Suomen lippu JUHANNUSTAPAHTUMAT 2012

Sivua päivitetään kevään kuluessa sitä mukaa, kuin tapahtumista tulee nettiin sivuja. Käy välillä kurkkaamassa - ja seuraa, mitä juhannus tuo tullessaan!

Kalajoen Juhannus 21.06.-23.06.2012

Kalajoki, Suomi 21.06.-23.06. Perinteistä juhannuskarkelointia kuorrutettuna riemukkaalla tunnelmalla ja musiikin huippunimillä.

Unajan Juhannus Rauma 23.06.2012

RMJ:n eli Raumanmeren Juhannuksen perinteitä Raumalla jatkava tapahtuma. Edeltäjästään poiketen Unajan Juhannus on pikemminkin pienimuotoinen kyläjuhla eikä herättele henkiin Rauman legendaarista Raumanmeren juhannusta, joka järjestettiin Otanlahden merenrannalla vuosina 1999 - 2007. RMJ keräsi parhaimmillaan kymmeniä tuhansia kävijöitä ja musiikkitarjontaa löytyi kuudelta esiintymislavalta. Festivaali siirtyi Porin Kirjurinluodolle kesällä 2008 ja palasi takaisin Raumalle kesällä 2010.

Lentäjien Juhannus Kauhava 22.06.-23.06.2012

Juhlat järjestetään taas ensi juhannuksena, 22.-23.6.2012! Esiintyjälistalla mm. SauruXet, Kirsi Ranto ja Pobeda! Lentonäytöksessä ulkomainen taitolento-osasto! Tervetuloa juhannuksena koko perheen juhlaan Kauhavalle, Etelä-Pohjanmaalle!
Juhannustapahtumat 2012 Lentäjien Juhannus
Juhannustapahtumat 2012
Juhannustapahtumat 2012
Kustavin Juhannus 2012

Perjantaina 22.6. JUHANNUSSALKOJEN koristelu ja pystytys klo 12.00 Etelä-Vartsala Myllymäki, Pohjois-Vartsala klo 12.00 ja klo 19.00 juhannusjuhlat ja salon koristelu Lomavalkama sekä Laura Peterzens Studio maistongin pystytystä, musiikkia ja railakasta meininkiä satamassa, Salminiitun peltoaukea salko koristellaan klo 12 ja nostetaan pystyyn klo 14, Rahin Heikinmäen juhannussalon pystytys klo 15. Lauantaina 23.6. TANSSIT Parattulan lava.
Juhannustapahtumat 2012 Kustavin Juhannus
Aavasaksa

Ylitornio - Aavasaksan perinteinen juhannusjuhla. Tervetuloa nauttimaan keskiyön auringosta! Aavasaksa on tunnettu aurinkovaarana. Aavasaksa sijaitsee noin 17 km napapiirin eteläpuolella ja se on Lapin eteläisin paikka, jossa keskiyön aurinko näkyy. Vaaran laelta avautuva upea kansallismaisema yhdessä keskiyön auringon kanssa jäävät varmasti juhannusvieraan muistoihin. Aavasaksan keskiyönauringon juhlia on vietetty satoja vuosia.

Seurasaaren juhannusvalkeat

Seurasaaren juhannusvalkeat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1954 Seurasaarisäätiötä vastaavan organisaation toimesta. Juhlaa järjestää vuodesta 1956 lähtien Seurasaarisäätiö ja se on nykyisin säätiön suurin ja näkyvin vuosittainen tapahtuma.

Kaupungin kansainvälisin juhannusjuhla, viehättävin ympäristö, vehreä kansanpuisto, monipuolinen museosaari, tulta ja vettä, maata ja taivasta, Suomen lippuja ja maakuntaviirejä, taitavia käsityöläisiä, tukkilaisia, nukketeatteria lapsille, juhannusyön loitsu- ja taikapolku, juhannusnäytelmä, suomalaisia kansantansseja ja pelimannimusiikkia, yhteislaulua, 10-hankainen kirkkovene Kyrösjärven kymmenhanka II, maakuntakokkoja ja yli 10 metriä korkea pääkokko. kahvia ja kahvileipää, grillimakkaraa, suomalaisia makupaloja, juhannussalkoja, koivuja, perinneleikkejä ja kelakeinuja, suomalaisia juhannustapoja ja perinteitä.

Seurasaaren juhannustanssit
"Hiluja oli melkein joka tönössä, ja lavatanssit päälle, ja ne avoimet kapakat umpitäysiä. Ja loput menisivät huviloilleen ja kesämökeilleen tai saareen ja möyräisivät siellä juovuksissa. Jokaisen olisi mentävä johonkin, juhlittava, ryypättävä, iskettävä sussu, oltava kokolla, tanssipaikalla, kesämökillä, kuin jouluna kotona." (Hannu Salama)

"Neitsyt
Halusin hävitä pois,
sulautua sinuun juhannustaivas.
Halusin tulla sinuksi juhannusruoho."
(Arvo Turtiainen)


Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kesämökkikuva Copyright Svensk Handel
*Poliisit Helsingissä juhannuksena 2010 Copyright Tretjakov
*Kuva Seurasaaren juhannustanssiparista Copyright ninara
*Kuva juhannusniitystä oikealla Copyright Per Ola Wiberg
*Juhannustanssit alin kuva, sekä kaksi ylintä kuvaa - Copyright Northfield.org
Viinan varoituksia vuodelta 1644 kaikille juhannuksenkin juhlijoille

Enämbi viina saattaa ihmisen tompelixi, wiisaat willidze ja hullut teke vielä hullummax, turmele taidon, sytyttä hecuman, saatta capinan ja punaiset silmät: teke köyhäxi ja kiwuloisexi, ilmoitta salaisuudet, kohoitta Jumalan wihan, ja saattaa cadotuxen.

Sen tähden ei yxikän pidä juoman enä cuin tarpeexi ja terweydexi. Juoda myös ilo picarit, eli iloxi ystäwällises cocouxis ei ole kielty, cosca ylönpaltisus estetyxi tule, ja taito, tieto ja ymmärrys talles on, ja wircans töihin sovelias. Pitä siis waari otettaman, ettei yxikän määrä mital ja ylönpaltisudel pacota ja yllytä toistans (erinomaisesti Nuorucaisia ja waimo wäke, ja ei yhtäkän) ylidze sen Jumalisen tahdon, woiman, terweyden ja cunniallisuuden.

(Viinan varoituksia vuodelta 1644 Laurentius Petrin saarnakokoelmasta Selityxet Joca-Päiväisten Huomen- Ehto- ja Ruocalucuin eli Siunausten yxinkertasil Saamoil edespannut Laurentius Petri Aboico Minist. Verbi Dei in Loimi-Joki. A. 1644.)
Juhannusrunoilija

William-Adolphe Bouguereau (1825-1905) - A Calling 1896.

Runotytön juhannus (E.A. Wiksten 1867 - 1911)

"Paljasjaloin istui kivellänsä pieni tyttönen,
tahtoen pukea runoksi kesän juhlan juhannuksen,
mukaan siihen ruusut, syreenit ja tuoksut kesäyön,
kokkojen ja saarten ja vesien kimmeltävän vyön.

Hymyillen hän odotti että runoon sanat kirpoaa,
ympärillään hymyili myös suloisimmin taivas maa,
kaunis, kirkas aurinko paistoi, metsät ja kummut kultaa,
runotytön varpaiden välissä ripaus juhannusmultaa.!
Juhannusniitty
*** www.tunturisusi.com ***