siedä suoraa paahdetta eikä liikaa kuivuutta. Kun kukkiminen on alkanut, sitä ei kannata siirtää.

Brasilialainen joulukaktus löysi tiensä Suomen kartanoihin 1850-luvulla ja vuosisatojen vaihteessa se levisi kaupunkien porvariskoteihin. 1920-luvulla joulukaktus valloitti maalaistalotkin.
Ritarinkukka

Ritarinkukka (Hippeastrum)

Ritarinkukasta käytetään usein amaryllis-nimeä, vaikka kyseessä on kaksi eri kasvia. Aitoamaryllis (Amaryllis belladonna) kuuluu eri sukuun kuin ritarinkukka. Ritarinkukassa tieteellinen suvun nimi (Hippeastrum) tarkoittaa hevosmiehen tähteä.

Ritarinkukka on joulukukkana melko uusi, sillä sen suosio on alkanut lisääntyä vasta 1980-luvulta lähtien. Näyttävä kukinta ja sipulikukille tyypillinen helppohoitoisuus ovat kirittäneet ritarinkukan joulukukkien kärkikolmikkoon heti joulutähden ja hyasintin taakse. Punainen on ritarinkukan suosikkiväri, mutta valkoisen osuus on ollut jo vuosia kasvamaan päin.

Ruukussa kasvatettua ritarinkukkaa hoidetaan kuten muitakin sipulikukkia. Se kannattaa ostaa nuppuisena, jos sen haluaa kestävän kauan. Kukinnan kestoa voit lisätä pitämällä kukan öisin viileässä ja kastelemalla vain vähän.

Ritarinkukka on myös upea leikkokukka, joka aukeaa maljakossa kauniisti. Maljakon vesi tulee vaihtaa säännöllisesti ja leikata samalla varsiin uudet imupinnat. Kukan varsi on ontto, joten leikattuna se saattaa mennä tyvestään kiharalle. Tämän voit estää kietomalla tyveen pari kierrosta niintä tai vaikkapa kuminauhan. (Kauppapuutarhaliitto)

Tulilatva

Tulilatva (Kalanchoe blossfeldiana)

Kuvissa yllä keltaisia ja punaisia tulilatvoja. Tulilatva on yksi joulun kukista. Se on mehikasvi, ja peräisin Itä-Afrikasta ja Madagaskarilta. Pitkien perien päässä sarjana sijaitsevat pienet kellomaisen kukat ovat väriltään punaisen ja keltaisen erilaisia sävyjä.

Tulilatvan lehdet ovat kiiltäviä, täyteläisiä ja väriltään tummanvihreitä. Niissä on hammaslaidat ja ne ovat muodoltaan suhteellisen pyöreitä. Kasvi on rakenteeltaan tiiviskasvuinen. Lehdet nivoutuvat kauniisti toisiaan vasten.

Lyhyenpäivän kasvina tulilatva kukkii vain silloin kun vuorokaudessa on tarpeeksi pitkä yö. Tulilatva kukkii pitkään - talvella tai varhain keväällä noin kolmen kuukauden ajan. Uudet risteymät ja päivän pituuden tarkka hallinta ovat kuitenkin saaneet tulilatvat kukkimaan niin, että sitä voi ostaa melkein mihin vuodenaikaan tahansa kukkivana. Tulilatva on mehikasvi, joten sitä on kasteltava kukinnan aikana reilusti mutta silti varoen. Mullan on kuitenkin annettava kuivua kastelukertojen välillä melkein kokonaan. Jatkuvasti märässä mullassa kärsivät ensin juuret, ja lopuksi koko kasvi mätänee.

Tulilatva viihtyy parhaiten mahdollisimman valoisalla paikalla, normaalissa huoneenlämmössä. Tulilatva ei häiriinny vedosta eikä viileydestä, mutta lämmönlähteiden välittömään läheisyyteen sitä ei tulisi sijoittaa. Se pärjää ilman lannoitusta koko kukintansa ajan. Uudelleenkukitus on lähes mahdotonta, vaikka periaatteessa sen pitäisi onnistua samalla tavalla kuin joulutähden.

Tulilatva on helppohoitoinen viherkasvina, viihtyen hyvin ulkona ja parvekkeella. Sitä voi lisätä helposti pistokkaista vaikkapa kukkalaatikon täytteeksi.

Orjanlaakeri

Orjanlaakeri Orjanlaakeri eli piikkipaatsama (Ilex aquifolium)

Orjanlaakerikasvit ovat ikivihreitä eli ainavihantia kasveja ja lajeja on runsaat 400. Orjanlaakerin kukka on keväällä pieni ja valkoinen, ja marja syksyllä on kirkkaanpunainen.

Druidien, jotka olivat kelttiläistä tietäjäkuntaa, mukaan jumalat kehittivät ikivihreät ja pyhät orjanlaakerit siksi, että metsä pysyisi kauniina ympäri vuoden, myös talvella, kun lehtipuut ovat lehdettömiä. Myös roomalaisille orjanlaakerit ovat olleet jo ammoin erityisen merkittäviä.

Orjanlaakeri on joulupuu

Orjanlaakeri on liitetty aina jouluun, sillä kasvin taikavoimien uskottiin olevan voimakkaimmillaan juuri talvipäivänseisauksen aikaan. Orjanlaakerin oksia käytettiin asumusten koristeluun, sillä niiden uskottiin tarjoavan keijuille turvapaikkoja. Ainavihantien lehtien symboliikka liitettiin myös kristilliseen joulunviettoon erityisesti englanninkielisissä maissa. (Mustila Arboretum)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Photo courtesy of Penny Stritch - Copyright © Flickr/U.S. Department of Agriculture
*Kuva - Copyright © Flickr/Paul VanDerWerf

Lähteet
Kotimaiset Kasvikset ry
Irmeli Castren: Kodin jouluniksit
Substral.fi
Huonekasvit.fi
Wikipedia
Kauppilan puutarha
Gardena.com

Joulupuita ja -kukkia Tutustu myös muutamiin eteläisiin joulupuihin ja joulukukkiin.