Tunturisuden sivut
Kilpikonna KILPIKONNAT (Testudines)

Kilpikonnat muodostavat oman lahkonsa matelijoiden luokassa. Kilpikonnia elää sekä maalla että vedessä kaikissa maanosissa, viileitä ilmastovyöhykkeitä lukuunottamatta, samoin kuin lämpimissä merissä.

Kilpikonnat ovat ikivanhoja eläimiä. Jo triaskaudella, parisataa vuosimiljoonaa sitten, kilpikonnat olivat jokseenkin samanlaisia, kuin nykyään. Ne todellakin uhmaavat aikaa kovan panssarinsa sisällä. On, kuin niiden kehitysmahdollisuuksien äärimmäinen raja olisi saavutettu jo ennen matelijain nousukautta ja ne sen jälkeen olisivat jähmettyneet paikoilleen "eläviksi kivettymiksi". Iästään huolimatta kilpikonnat ovat tänään yhtä elinvoimaisia, kuin aina ennenkin.

Kilpikonnia voi hyvinkin nimittää eläviksi fossiileiksi, sillä niiden ulkomuoto on säilynyt samanlaisena kautta koko satoja miljoonia vuosia jatkuneen evoluution. Tästä selvimmän todisteen tarjoaa Saksasta löydetty, triaskautinen kilpikonna Triasochelys dux, joka on vanhin tunnettu kilpikonna.

Verkkaisia ja pitkään eläviä

Kilpikonnaa on etanan ohelle vanhastaan pidetty hitauden vertauskuvana, ehkä kuitenkin etana tässä kisassa vie voiton. Tosin, eräät merikilpikonnat kuuluvat nopeimpiin uimareihin selkärankaisten joukossa.

Useimpien kilpikonnien koko elämänrytmi on hyvin verkkainen, ja mahdollisesti juuri sen vuoksi ne elävät vanhemmiksi, kuin mitkään muut eläimet. Pieni kreikankilpikonna voi tulla jopa satavuotiaaksi ja mahtavat jättiläiskilpikonnat vielä paljon vanhemmiksi.

Kilpikonna

Kilvistään kilpikonnat tunnetaan

Kilpikonnien tyypillisin tuntomerkki on niiden kuori, joka on muodostunut kahdesta osasta, kuperasta selkäkilvestä (carapax) ja melkein levymäisestä vatsakilvestä (plastron). Nämä yhtyvät toisiinsa eläimen kyljissä, niin että vain kumpaankin päähän jää aukko, etupäähän päätä ja raajoja, takapäähän häntää ja takaraajoja varten.

Molemmat kilvet ovat muodostuneet kahdesta kerroksesta. Päällä on toisiinsa tiiviisti liittyviä sarveislevyjä, ja niiden alla on luulevyjä, jotka myös melkein aina ovat liittyneet toisiinsa kiinteästi niin, että syntyy luja, yhtenäinen kotelo. Kilvissä on eri lajeilla erilaisia saranasysteemeitä. Kilpikonnien pituus mitataan tavallisesti kuoren etureunasta takareunaan ja eläimen koko pituus on siten hieman suurempi.

Kuori on tehokas suoja vihollisia vastaan varsinkin niillä lajeilla, jotka pystyvät vetäytymään kokonaan sen sisään; toisaalta se se kuitenkin tekee eläimen liikkeet hitaiksi ja kömpelöiksi.

Pehmeäkilpikonnien (Trionychidae) kuori on taipuisa ja sarveissuomut puuttuvat kokonaan. Heimon lajeja elää varsinkin Aasian ja Afrikan trooppisissa osissa.

Kilpikonna

Maailman suurin kilpikonna, merinahkakilpikonna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/U.S. Fish and Wildlife Service Southeast Region


Jättiläiset ja lilliputit - 916 kg ja 95 grammaa

Kilpikonnissa on hyvin erikokoisia lajeja.

Suurin kaikista kilpikonnista on Tyynessämeressä elävä merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea schlegelii). Sen kokonaispituus vaihtelee 185 cm:stä 215 cm:iin ja paino on tavallisesti 300 - 365 kg. Huomattavasti painavampia, yli puolen tonnin painoisia yksilöitä on tavattu. Suurin, Kalifornian rannikolta akvaarioon vuonna 1961 siirretty merinahkakilpikonna painoi 845 kg. Suurimmalla on voinut olla painoa vieläkin enemmän, 916 kg.

