Menu
Joulu
En etsi valtaa loistoa Joululahjojen iloa Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä vasemmalla - Copyright © Flickr/Meno Istorija
*Kuva yllä oikealla - Copyright © Flickr/Rain0975
Joululahjat

JOULULAHJAT

Kristinuskon mukaan joululahjaperinne on syntynyt Itämään tietäjien vastasyntyneelle Jeesus-lapselle tuomien lahjojen myötä. Jo keskiajalla ihmiset antoivat toisilleen lahjoja joulun aikaan. Nykyperinne saavutti Skandinavian 1700-luvulla.

Ruotsissa oli 1800-luvun alussa tapana käydä jouluaaton hämärässä viskaamassa pieniä lahjakääröjä ovenraosta: lahjan tuoja koputti oveen, heitti lahjansa ja riensi kiireen vilkkaa pois, ettei häntä tunnistettaisi. Tästä tavasta on peräisin ruotsin kielen joululahjaa tarkoittava sana "julklapp" (klappa ~ kolkuttaa). Perinne on tunnettu myös Suomen puolella Pohjanmaalla sekä ruotsinkielisellä rannikolla ja saaristossa. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan museo)

Joululahjat
Joululahjat Suomessa

Ensimmäiset varsinaiset joululahjat Suomessa jaettiin 1700-luvulla Turun varakkaissa porvarisperheissä. Ihan tarkalleen vanhin tunnettu tieto on Turusta vuodelta 1705, kun kauppias Gustaf Wittfoothin liikkeestä varastettiin joululahjoiksi tarkoitettuja tafti- ja atlassilkkinauhoja.

1800-luvun alkupuolella lahjoja perhepiirissä annettiin kartanoissa ja pappiloissa. Nämä lahjat olivat usein itse valmistettuja esineitä, vaatekappaleita tai jotakin hyvää syötävää. Aluksi kaikki lahjat valmistettiin itse, mutta jo 1800-luvun puolivälissä lahjoja alettiin myös ostaa kaupoista. Lahjatavaroita tuotiin jo tuolloin maahamme Keski-Euroopasta, lähinnä Saksasta. Suosittuja lasten lahjoja olivat säätyläisperheissä nuket, soittorasiat, tinasotilaat ja muut lelut.

Joululahjat

Joululahjojen onnellista esittelyä.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/ktbuffy


Kauppojen mainoksissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa tarjottiin joululahjoiksi tuolloin muodissa olleita tavaroita, kuten valokuva-albumeita, seinätauluja, toalettikoristeita, henkseleitä, damaskeja, matkakoffretteja ja niin edelleen. Lapsille oli saatavissa esimerkiksi nukkeja, nuken tarvikkeita, eläinleluja, helistimiä, pelejä, joululehtiä ja höyrykoneita.

Myös ulkomaalaisten liikkeiden myyntikatalogit levisivät maahamme 1900-luvun alussa aloittaen postimyynnin. Muutamassa vuosikymmenessä syntyi varsinainen joululahjateollisuus, jonka myötä tuotteet levisivät kautta maan.
Joululahjat

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/freeparking


En etsi valtaa loistoa Kiltit lapset - "Onko täällä kilttejä lapsia?!"

Jouluna korostetaan kiltteyttä ja erityisesti lasten pitää olla joulun alla kilttejä, jotta joulupukki toisi heille lahjoja. Jotkut lapset jo näyttävätkin erityisen kilteiltä, mutta heitäkin joulutontut kurkistelevat ja tarkkailevat ja tekevät näistä tarkkailuistaan raportteja joulupukille.

On myös sellaista ajattelua, että joulupukiltakaan kysymys "onko täällä kilttejä lapsia" ei ehkä sittenkään ole ihan kivasti sanottu. Sehän voi olla jopa pelottava ja ainakin syyllistävä ja sellainenhan joulupukki ei missään nimessä halua olla.

Nykypäivän viisaat puhuvat myös siitä, että liiallinen kilteyskin voi olla haitallista. Kiltteyttä on totuttu pitämään perushyveenä, mutta liika kiltteyskään ei aina ole hyväksi.

Vääränlainen kiltteys on tyypillistä suomalaisille, etenkin suomalaisille naisille. Liiasta kiltteydestä luopuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi ruveta ihan tuhmaksi. (Kirjailija ja teologi Anna-Liisa Valtavaara: Vääränlaisesta kiltteydestä voi opetella pääsemään eroon).
Joululahjat
En etsi valtaa loistoa Joululahja on aina iloinen asia Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Red Touch Media
Hauskaa joulua Joululahjat tuovat iloa

Maaseudulla, talonpoikaisessa joulussa ei joululahjoja tunnettu vielä pitkälle 1800-luvun loppupuolelle. Talonpoikaisen kansan keskuudessa oli yleinen normi, että jouluksi oli saatava jotain uutta päällepantavaa. Maaseudulla joulu oli lähinnä ruokajuhla ja kun lahjojen antaminen tuli tavaksi myös tavallisille ihmisille, rahaa lahjojen ostoon oli alkuaikoina niukalti. Joululahjaksi vanhemmat korjasivat vaikkapa vanhan, rakkaan lelun. Nukelle ommeltiin sievä mekko ja leikkihevonen sai uuden maalikerroksen. Joululehti oli iloinen yllätys koululaiselle.

