Tunturisuden sivut
Nunnat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Elämän sisarten (Sisters of Life) nunnasta - Copyright © Jeffrey Bruno


Enkelten musiikkia LUOSTARIT

Munkki (kreikaksi: monahos - yksinäinen, yksin eläjä - venäjäksi: monah) on munkiksi vihkimykseen kuuluvat lupaukset antanut miespuolinen kilvoittelija. Nunna (kreikaksi: monahi - venäjäksi: monahija) taas on vastaavat lupaukset antanut naispuolinen kilvoittelija. Luostari on munkkien tai nunnien asuinpaikka. Luostari voi olla eristynyt ja suljettu tai avoin vierailijoille. Munkeille on erilliset luostarit ja nunnille on omat erilliset luostarinsa. Sekaluostarissa on sekä munkkeja että nunnia.

Lähes kaikissa uskontokunnissa on ihmisryhmiä, jotka elävät luostareissa, muista erillään ja tiettyjä sääntöjä noudattaen. Kristillinen luostarilaitos sai alkunsa Egyptissä, jossa erakot (anakoreetti = erakko, poisvetäytyjä) ja myöhemmin myös pienet hurskaiden yhteisöt harjoittivat ensimmäisillä vuosisadoilla askeesia ja jumalanpalvelusta.

Pyhä Antonius Suuri ja Pyhä Pakhomios - luostarilaitoksen perustajat

Luostarit saivat alkunsa uskonnollisista kilvoittelijoista. He olivat ihmisiä, jotka halusivat keskittyä elämässään uskonnon harjoittamiseen ja Jumalan palvelemiseen. Nämä kilvoittelijat irtaantuivat muusta yhteisöstä ja vetäytyivät erämaahan, jossa he mahdollisimman askeettista elämää viettäen harjoittivat erakkoina hartautta.

Pyhä Antonios Suuri (253 - 358) oli ensimmäinen, joka vetäytyi erakoksi yksinäisyyteen. Häntä voidaan pitää luostarielämän perustajana. Ensimmäisen, varsinaisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pakhomiosta, (Pyhä Pakomi, Pakomios) eli Phomios Suurta (n. 290 - 346). Hän on luostarilaitoksen isä. Pakhomioskin aloitti hartauden harjoittamisen erakkona, seuraten Pyhän Antonioksen esimerkkiä.

Ilmeisesti Pakhomios ei pitänyt erakkoudesta. Joka tapauksessa, hän keräsi Antoniosta seuraavat erakot yhteen ja erakkoudesta siirryttiin yhteisöllisyyteen. Näin hartautta ei harjoitettu enää erakkoina, vaan luostari perustui veljestön yhteiselämään. Pakhomioksen kuollessa vuonna 346 luostareita oli jo 11 ja niistä kaksi oli perustettu naisia varten. 400-luvulla luostariliikkeen vaikutus ulottui jo Länsi-Eurooppaan.

Luostarilaitoksella on ollut merkittävä asema kristinuskon historiassa varsinkin keskiajalla. Alkukirkon ihanteiksi tulivat omaisuuden yhteisyys, köyhyys ja naimattomuus, ja näitä tavoittelevat vetäytyivät asutuskeskusten ja seurakuntien ulkopuolelle, yksinäisillekin seuduille. Keskiajalla luostareita perustettiin keskelle pakana-alueita. Ne sijaitsivat usein kaupungeissa, ja niissä toimi mm. koulu, vierasmaja ja sairaala. Munkkien työn tuloksena luostarit vaurastuivat. Vaurastuminen näkyi myös ympäristössä.