Tällä lajilla on myös syvyyssukellusennätys, sillä se sukeltaa syvemmälle, kuin mikään muu matelija.

Yksi pienistä kilpikonnista on vedessä elävä Kinosternida bauni, jota tavataan Floridan eteläpuolella sijaitsevalta Key Westin saarelta. Tämän lilliputin panssarille tulee mittaa korkeintaan 9 cm.

Gabrielle Graeter

Maailman pienin kilpikonna, aikuinen koiras, lilliputti Homopus signatus. Kuvauspaikka Tennessee Aquarium.

All Rights Resered
*Kuva Copyright © Flickr/Bill Hughes
Photo used with permission.


Maailman pienin kilpikonna on kuitenkin Homopus signatus. Koiraalla on mittaa vain 6 - 8 cm, naaraalle mittaa tulee pyöreät 10 cm. Painoa on 95 - 165 grammaa. Laji elää endeemisenä Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.
Kilpikonna

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Quinn Dombrowsk


Galapagoksen jätit

Kuva näyttää, miten Galapagoksen jättikilpikonnia silitetään. Galapagoksen norsukilpikonnalla voi olla pituutta 150 cm, korkeutta 75 cm ja painoa lähes 400 kg. Helposti pyydystettäviä jättejä ihminen saalisti aikoinaan suuret määrät, mutta nykyisin nämä mahtavat, mutta avuttomat kilpikonnat ovat rauhoitettuja.

Ominaisuuksia

Muiden matelijoiden tapaan kilpikonnatkin ovat vaihtolämpöisiä. Kilpikonnilta hampaat puuttuvat, mutta sen sijaan niillä on kerotiini- eli sarveisnokka. Nokan reunat ovat usein sahalaitaiset ja terävät.

Kova kuori estää kilpikonnaa hengittämästä laajentamalla ja supistamalla rintakehäänsä. Sen hengityksestä huolehtivatkin vatsalihakset.

Kilpikonnien koko rakenne on puristunut jäykäksi pakkaukseksi, kylkiluut ja selkärankakin, joskus eräät hartian ja lantionkin luut ovat osittain sulautuneet kuoreen. Rintalasta puuttuu ja tarpeettomiksi käyneet selkälihakset ovat surkastuneet. Ruumiin jäykkyyttä korvaa osittain pitkä ja notkea kaula.

Isoimmat kilpikonnat voivat painaa satoja kiloja.

Kilpikonnilla on yleensä hyvä näkö- ja hajuaisti. Näköaisti voi olla erittäin kehittynyt ja monet kilpikonnalajit kykenevät erottamaan myös värejä. Kuulo sen sijaan on melkein olematon.

Eri sukupuolet eivät paljonkaan eroa toisistaan. Naaraat ovat kuitenkin yleensä kookkaampia kuin koiraat.

Kilpikonna

Elintavat, lisääntyminen, ravinto

Eräät kilpikonnat elävät vain maalla, eräät osittain vedessä, eräät kokonaan suolattomassa vedessä ja eräät meressä.

Kaikki kilpikonnalajit munivat maalle. Pariutuminen, johon saattaa liittyä mutkikkaitakin menoja, tapahtuu joko maalla tai vedessä. Useimpien matelijoiden tapaan kilpikonnat tyytyvät valitsemaan munintapaikan, laatimaan pesän ja peittämään munat - mutta siihen kaikki jääkin, ne eivät huolehdi jälkeläisistään enempää.

Aika, joka menee siihen, että munista kuoriutuu poikasia, vaihtelee. Lyhimmillään se on erityisen suotuisissa olosuhteissa eräillä meressä elävillä kilpikonnilla 45 - 50 vuorokautta, mutta jättiläiskilpikonnilla munat voivat hautua ennen poikasten kuoriutumista jopa noin 250 vuorokautta.