Joululahja oli pitkään luonteeltaan "ylellisyystarvike", eli todellinen yllätys, vaikka se rahalliselta arvoltaan saattoi olla hyvin vaatimaton. Kun sotien jälkeisen pula-ajan jälkeen kaupunkeihin muutto ja molempien vanhempien palkkatyössä käynti 1960-luvulla yleistyi, syntyi tavarajoulu. Lahjaksi alettiin ostaa arkisia taloustavaroita ja kodin koneiden ja kaikenlaisen elektroniikan yleistyessä joululahjasta tuli usein perheen investointikohde.

Kuitenkin "pehmeät paketit" ovat pitäneet pintansa suosikkijoululahjojen kisassa. Nykyisinkin voidaan lahjoja valmistaa itse ja voivat lahjat myös mieluusti olla uutta päällepantavaakin. Myös kirjojen myynnin huippusesonki osuu joulun alle. Noista alkuaikojen vähäisistä joululahjavalikoimista on kuitenkin erilaisten lahjojen runsaus tänä päivänä tuhatkertaistunut. Ei ole kai olemassa esinettä taikka muuta, jota ei olisi joululahjaksi annettu - tai ainakin toivottu!

Aina välillä on noussut jonkinlaista kapinointia joulun kaupallisuutta kohtaan. Ensimmäisen kerran jo 1920-luvulla alettiin vastustaa kaupallista joulua ja puhua omatekoisten lahjojen ja koristeiden puolesta. Sota- ja pulavuodet nostivatkin välillä kotitekoisen joulun suureen arvoon. Vielä 1960-1970-luvuilla hyökättiin rajustikin joulun kaupallisuutta vastaan. Nykyisin tällainen napina ja kapina on tyystin haipunut ja jokainen saa vapaasti viettää sellaista joulua kuin haluaa, ilman sen suurempia omantunnon tuskia. Lahjat ovat olennainen osa joulunviettoa ja lahjoja annetaan vuosi vuodelta rahassa arvioiden enemmän.

Joulupukki

Hauskaa joulua Hiiliä ja risuja

Muinoin joulupukki saattoi tuoda sellaisille lapsille, jotka eivät olleet jaksaneet olla ihan kaiken aikaa kiltteinä piltteinä, myös risuja. Onneksi pukki ei enää aikoihin ole itse ollut näin tuhmana. Italiassa Befana-niminen pukinkorvike on jakanut lapsille loppiaisena peräti "mustia makeisia", jotka olivat hiiltä.

Lahjanukke

Joululahjaksi voi saada vaikka satiinivuoratun mittatilausturkin.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/kellyhogaboom
Hauskaa joulua

Hauskaa joulua Lahjat ovat osa armeliaisuutta

Armeliaisuus ja anteliaisuus ovat kristillisyyden perushyveitä, ja siksi on luonnollista, että lahjojen anto on tärkeässä osassa joulussa, kristikunnan suuressa juhlassa. Jouluna ihmisten omatunto herkistyy ja useat tuntevat sisäistä tarvetta anteliaisuuteen. Jo 1800-luvulla herrasväki järjesti arpajaisia, tanssiaisia ja muita huvituksia kerätäkseen rahaa milloin kotimaan orvoille, milloin kaukaisten maiden mustille pakanalapsille. Vanhojen joululehtien kertomuksissa muistutetaan jatkuvasti, miten armeliaisuus, hyväntekeväisyys ja vähäosaisten muistaminen synnyttää puhtaimman joulumielen.

Tämä entisten joulujen armeliaisuuden ja anteliaisuuden henki elää vahvana edelleen tänäkin päivänä. Nykyaikana pelastusarmeijan joulupadat jatkavat hyväntekeväisyyden traditiota; ne kuuluvat kaupunkien vilkkaimmille joulukaduille yhtä erottamattomasti kuin kuuset ja valot.

Monet eivät halua muistaa antamisella ja lahjoilla vain perheitään ja läheisimpiä ystäviään, vaan lahjoittavat erityisesti jouluna tavaraa taikka rahaa mitä erilaisimpiin keräyksiin, joita juuri joulun aikaan järjestetään niiden hyväksi, jotka puutteessa elävinä kaipaavat meidän kaikkien apua. Myös myyjäisiä järjestetään ahkerasti ja myyjäisten tuotto voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Näin joulun hyvä sanoma täyttää sekä lahjoitusten saajien että antajien mielen, eikä joulu ole vain itsekästä juhlintaa, jossa itse pyritään saamaan mahdollisimman paljon. Kaikilla on joulu ja hyvä tahto.

Uutinen yli sadan vuoden takaa kertoo siitä, kuinka jouluna on muistettu lastenkodin lapsia.

