|
|
Leijona (Panthera leo)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Panthera
Laji: leo
LEIJONAN ALALAJIT
Maailmassa elää lajina yksi ja ainoa leijona (Panthera leo).
Sillä on elossa olevia alalajeja yksitoista. Nämä alalajit voidaan selkeästi
jakaa maantieteellisen sijoittumisensa mukaisesti: alalajeista kymmenen
elää Afrikassa ja yksi Aasiassa.
Yhdentoista elossa olevan alalajin lisäksi tunnetaan kaksi sukupuuttoon kuollutta
alalajia, jolloinka kokonaismääräksi alalajeille tulee kolmetoista.
Neljästoista mahdollinen leijonan alalaji olisi
Euroopassa aikoinaan elänyt leijona (Panthera leo europaea), mutta sen status
alalajina on vahvistamaton.
SUKUPUUTTOON KUOLLEET KAKSI ALALAJIA
Atlasleijona eli barbarileijona
ja kapinleijona. Myös Euroopassa elänyt leijona (Panthera leo europaea)
tai (Panthera leo tartarica)
on tapettu viimeistä yksilöä myöten noin vuoden 100 jKr tienoilla.
Euroopanleijonat elivät Balkanilla, Apenniinien niemimaalla, eteläisessä
Ranskassa ja Iberian niemimaalla. Euroopanleijona oli himoittu metsästyskohde
roomalaisille, kreikkalaisille ja makedonialaisille. Euroopanleijona
saattoi olla aasianleijona (Panthera leo persica), mutta eräiden
tutkijoiden mielestä saattoi olla kyse luolaleijonasta (Panthera leo spelea).
Atlasleijona eli barbarileijona (Panthera leo leo)
eli (P. l. berberisca). Kuvassa yllä. Kuollut
sukupuuttoon 1920-luvulla - viimeinen ammuttiin Marokossa 1922. Oli kooltaan
kaikkein suurin leijonan alalajeista.
Atlasleijonauros painoi 180–295 kiloa (eli Bengalintiikerin verran) ja
atlasleijonanaaras 120–180 kiloa.
Atlasleijonat elivät nimensä mukaisesti Pohjois-Afrikan Atlas-vuoristossa
Marokon, Tunisian ja Algerian alueilla. Uroksilla oli erityisen suuri
ja näyttävä harja. Elelivät yksikseen, eivätkä laumoina muiden leijonien tapaan.
Englantilaisia nimiä
Barbary lion, Atlas lion ja Nubian lion.
Atlasleijonia vangittiin Rooman keisareiden
aikaan tuhansittain erilaisiin näytöksiin ja gladiaattoritaisteluihin.
Rooman hallitsijoista esimerkiksi Sulla, Pompey ja Julius Caesar saattoivat
tapattaa yhdessä ainoassa näytöksessä kerralla jopa 400 atlasleijonaa.
Kapinleijona (Panthera leo melanochaitus) eli
Etelä-Afrikassa ja on kuollut sukupuuttoon noin
vuonna 1865. Kuvassa yllä.
ELOSSA OLEVAT 11 ALALAJIA
Masaileijona, senegalinleijona,
transvaalinleijona eli afrikanleijona, angolanleijona eli katanganleijona,
koilliskongonleijona, kongonleijona, nubianleijona eli itäafrikanleijona,
abessinianleijona, somalianleijona, kalaharinleijona ja aasianleijona.
Kymmenen näistä alalajeista elää Afrikassa ja vain yksi Aasiassa.
Masaileijona (Panthera leo massaicus) elää Itä- ja Etelä-Afrikan
suojelualueilla, mutta viime aikoihin asti metsästyslupia masaileijonan
ampumiseen on myönnetty.
Senegalinleijona (Panthera leo senegalensis). Kuvassa yllä.
Senegalinleijonaa tavataan läntisessä Afrikassa, kuten Senegalissa, Mauritaniassa,
Nigeriassa, Togossa, Norsunluurannikolla, Ghanassa, Beninissä, Sierra Leonessa,
Liberiassa ja Burkina Fasossa. Vaikka asuinseutu on laaja,
on laji luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Transvaalinleijona eli afrikanleijona (Panthera leo krugeri).
Kuvassa yllä. Ainoa leijonan alalaji, joka pystyy saamaan valkoisia jälkeläisiä.
Huhuja tällaisista valkoisista leijonista oli olemassa jo kauan ennen kuin kyseisiä
yksilöitä löydettiin 1975. Transvaalinleijona on erittäin uhanalainen.
Angolanleijona eli katanganleijona (Panthera leo bleyenberghi).
Kuvassa yllä.
