Joululahjat Suomessa
Ensimmäiset varsinaiset joululahjat Suomessa jaettiin 1700-luvulla Turun varakkaissa porvarisperheissä.
Ihan tarkalleen vanhin tunnettu tieto on Turusta vuodelta 1705, kun kauppias Gustaf Wittfoothin liikkeestä varastettiin
joululahjoiksi tarkoitettuja tafti- ja atlassilkkinauhoja.
1800-luvun alkupuolella lahjoja perhepiirissä annettiin kartanoissa ja pappiloissa.
Nämä lahjat olivat usein
itse valmistettuja esineitä, vaatekappaleita tai jotakin hyvää syötävää.
Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta jo 1800-luvun puolivälissä lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista.
Lahjatavaroita tuotiin jo tuolloin maahamme Keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta.
Suosittuja lasten lahjoja olivat säätyläisperheissä nuket, soittorasiat, tinasotilaat ja muut lelut.
Kauppojen mainoksissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa
tarjottiin joululahjoiksi tuolloin muodissa olleita tavaroita, kuten valokuva-albumeita,
seinätauluja, toalettikoristeita, henkseleitä, damaskeja, matkakoffretteja ja niin edelleen.
Lapsille oli saatavissa esimerkiksi nukkeja, nuken tarvikkeita, eläinleluja, helistimiä, pelejä,
joululehtiä ja höyrykoneita.
Myös ulkomaalaisten liikkeiden myyntikatalogit levisivät maahamme 1900-luvun alussa aloittaen postimyynnin. Muutamassa
vuosikymmenessä syntyi varsinainen joululahjateollisuus, jonka myötä tuotteet levisivät kautta maan.
Joululahjat tuovat iloa
Maaseudulla, talonpoikaisessa joulussa ei joululahjoja tunnettu vielä pitkälle 1800-luvun loppupuolelle.
Talonpoikaisen kansan keskuudessa oli yleinen normi, että jouluksi oli
saatava jotain uutta päällepantavaa. Maaseudulla joulu oli lähinnä ruokajuhla
ja kun lahjojen antaminen tuli tavaksi myös tavallisille ihmisille, rahaa lahjojen ostoon oli alkuaikoina niukalti. Joululahjaksi vanhemmat korjasivat vaikkapa
vanhan, rakkaan lelun. Nukelle ommeltiin sievä mekko ja leikkihevonen sai uuden
maalikerroksen. Joululehti oli iloinen yllätys koululaiselle.
Joululahja oli pitkään luonteeltaan "ylellisyystarvike", eli todellinen yllätys,
vaikka se rahalliselta arvoltaan saattoi olla hyvin vaatimaton. Kun sotien jälkeisen
pula-ajan jälkeen kaupunkeihin muutto ja molempien vanhempien palkkatyössä
käynti 1960-luvulla yleistyi, syntyi tavarajoulu. Lahjaksi alettiin ostaa arkisia
taloustavaroita ja kodin koneiden ja kaikenlaisen elektroniikan yleistyessä
joululahjasta tuli usein perheen investointikohde.
Kuitenkin "pehmeät paketit" ovat pitäneet pintansa suosikkijoululahjojen
kisassa.
Nykyisinkin voidaan lahjoja valmistaa itse
ja voivat lahjat myös mieluusti olla uutta päällepantavaakin.
Myös kirjojen myynnin huippusesonki osuu joulun alle.
Noista alkuaikojen
vähäisistä joululahjavalikoimista on kuitenkin erilaisten lahjojen runsaus
tänä päivänä tuhatkertaistunut. Ei ole kai olemassa esinettä taikka muuta, jota ei olisi
joululahjaksi annettu - tai ainakin toivottu!