Monet kilpikonnat syövät kasvisravintoa, mutta eräillä on taipumusta myös raadonsyöntiin ja jotkut ovat lähes yksinomaan pikkueläinten pyydystäjiä.
Kilpikonnat lemmikkeinä

Kilpikonnat ovat suosittuja lemmikkieläiminäkin. Suomessa harrastettuja lajeja ovat maakilpikonnista mm. kreikankilpikonna, nelivarvaskilpikonna ja reunuskilpikonna. Vesikilpikonnista suosittu lemmikkilaji on punakorvakilpikonna.

Jos suunnittelet kilpikonnan laittoa, hanki monin tavoin mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä tämän suunnittelun toteuttaminen vaatii.

Kilpikonna

Ongelmiakin lemmikkikilpikonnien kanssa

Eräiden kilpikonnalajien lemmikiksi ottamisen yhteydessä vaaditaan suurta harkintaa. Esimerkiksi sarvikonnalisko voi ruiskuttaa puolustuksekseen verta silmistään. Se on myös erikoistunut syömään vain muurahaisia, joiden hankinta voi olla todella vaikeaa.

Afrikankannuskilpikonna on pienenä kyllä varsin söpö, mutta se voi kasvaa liki metrin mittaiseksi ja lähes satakiloiseksi. Hyvin harvoilla on mahdollisuus tarjota tämänkokoiselle jätille riittävän suuret oleskelutilat. Terraario ei enää riitä, vaan tarviaan ihan oma huone, josko sekään riittää. Huoneen lämpötilan ja valaistuksen pitäisi kaiken lisäksi vastata eteläisen Saharan oloja.

Punakorvakilpikonnastakin kasvaa lautasen kokoinen, joten sille akvaario on liian pieni. Se vaatisi oleskelutilakseen jo ihan ikioman lammikon, ja sellaisen järjestäminen Suomen talvioloissa lienee mahdotonta. Suurikokoinen kilpikonna ulostaakin paljon ja sotkee veden omilla ulosteillaan. Tarvitaan altaaseen siis jo kuutioittain vettä, jotta puhtaana pitäminen onnistuisi.

Kilpikonna

Luonnossa elävän kilpikonnan paijailua.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Dan Merino


Kilpikonna

Hyvin pieni ja hieman mutainen villikilpikonnan poikanen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Virginia State Parks


Kilpikonna
Leopardikilpikonna

Leopardikilpikonna (Geochelone pardalis)

Kuvassa leopardikilpikonna, joka elää Afrikassa. Aikuinen yksilö painaa 10 - 20 kg ja kilven pituus voi olla yli 50 cm.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Arno & Louise Wildlife


Kilpikonna

Euroopansuokilpikonna eli suokilpikonna (Emys Orbicularis)

Euroopansuokilpikonnalle kertyy pituutta 20 - 35 cm. Sen kilpi on pehmeä ja ovaalin muotoinen ja väriltään musta tai tummanruskea keltaisin pistein ja raidoin. Pää ja jalat ovat saman väriset. Plastronin saranan avulla kilpikonna voi sulkea kilven etuosan. Eläin lekottelee mielellään kaatuneiden puiden ja kivien päällä, mutta tuntiessaan itsensä uhatuksi se sukeltaa nopeasti veteen. Euroopansuokilpikonna munii 10 - 16 munaa. Lajin levinneisyys kattaa Euroopan Tanskaan saakka pohjoisessa sekä Afrikan ja Aasian luoteisosat.

Euroopansuokilpikonna elää seisovissa tai hitaasti virtaavissa makeissa vesissä, joissa on tiheä kasvillisuus ja liejupohja. Joskus ainoa lajin olemassaolon kertova asia on veden pinnalle nousseet, saaliiksi saatujen kalojen uimarakot. Euroopansuokilpikonnan ravintoon kuuluvat kalat, sammakkoeläimet, madot, kotilot ja joskus myös pienet jyrsijät ja linnut sekä kasvit ja raadot.

