|
|
Kotilieden Joulu vuonna 1932
Kotilieden joulunumero vuodelta 1932 henkii lämpimiä joulutunnelmia tuolta ajalta, joka koskaan ei enää palaa. Lehden sisältöä ovat olleet tekemässä useat suuret kirjoittajat, kuten Mika Waltari, joka on kirjoittanut Kotilieden Joululle joulutarinan Isoäiti. Taneli Kuusisto on paneutunut joululauluperinteisiimme artikkelissaan Joululaulu kodeissamme. Omaa koskettavaa ajankuvaansa luo lehden muistelma Jouluaatto lastenkodissa. Kotilieden joulunumeron yleisilme on varsin uskonnollinen, mutta piristävän vaikutelmansa lehdelle antavat silloiset mainokset, joita onkin runsaasti. Näin meidän aikamme näkökulmasta nuo mainokset ovat todella hauskoja ja mainioita ja niiden idealistisesti maalaileva ja teatraalinenkin sanamuotoilu nostaa usein hymyn lukijan suupieliin. Äiti - onko joulu aina yhtä hauska? Näin kyselee lapsonen onnesta säteilevin silmin, vielä vuoteessakin muistellessaan kaikkia jouluillan ihmeitä. - Seuraavassa hetkessä hän jo kuitenkin nukkuu lapsen viatonta unta onnellinen hymy huulillaan. Sydän täynnä hellyyttä äiti viivähtää vielä hetken vuoteen ääressä. Hänen korvissaan kaikuu yhä lapsen onnellista odotusta värehtivä kysymys. - Niin, saako hänen sydänkäpynsä aina olla näin onnellinen, rakkaan huolenpidon alainen, varmassa turvassa puutteilta ja vastoinkäymisiltä. Onni voi vaihdella, kohtalo voi järjestää ikäviä yllätyksiä. Mutta jos isä kaikkien mahdollisuuksien varalta on ottanut riittävän suuren henkivakuutuksen Suomi-yhtiöstä, on hän sen avulla antanut lapsilleen näiden tarvitseman hoivan, turvannut heidän koulunkäyntinsä, varjellut heidät elämän kovilta koettelemuksilta. Henkivakuutus onkin siksi mitä parhain joululahja perheelleen! Keskinäinen vakuutusyhtiö SUOMI - Maan suurin! 
Sorjat viivat vartalon liivillä saat Neulomon Se nuorentaa! Naiselle on kunniaksi ja hänen ympäristölleen iloksi, jos hän säilyttää nuorekkuutensa mahdollisimman kauan. Siksi on kaikkien, varsinkin niitten, jotka eivät yhtämittaa säännöllisesti voimistele, välttämättä käytettävä hyvää liiviä, joka tukee vartaloa ja säilyttää sen oikeat muodot. Kalliit ulkomaiset liivit eivät ennen olleet suinkaan jokaisen saatavissa. Nyt saa niitä kotimaisia kaikkia mahdollisia malleja ja niin huokein hinnoin, että kenenkään naisen ei kannata olla käyttämättä niitä. Tehtaan nimi on O.Y. NEULOMO, Turku |
INTIAN RIISIÄ SEN PITÄÄ OLLA!
"Eiväthän ne gandhit ja muut maharadjat juuri joulupukeiksi sovi - mahtaako niillä koko joulua edes ollakaan - mutta osaavatpas vain lähettää meille riisiä. Niinkuin hyvin tietäisivät, ettemme tule ilman joulupuuroa toimeen. Ei sentään joulupuuroksikaan sovi riisi kuin riisi... kyllä on lisättävä, että Vaasan riisiä sen pitää olla! Vaasan riisi tuodaan tiiviin sisäkuorensa suojassa Vaasaan, missä helmiäisen kaltainen sisus vasta hiotaan esiin. Siksi Vaasan joulupuuro on niin puhdasta, maukasta, sulavaa, terveellistä..." Helylän leluja joulupukin konttiin! Ne ovat oikeita suomalaisia leluja: vahvoja, iloisin, kestävin värein maalattuja. Kysykää kaupasta Helylän leluja, niin silloin saatte vähällä rahalla hauskoja ja pitkäikäisiä leikkikaluja lapsillenne. O.Y. HELYLÄ 
PARAS LÄÄKE katarriin, nuhaan ja hermoväsymykseen on ilman muuta voimakas ravinto ja lepo. RYÖMÄLÄN VIRKISTYSKOTI tarjoaa teille tätä! JUHLA-ASUNNE vaatii KORSELETIN, joka on valmistettu juuri Teidän vartalollenne! FANNY NIEMELÄN Alusvaatetehdas |
|
|
|
Joululaulu kodeissamme - Alku eli katkelma kirjoituksesta Kotilieden Joululle - kirjoittanut
fil. maisteri Taneli Kuusisto.
Uudet ajat ja uudet tavat ovat tuoneet monenlaisia vivahteita vanhan joulujuhlan viettoon kodeissamme, mutta kaikesta huolimatta traditio elää sangen voimakkaana juuri joulun vietossa. Tämä ilon juhla on jo vanhastaan voinut koota ihmiset aivan omalla tavallaan, koska se on yhdistänyt uskonnollisen ja "maallisen" ilonpidon sopuisasti keskenään. Monessa kodissa kuuluvat jouluevankeliumi ja joulupukki yhtä olennaisina tekijöinä aattoillan ohjelmaan. Iloitaan yhdessä sikäli kuin kyetään, tehdään sadusta totta ja todesta satua. Annetaan arvoa paljon sellaiselle, mikä muuten on poissa käytännöstä. Jokainen koti on perinyt tai lainannut juhlimistapansa vapaasti muodostaen niitä mieleisikseen. Mutta yhteisiä ilon ilmauksia on kaikilla, ja niistä laulu ja soitto edustavat ei ainoastaan mitä luonnollisinta, itsestään puhkevaa juhlintamuotoa, vaan tässä tapauksessa lisäksi historiallisesti ensiluokkaisen perusteltua ja tradition lujasti juurruttamaa käytäntöä. |
Mikäpä muu kuin jouluevankeliumin kertomus laulavista
enkeleistä on se historiallinen tausta, jolta kohoten joululaulu on kaikunut
läpi vuosisatojen. Pakanallisen keskitalven juhlan loitsulaulut ovat tuoneet jo ammoin siihen
niinikään omat piirteensä. Nykyjäänkään ei kotiemme joululaulu ole
vailla tuolta taholta tullutta lisävivahdusta. Mutta kuitenkin on toki
kristillinen aihepiiri siinä vallitseva.
Kun Kotilieteen pyydettiin joululaulusta kirjoitusta, päätti allekirjoittanut - katsomatta voivansa puhua asiasta pelkästään omaan ahtaaseen kokemukseensa nojaten - tiedustella kirjeitse joululaulukäytäntöä muutamista laulua harrastavista kodeista. Eräissä näistä on - saamistani vastauksista päättäen - laululla aivan keskeinen asema koko joulunajan vietossa. Kuvaskannaukset ja tekstilainaukset Tunturisusi. joulutonttua juuri nyt kurkkimassa Tunturisuden Joulusivuilla! |
|
|
|