Aina välillä on noussut jonkinlaista kapinointia joulun kaupallisuutta
kohtaan. Ensimmäisen kerran jo 1920-luvulla alettiin vastustaa kaupallista
joulua ja puhua omatekoisten lahjojen ja koristeiden puolesta. Sota- ja pulavuodet
nostivatkin välillä kotitekoisen joulun suureen arvoon. Vielä 1960-1970-luvuilla
hyökättiin rajustikin joulun kaupallisuutta vastaan. Nykyisin tällainen napina ja kapina
on tyystin haipunut ja jokainen saa vapaasti viettää sellaista joulua kuin haluaa,
ilman sen suurempia omantunnon tuskia. Lahjat ovat olennainen osa joulunviettoa
ja lahjoja annetaan vuosi vuodelta rahassa arvioiden enemmän.
Hiiliä ja risuja
Muinoin joulupukki saattoi tuoda sellaisille lapsille, jotka eivät olleet
jaksaneet olla ihan kaiken aikaa kiltteinä piltteinä, myös risuja.
Onneksi pukki ei enää aikoihin ole itse ollut näin tuhmana. Italiassa Befana-niminen
pukinkorvike on jakanut lapsille loppiaisena peräti "mustia makeisia", jotka olivat hiiltä.
Nukke on säilyttänyt suosionsa tyttöjen joululahjana.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
Flickr/Matt Hollingsworth
|
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
© Flickr/Harlan Harris
Lahjat ovat osa armeliaisuutta
Armeliaisuus ja anteliaisuus ovat kristillisyyden perushyveitä, ja siksi on luonnollista,
että lahjojen anto on tärkeässä osassa joulussa, kristikunnan suuressa juhlassa.
Jouluna ihmisten omatunto herkistyy ja useat tuntevat sisäistä tarvetta anteliaisuuteen.
Jo 1800-luvulla herrasväki järjesti arpajaisia, tanssiaisia ja muita huvituksia
kerätäkseen rahaa milloin kotimaan orvoille, milloin kaukaisten maiden mustille
pakanalapsille. Vanhojen joululehtien kertomuksissa muistutetaan
jatkuvasti, miten armeliaisuus, hyväntekeväisyys ja vähäosaisten muistaminen synnyttää
puhtaimman joulumielen.
Tämä entisten joulujen armeliaisuuden ja anteliaisuuden henki elää vahvana edelleen tänäkin päivänä.
Nykyaikana pelastusarmeijan joulupadat jatkavat hyväntekeväisyyden traditiota; ne kuuluvat
kaupunkien vilkkaimmille joulukaduille yhtä erottamattomasti kuin kuuset ja valot.
Monet eivät halua muistaa antamisella ja lahjoilla vain perheitään ja läheisimpiä ystäviään,
vaan lahjoittavat erityisesti jouluna tavaraa taikka rahaa mitä erilaisimpiin
keräyksiin, joita juuri joulun aikaan järjestetään niiden hyväksi, jotka
puutteessa elävinä kaipaavat meidän kaikkien apua. Myös myyjäisiä järjestetään ahkerasti
ja myyjäisten tuotto voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.
Näin joulun hyvä sanoma
täyttää sekä lahjoitusten saajien että antajien mielen, eikä joulu ole
vain itsekästä juhlintaa, jossa itse pyritään saamaan mahdollisimman paljon.
Kaikilla on joulu ja hyvä tahto.
Uutinen yli sadan vuoden takaa kertoo siitä, kuinka jouluna on muistettu
lastenkodin lapsia.
"Rouwaswäen yhdistyksen lastenkodissa jouluk. 23 p. toimeenpanemassa joulujuhlassa
lahjoitti Rouwaswäenyhdistyksen rouwa Amanda Hakulin laitoksen 26 hoidokkaalle
kullekin 25 markan säästöpankkikirjan. Rahat saawat hoidokkaat nostaa 21 wuoden
ikäisinä, ja jos joku heistä kuolee, ennenkuin pääsee sanottuun ikään,
niin siirretään kirja sille, joka kuolleen sijaan taloon otetaan."
(Tampereen Uutiset no 3 - 05.01.1895)
Suosituimpia lahjatoiveita 3 - 6 vuoden ikäisillä vuonna 2010
YLE Turku järjesti joulun 2010 alla kyselyn siitä, mitä lapset toivoivat saavansa joululahjaksi.
