Leopardikilpikonna
Leopardikilpikonna (Geochelone pardalis)

Ylhäällä kuvassa leopardikilpikonna, joka elää Afrikassa. Aikuinen yksilö painaa 10 - 20 kg ja kilven pituus voi olla yli 50 cm.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Arno & Louise Wildlife


Kilpikonna KILPIKONNAT (Testudines)

Kilpikonnat muodostavat oman lahkonsa matelijoiden luokassa. Kilpikonnia elää sekä maalla että vedessä kaikissa maanosissa, viileitä ilmastovyöhykkeitä lukuunottamatta, samoin kuin lämpimissä merissä.

Kilpikonnat ovat ikivanhoja eläimiä. Jo triaskaudella, parisataa vuosimiljoonaa sitten, kilpikonnat olivat jokseenkin samanlaisia, kuin nykyään. Ne todellakin uhmaavat aikaa kovan panssarinsa sisällä. On, kuin niiden kehitysmahdollisuuksien äärimmäinen raja olisi saavutettu jo ennen matelijain nousukautta ja ne sen jälkeen olisivat jähmettyneet paikoilleen "eläviksi kivettymiksi". Iästään huolimatta kilpikonnat ovat tänään yhtä elinvoimaisia, kuin aina ennenkin.

Verkkaisia ja pitkään eläviä

Kilpikonnaa on etanan ohelle vanhastaan pidetty hitauden vertauskuvana, ehkä kuitenkin etana tässä kisassa vie voiton. Tosin, eräät merikilpikonnat kuuluvat nopeimpiin uimareihin selkärankaisten joukossa.

Useimpien kilpikonnien koko elämänrytmi on hyvin verkkainen, ja mahdollisesti juuri sen vuoksi ne elävät vanhemmiksi, kuin mitkään muut eläimet. Pieni kreikankilpikonna voi tulla jopa satavuotiaaksi ja mahtavat jättiläiskilpikonnat vielä paljon vanhemmiksi.

Kilpikonna Kilvistään kilpikonnat tunnetaan

Kilpikonnien tyypillisin tuntomerkki on niiden kuori, joka on muodostunut kahdesta osasta, kuperasta selkäkilvestä (carapax) ja melkein levymäisestä vatsakilvestä (plastron). Nämä yhtyvät toisiinsa eläimen kyljissä, niin että vain kumpaankin päähän jää aukko, etupäähän päätä ja raajoja, takapäähän häntää ja takaraajoja varten.

Molemmat kilvet ovat muodostuneet kahdesta kerroksesta. Päällä on toisiinsa tiiviisti liittyviä sarveislevyjä, ja niiden alla on luulevyjä, jotka myös melkein aina ovat liittyneet toisiinsa kiinteästi niin, että syntyy luja, yhtenäinen kotelo. Kilvissä on eri lajeilla erilaisia saranasysteemeitä. Kilpikonnien pituus mitataan tavallisesti kuoren etureunasta takareunaan ja eläimen koko pituus on siten hieman suurempi.

Kuori on tehokas suoja vihollisia vastaan varsinkin niillä lajeilla, jotka pystyvät vetäytymään kokonaan sen sisään; toisaalta se se kuitenkin tekee eläimen liikkeet hitaiksi ja kömpelöiksi.

Pehmeäkilpikonnien (Trionychidae) kuori on taipuisa ja sarveissuomut puuttuvat kokonaan. Heimon lajeja elää varsinkin Aasian ja Afrikan trooppisissa osissa.

Galapagos

Galapagoksen jätit


Kuva näyttää, miten Galapagoksen jättikilpikonnia silitetään. Galapagoksen norsukilpikonnalla voi olla pituutta 150 cm, korkeutta 75 cm ja painoa lähes 400 kg. Helposti pyydystettäviä jättejä ihminen saalisti aikoinaan suuret määrät, mutta nykyisin nämä mahtavat, mutta avuttomat kilpikonnat ovat rauhoitettuja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Quinn Dombrowsk


Kilpikonna Ominaisuuksia

Muiden matelijoiden tapaan kilpikonnatkin ovat vaihtolämpöisiä. Kilpikonnilta hampaat puuttuvat, mutta sen sijaan niillä on kerotiini- eli sarveisnokka. Nokan reunat ovat usein sahalaitaiset ja terävät.

Kova kuori estää kilpikonnaa hengittämästä laajentamalla ja supistamalla rintakehäänsä. Sen hengityksestä huolehtivatkin vatsalihakset.

Kilpikonnien koko rakenne on purstunut jäykäksi pakkaukseksi, kylkiluut ja selkärankakin, joskus eräät hartian ja lantionkin luut ovat osittain sulautuneet kuoreen. Rintalasta puuttuu ja tarpeettomiksi käyneet selkälihakset ovat surkastuneet. Ruumiin jäykkyyttä korvaa osittain pitkä ja notkea kaula.

Isoimmat kilpikonnat voivat painaa satoja kiloja.

Kilpikonnilla on yleensä hyvä näkö- ja hajuaisti, mutta kuulo on melkein olematon.

Elintavat, lisääntyminen, ravinto

Eräät kilpikonnat elävät vain maalla, eräät osittain vedessä, eräät kokonaan suolattomassa vedessä ja eräät meressä.