Hauskaa joulua

"Rouwaswäen yhdistyksen lastenkodissa jouluk. 23 p. toimeenpanemassa joulujuhlassa lahjoitti Rouwaswäenyhdistyksen rouwa Amanda Hakulin laitoksen 26 hoidokkaalle kullekin 25 markan säästöpankkikirjan. Rahat saawat hoidokkaat nostaa 21 wuoden ikäisinä, ja jos joku heistä kuolee, ennenkuin pääsee sanottuun ikään, niin siirretään kirja sille, joka kuolleen sijaan taloon otetaan." (Tampereen Uutiset no 3 - 05.01.1895)
Hauskaa joulua Suosituimpia lahjatoiveita 3 - 6 vuoden ikäisillä vuonna 2010

YLE Turku järjesti joulun 2010 alla kyselyn siitä, mitä lapset toivoivat saavansa joululahjaksi. Tässä kyselyssä lasten ikä oli 3 - 6 vuotta, eli he olivat päiväkouluikäisiä. Lähes kahdesta sadasta kyselyyn vastanneesta lapsesta yli 120 toivoi itselleen lahjaksi lelua. Leluihin kuuluivat muun muassa ponit ja hevoset, legot, autot ja erilaiset nuket.

Vanhemmilleen lapset puolestaan antaisivat mieluusti joululahjaksi vaatteita. Kirjoja ja koruja annettaisiin niin ikään molemmille vanhemmille. Materiaalin sijaan vanhemmille annettiin harvemmin esimerkiksi vain pusuja tai halauksia. (YLE Turku 1.12.2010)

Hauskaa joulua Suosituimpia lahjatoiveita aikuisilla vuonna 2008

Aikuisten keskuudessa joululahjoiksi toivottiin vuonna 2008 erityisesti käytännöllisiä vaatelahjoja, kuten sukkia ja alusvaatteita. Luksuslahjat, kuten kalliit korut ja merkkilaukut eivät olleet yhtä haluttuja. Ökyily oli pois muodista ja hankinnat tehtiin enemmän järki- kuin tunnepohjalta.

Suosittuja toiveissa ja lahjoissa olivat myös elämyslahjat tavaran sijaan, sellaiset kuten hieronnat, kasvohoidot ja urheilumahdollisuudet. Joka kymmenes aikoi ostaa hyväntekeväisyyslahjan normaalin joululahjan sijaan. Lisäksi pukinkonttiin saattoi päätyä erityisen paljon lahjakortteja, tai jopa silkkaa rahaa. (MTV3 1.12.2008)

Hauskaa joulua Joululahjoja wuodelta 1903

Mikkeli-lehdessä on vuonna 1903 käyty katselemassa Toini Strengin liikkeessä parhaita joululahjoja. "Paras joululahja on hyvä kirja. Hyviä lahjoja ovat myös aistikkaat valokuvakehykset, sirot kirjoitusneuvot ja mitä ikinä kirjoituspöydällä tarvitaan, hienot vaasit, kipsikuvat, luettelematon joukko kaikenlaista pientä tavaraa, pitkä rivi eri kokosia ja hintasia albumeja, valokuvia ja maisemakirjekortteja varten, monenlaisia leikkejä lapsille ajanratoksi ja ajatuksen harjoitukseksi, joulukuusen koristeita ja kyntteliä y.m.

V. Vinterinkaupasta miehet saavat lahjaksi mitä vaatetuksessaan tarvitsevat; sieltä saa napit nätit, kaulukset, rusetit, nenäliinat ja kravatit, kaikki ihan viimeistä muotia; sieltä matkalaukut siistit ja somat, kapsäkit kaunihit, kantoremmit oivalliset, sieltä lapsille leikkikalut, nuket monenmoiset, hyvät ja huokeat. - Joulutupakatkin, paperossit ja sikarit, monta lajia sieltä saa ja jos on kukkaro huonoksi käynyt, voi senkin siellä uuteen vaihtaa."


Hauskaa joulua Wiipurin Sanomain Supistuksen Joululahjawinkki 1904

"Joulu on lähellä ja wielä hywällä puolella. Joululahjoja alkaa miettiä jokainen, sehän tulee päiwänpolttawaksi kysymykseksi.

Useat maalaisystäwistäni kertowat suoriutuwansa helposti tästä pulmallisesta joululahja-kysymyksestä. He ilmoittawat ostawansa itselleen ensi wuoden allakan ja tämän Supistuksen tilaawat ensi wuodeksi. Siinä tekewät he aiwan oikein. Sellaisista joululahjoista - allakasta ja Wiipurin Sanomain Supistuksesta - on heillä hyötyä ja huwia koko wuodeksi! Menkää te muutkin ja tehkää samoin, silloin saatte minun siunaukseni ja minut ystäWäksenne koko ensi wuoden ajaksi! Ja mitä te tässä suhteessa teette, niin tehkää pian!"
Joululahjat
En etsi valtaa loistoa Joulukuusen äärellä Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Rain0975
Joululahjat
*** tunturisusi.com linkit ***