Tässä kyselyssä lasten ikä oli 3 - 6 vuotta, eli he olivat päiväkouluikäisiä.
Lähes kahdesta sadasta kyselyyn vastanneesta lapsesta yli 120 toivoi itselleen lahjaksi lelua.
Leluihin kuuluivat muun muassa ponit ja hevoset, legot, autot ja erilaiset nuket.
Vanhemmilleen lapset puolestaan antaisivat mieluusti joululahjaksi vaatteita. Kirjoja ja koruja annettaisiin niin ikään molemmille vanhemmille.
Materiaalin sijaan vanhemmille annettiin harvemmin esimerkiksi vain pusuja tai halauksia.
(YLE Turku 1.12.2010)
Suosituimpia lahjatoiveita aikuisilla vuonna 2008
Aikuisten keskuudessa joululahjoiksi toivottiin vuonna 2008 erityisesti käytännöllisiä vaatelahjoja, kuten
sukkia ja alusvaatteita. Luksuslahjat, kuten kalliit korut ja merkkilaukut eivät
olleet yhtä haluttuja. Ökyily oli pois muodista ja hankinnat tehtiin enemmän
järki- kuin tunnepohjalta.
Suosittuja toiveissa ja lahjoissa olivat myös elämyslahjat tavaran sijaan, sellaiset kuten
hieronnat, kasvohoidot ja urheilumahdollisuudet.
Joka kymmenes aikoi ostaa hyväntekeväisyyslahjan normaalin joululahjan sijaan. Lisäksi pukinkonttiin saattoi
päätyä erityisen paljon lahjakortteja, tai jopa silkkaa rahaa.
(MTV3 1.12.2008)
Joululahjoja wuodelta 1903
Mikkeli-lehdessä on vuonna 1903 käyty katselemassa Toini Strengin liikkeessä parhaita joululahjoja.
"Paras joululahja on hyvä kirja. Hyviä lahjoja ovat myös aistikkaat valokuvakehykset,
sirot kirjoitusneuvot ja mitä ikinä kirjoituspöydällä tarvitaan, hienot vaasit,
kipsikuvat, luettelematon joukko kaikenlaista pientä tavaraa, pitkä rivi eri kokosia ja hintasia
albumeja, valokuvia ja maisemakirjekortteja varten, monenlaisia leikkejä
lapsille ajanratoksi ja ajatuksen harjoitukseksi, joulukuusen koristeita ja kyntteliä
y.m.
V. Vinterinkaupasta miehet saavat lahjaksi mitä vaatetuksessaan tarvitsevat; sieltä saa napit nätit,
kaulukset, rusetit, nenäliinat ja kravatit, kaikki ihan viimeistä muotia;
sieltä matkalaukut siistit ja somat, kapsäkit kaunihit, kantoremmit oivalliset,
sieltä lapsille leikkikalut, nuket monenmoiset, hyvät ja huokeat. - Joulutupakatkin,
paperossit ja sikarit, monta lajia sieltä saa ja jos on kukkaro huonoksi käynyt,
voi senkin siellä uuteen vaihtaa."
Wiipurin Sanomain Supistuksen Joululahjawinkki 1904
"Joulu on lähellä ja wielä hywällä puolella. Joululahjoja alkaa miettiä jokainen, sehän tulee
päiwänpolttawaksi kysymykseksi.
Useat maalaisystäwistäni kertowat suoriutuwansa helposti tästä pulmallisesta
joululahja-kysymyksestä. He ilmoittawat ostawansa itselleen ensi wuoden allakan
ja tämän Supistuksen tilaawat ensi wuodeksi. Siinä tekewät he aiwan oikein.
Sellaisista joululahjoista - allakasta ja Wiipurin Sanomain Supistuksesta -
on heillä hyötyä ja huwia koko wuodeksi! Menkää te muutkin ja tehkää samoin,
silloin saatte minun siunaukseni ja minut ystäWäksenne koko ensi wuoden ajaksi!
Ja mitä te tässä suhteessa teette, niin tehkää pian!"
All rights reserved
*Kuva lumiukosta alla Copyright
© Free Christmas Wallpapers
|