Kaikki kilpikonnalajit munivat maalle. Pariutuminen, johon saattaa liittyä mutkikkaitakin menoja, tapahtuu joko maalla tai vedessä. Useimpien matelijoiden tapaan kilpikonnat tyytyvät valitsemaan munintapaikan, laatimaan pesän ja peittämään munat - mutta siihen kaikki jääkin, ne eivät huolehdi jälkeläisistään enempää.

Monet kilpikonnat syövät kasvisravintoa, mutta eräillä on taipumusta myös raadonsyöntiin ja jotkut ovat lähes yksinomaan pikkueläinten pyydystäjiä.

Kilpikonna Kilpikonnat lemmikkeinä

Kilpikonnat ovat suosittuja lemmikkieläiminäkin. Suomessa harrastettuja lajeja ovat maakilpikonnista mm. kreikankilpikonna, nelivarvaskilpikonna ja reunuskilpikonna. Vesikilpikonnista suosittu lemmikkilaji on punakorvakilpikonna.

Jos suunnittelet kilpikonnan laittoa, hanki monin tavoin mahdollisimman paljon tietoa siitä, mitä tämän suunnittelun toteuttaminen vaatii.

Kilpikonnaa hankkimaan Maakilpikonnien hankinta - Muistilista maakilpikonnan ostajalle

Ongelmiakin lemmikkikilpikonnien kanssa

Eräiden kilpikonnalajien lemmikiksi ottamisen yhteydessä vaaditaan suurta harkintaa. Esimerkiksi sarvikonnalisko voi ruiskuttaa puolustuksekseen verta silmistään. Se on myös erikoistunut syömään vain muurahaisia, joiden hankinta voi olla todella vaikeaa.

Afrikankannuskilpikonna on pienenä kyllä varsin söpö, mutta se voi kasvaa liki metrin mittaiseksi ja lähes satakiloiseksi. Hyvin harvoilla on mahdollisuus tarjota tämänkokoiselle jätille riittävän suuret oleskelutilat. Terraario ei enää riitä, vaan tarviaan ihan oma huone, josko sekään riittää. Huoneen lämpötilan ja valaistuksen pitäisi kaiken lisäksi vastata eteläisen Saharan oloja.

Punakorvakilpikonnastakin kasvaa lautasen kokoinen, joten sille akvaario on liian pieni. Se vaatisi oleskelutilakseen jo ihan ikioman lammikon, ja sellaisen järjestäminen Suomen talvioloissa lienee mahdotonta. Suurikokoinen kilpikonna ulostaakin paljon ja sotkee veden omilla ulosteillaan. Tarvitaan altaaseen siis jo kuutioittain vettä, jotta puhtaana pitäminen onnistuisi.

Pienikokoisen kilpikonnan kanssa kaikki on helpompaa.
Kreikankilpikonna

Kreikankilpikonna (Testudo hermanni)


Kreikankilpikonna on yksi Suomessa yleisistä lemmikkikilpikonnista. Naaras on hieman koirasta suurempi. Kilvessä on keltaisella pohjalla tummia kuvioita. Kilven pituus on 12 - 20 cm. Leveä kilpi on matala ja vatsakilpi on jäykkä ja kiinteä.

Kreikankilpikonna syö mielellään salaattia, kaalia ja voikukanlehtiä, välipalaksi myös kastematoja ja jauhelihaa. Luonnonvaraisena sen erityisherkkua on lanta. Talveksi se vaipuu horrokseen, joten sille on lemmikkinä järjestettävä mukavat ja rauhalliset olosuhteet.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/MIQUEL ÀNGEL BALLESTER


Nelivarvaskilpikonna

Nelivarvaskilpikonna (Testudo horsfeldii)

Pienikokoinen, vain 15 - 25 cm pitkä kilpikonna, joka on yksi Suomen yleisimmistä lemmikkikilpikonnista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Shihmei Barger


Jättiläiskilpikonna Jättiläiskilpikonna

Jättiläiskilpikonna

Galapagoksen jättiläismäisiä kilpikonnia.

"Nämä valtavat matelijat, taustanaan musta laava, lehdettömät pensaat ja suuret kaktukset, näyttivät mielikuvituksessani kuin vedenpaisumuksen takaisilta eläimiltä". - Charles Darwin matkakertomuksessaan Galapagos-saarilta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Joachim S. Müller


Valekarettikilpikonna

Valekarettikilpikonna (Caretta caretta)

Lämpimissä merissä elävä valekarettikilpikonna muistuttaa suuresti liemikilpikonnaa. Se voi saavuttaa metrin pituuden ja painaa liki 150 kg.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Robert Wallace


Aavikkokilpikonna

Aavikkokilpikonna (Gopherus agassizii) ja (Gopherus morafkai).

Viranomaiset esittelevät lapsille eläinlajeja, tarkastelussa on uhanalainen aavikkokilpikonna, joita elää kaksi lajia Nevadan, Arizonan, Utahin ja Kalifornian autiomaa-alueilla - Mojaven aavikolla ja Sonoran aavikolla - Yhdysvalloissa, sekä Meksikon luoteisosissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Pacific Southwest Region U.S. Fish and Wildlife Service


Kilpikonna
Kani ja kilpikonna

Bostonista löytyvät nämä hienot veistokset. Copley Square, Boston, Massachusetts, USA.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/rachel_pics
Kilpikonna
Hymy kuvaajalle

Galapagoksen jättikilpikonnasta otetaan lähikuvaa.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Quinn Dombrowski

Lähteet
Uusi suuri eläinkirja - WSOY
Spectrum
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Gueretsat
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***