Katanganleijona on saanut nimensä Katanga -nimisestä alueesta Kongon demokraattisen
tasavallan eteläosassa. Katanganleijonaa tavataan myös Angolassa, Sambiassa ja
Zimbabwessa. Katanganleijona on erittäin uhanalainen.
Koilliskongonleijona (Panthera leo azendica).
Lajia tavataan ainoastaan Afrikassa, kuten muitakin nykyään eläviä leijonia
aasianleijonaa lukuun ottamatta. Koilliskongonleijonan levinneisyys ulottuu mm.
Tšadin, Kongon demokraattisen tasavallan, Nigerian, Keski-Afrikan tasavallan,
Sudanin ja Kamerunin alueille. Koilliskongonleijona ei ole uhanalainen, kuten
jotkin muut leijonan alalajit (mm. senegalinleijona ja aasianleijona).
Kongonleijona (Panthera leo hollisteri).
Tavataan mm. Kongon demokraattisessa tasavallassa, Sambiassa, Botswanassa sekä Malawissa.
Laji ei ole mitenkään erityisen uhanalainen. Ravintonaan kongonleijona käyttää
yleensä gaselleja ja seeproja sekä ravinnon ollessa niukkaa joitain pieniä nisäkkäitä.
Nubianleijona eli itäafrikanleijona (Panthera leo nubica).
Nubianleijonaa tavataan (kuten muitakin nykyisin eläviä leijonan alalajeja
paitsi aasianleijonaa) ainoastaan Afrikan mantereella. Sudanissa, Etiopiassa
ja Erireassa ovat nubianleijonan asuinseudut. Ravinto on samaa kuin kaikilla
leijonilla, yleensä keskikokoisia nisäkkäitä - huonoina aikoina on tyydyttävä
pikkunisäkkäisiinkin.
Abessinianleijona (Panthera leo roosevelti).
Tieteellisen nimensä (roosevelti) abessinianleijona sai Yhdysvaltain presidentti
Theodore Rooseveltiltä, joka vietti mielellään aikaa Afrikassa safarilla hankkien
amerikkalaisiin museoihin afrikkalaisia täytettyjä eläimiä. Abessinian (nyk. Etiopia)
keisari Menelik II lahjoitti Rooseveltille täytetyn leijonan 1904,
joka myöhemmin osoittautui entuudestaan tuntemattomaksi leijonan alalajiksi.
Somalianleijona (Panthera leo somaliensis).
Lajia tavataan mm. Somaliassa sekä Djiboutin kääpiövaltiossa.
Ei ole uhanalainen.
Kalaharinleijona (Panthera leo verneyi).
Kuvat yllä ja vasemmalla.
Kalahari on kooltaan
suuri, kuiva puoliaavikko eteläisen Afrikan keskiosissa. Alueelle ovat tyypillisiä
punaiset hietikot ja kuivuneet suola-altaat. Auringon paahtaessa kuumuus voi
olla niin armoton, että sanotaan "kärpästenkin hakeutuvan varjoon", kuten David
Livingstone kirjoitti 1800-luvulla.
Näissä
vaativissa oloissa elää ja selviytyy kalaharinleijona.
Kalaharinleijonan tassut ovat tavallista
isommat, niin että se selviytyy pehmeässä hiekassa. Sen
turkki on vaaleampi, kuin muiden leijonien ja toimii erinomaisena suojavärinä
hiekka-alueilla - uroksilla harja on usein musta. Kalaharinleijonien hartiakorkeus
on suurempi kuin muilla leijonilla. Kalaharissa leijonien laumat ovat pienempiä, kuin muualla
Afrikassa ja niiden reviirit ovat suurempia. Kalaharinleijonat saalistavat aika paljon
pienikokoistakin riistaa, vaikkakin gasellikeihäsantiloopit ja muut suuremmat nisäkkäät
muodostavat niiden ravinnosta pääosan.
Kuten muutkin Afrikan eläimet, on kalaharinleijonakin täysin rauhoitettu ja suojeltu
eteläisen Afrikan suurissa luonnonpuistoissa, joita ovat Kalaharin kansallispuiston suojelualue
Botswanassa ja Gemsbok, kansallispuisto Etelä-Afrikassa. Alueen puistot ovat
yhdistyneet vuonna 2000 ja kantavat nimeä Kgalagadi Transfrontier National Park.
Aasianleijona (Panthera leo persica)
eli intianleijona (Panthera leo goojeratensis).
Vaikka kaksi tieteellistäkin nimeä, niin silti kyseessä on yksi ja sama leijonan alalaji.
(Katso aasianleijonasta tarkemmin sen omalta sivulta).
Leijonan yleisesittely - CLICK!
Alalajit - CLICK!
Aasianleijona - CLICK!
Valkoiset leijonat - CLICK!
Luolaleijona ja amerikanleijona - CLICK!
|
|
|