Euroopansuokilpikonna on nykyään äärimmäisen harvinainen, joten vain harva ihminen on nähnyt tämän lajin luonnossa. Viime aikoina kantaa on pyritty palauttamaan takaisin siirtoistutuksin. Kun euroopansuokilpikonna oli Keski-Euroopassa vielä yleinen, sitä syötiin paastonaikaan, jolloin tuli pidättäytyä liharuoasta. Kala kun oli sallittua, joten pieni sääntöjen kiertäminen ei kaikkia haitannut. Tämä ei kuitenkaan ole ollut kilpikonnan voimakkaan vähenemisen taustalla. Suurin syypää on sopivien elinympäristöjen tuhoutuminen. Laji on ollut Saksassa ja sen naapurimaissa erityisen suojelun kohteena jo vuosia. (Wikipedia)
Kreikankilpikonna

Kreikankilpikonna (Testudo hermanni)

Kreikankilpikonna on yksi Suomessa yleisistä lemmikkikilpikonnista. Naaras on hieman koirasta suurempi. Kilvessä on keltaisella pohjalla tummia kuvioita. Kilven pituus on 12 - 20 cm. Leveä kilpi on matala ja vatsakilpi on jäykkä ja kiinteä.

Kreikankilpikonna syö mielellään salaattia, kaalia ja voikukanlehtiä, välipalaksi myös kastematoja ja jauhelihaa. Luonnonvaraisena sen erityisherkkua on lanta. Talveksi se vaipuu horrokseen, joten sille on lemmikkinä järjestettävä mukavat ja rauhalliset olosuhteet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/MIQUEL ÀNGEL BALLESTER


Nelivarvaskilpikonna

Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfeldii)

Pienikokoinen, vain 15 - 25 cm pitkä kilpikonna, joka on yksi Suomen yleisimmistä lemmikkikilpikonnista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Shihmei Barger


Gabrielle Graeter

Gabrielle Graeter - kilpikonnatutkija

Yhdysvalloissa tutkija Gabrielle Graeter kirjaa ylös tietoja maastosta löytämästään kilpikonnasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/U.S. Fish and Wildlife Service Southeast Region
Jättiläiskilpikonna
Jättiläiskilpikonna

Galápagoksenjättiläiskilpikonna (Geochelone nigra)

Galapagoksen jättiläismäisiä kilpikonnia.

"Nämä valtavat matelijat, taustanaan musta laava, lehdettömät pensaat ja suuret kaktukset, näyttivät mielikuvituksessani kuin vedenpaisumuksen takaisilta eläimiltä". - Charles Darwin matkakertomuksessaan Galapagos-saarilta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Joachim S. Müller


Valekarettikilpikonna

Valekarettikilpikonna (Caretta caretta)

Lämpimissä merissä elävä valekarettikilpikonna muistuttaa suuresti liemikilpikonnaa. Se voi saavuttaa metrin pituuden ja painaa liki 150 kg.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Robert Wallace


Aavikkokilpikonna

Aavikkokilpikonna (Gopherus agassizii) ja (Gopherus morafkai).

Viranomaiset esittelevät lapsille eläinlajeja, tarkastelussa on uhanalainen aavikkokilpikonna, joita elää kaksi lajia Nevadan, Arizonan, Utahin ja Kalifornian autiomaa-alueilla - Mojaven aavikolla ja Sonoran aavikolla - Yhdysvalloissa, sekä Meksikon luoteisosissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Pacific Southwest Region U.S. Fish and Wildlife Service
Kilpikonna
Kilpikonna

Akvaarion kilpikonnia - Virginia, Yhdysvallat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Rain0975


Kilpikonnia rakastavat kaikki - myös ratsastajat

Kilpikonnat ovat tuhansien vuosien ajan olleet yksi kuvanveistäjien suosikkiaiheista. Ja siellä missä on kilpikonnaveistos, siellä yleensä on myös veistoksen selkään kiirehtinyt kilpikonnaratsastaja.

Muiden matelijoiden joukossa kilpikonnilla on eräänlainen suosituimmuusasema, sillä ihminen ei tunne niitä kohtaan lainkaan samanlaista vastenmielisyyttä, kuin käärmeitä ja krokotiileja kohtaan. Päinvastoin, kilpikonnat herättävät useinkin suoranaisen hoivavietin ja ihastuksen.
Kilpikonna
Kani ja kilpikonna

Bostonista löytyvät nämä hienot veistokset. Copley Square, Boston, Massachusetts, USA.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/rachel_pics
Kilpikonna
Hymy kuvaajalle

Galapagoksen jättikilpikonnasta otetaan lähikuvaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Quinn Dombrowski

Lähteet
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
Spectrum
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
Tunturisuden sivut
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***