Rooman munkki

Pappismunkki ja poliisit Roomassa

Luostareiden munkit ja nunnat toteuttavat uskonnon harjoitusta hieman toista tietä, kuin papit ja saarnaajat. Silti, myös luostareissa pitää olla pappeja, luostareiden omiin jumalanpalveluksiinkin. Klikkaa kuva isoksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva munkista yllä - Copyright © Ajay Suresh
Nunnat välipalalla

Nunnat Roomassa välipalalla

Nunnilla on Roomassa meneillään pienen välipalan nauttiminen. Nunnan varusteisiin voi kuulua myös selkäreppu. 26.4.2007.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Brian J. Geiger


Enkelten musiikkia Nunnat ja munkit ja muut

Luostareissa on useita erilaisia nimikkeitä ja arvoja erilaisia tehtäviä suorittaville henkilöille.

Naisluostarissa toimivat mm. kuuliaisuussisar, viitankantajanunna, puolinunna, nunna, skeemanunna, igumenia (nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi), abbedissa (igumenian läntinen nimitys) ja skeemaigumenia.

Miesluostarissa toimivat mm. kuuliaisuusveli, noviisi, viitankantajamunkki, puolimunkki, munkki, pappismunkki, munkkidiakoni, skeemamunkki, arkkimandriitta, igumeni (ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta), skeemaigumeni ja apotti = isä (nimitystä käytetään nyk. läntisessa kirkossa munkkiluostarin johtajasta).

Parhaiten luostarit tunnetaan nunnistaan ja munkeistaan. Tämä "parhaiten tunteminen" on kuitenkin useinkin merkinnyt hyvin vähäistä tuntemista, sillä luostareissaan nunnat ja munkit viettävät muurien ja seinien takana varsin piiloista ja salaperäistäkin elämää. Tästä on seurannut se, että luostareiden elämästä on kertoiltu ja kirjoitettu mitä uskomattomimpia tarinoita, joiden todenperäisyys lienee useinkin varsin kyseenalainen. Ovatpa nunnat ja munkit näissä tarinoissa ja mielikuvissa olleet jopa mitä irstaimpia nautiskelijoitakin. Tällaista kuvaa luostarin asukkaista ei suinkaan ole ollut omiaan vähentämään se, että historian saatossa parrasvaloihin ovat nousseet eräät varsin värikkäät hahmot, kuten munkki Rasputin.

Todellisuudessa sekä nunnat että munkit viettävät luostareissaan mitä pyhintä ja hartainta elämää ja ovat meille kaikille kuolevaisille esimerkkinä jaloudesta, hurskaudesta ja hyvyydestä.

Rooman nunnat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Rooman nunnista - Copyright © Vinicio Meassi
Benedictus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Benedictus Nursialainen - Copyright © David Bramhall


Benedictus Nursialainen (480- 543) - läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä

Kuvassa nuori Benedictus Nursialainen, joka on läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä, opastamassa munkkeja. Freskon on maalannut 1400-luvulla Luca Signorelli. Arviolta hieman alle kaksikymmentävuotiaana Benedictus vetäytyi kaupunkielämästä ja alkoi elää askeettisesti kallioluolassa, jonne hänelle tuotiin ruokaa. Kolmen vuoden kuluttua hän asettui muiden varhaisten munkkien kanssa lähelle Subiacoa, jossa hän pian saavutti kuuluisuutta pyhyydellään. Benedictus perusti sittemmin useita luostareita, joista kuuluisin on vuonna 529 Rooman ja Napolin välille perustettu Monte Cassinon luostari. Tästä luostarista tuli länsimaisen luostarilaitoksen esikuva.

Benedictuksen laatima luostarisääntö on pohja läntiselle luostarilaitokselle. Se kirjoitettiin järjestämään munkkien elämää yhteisönä. Säännön perusperiaatteita ovat rukoilu ja työn tekeminen (lat. "Ora et Labora"), kuuliaisuus sekä "paikallaan pysyminen" (lat. stabilitas), mikä tarkoittaa, että munkki elää elämänsä pääsääntöisesti siinä luostarissa, mihin asettuu. Sääntökuntaa kutsutaan hänen mukaansa benediktiineiksi. (Wikipedia)

Munkki

Munkki vanhan luostarin muurien varjoissa.

Luostariviisauksia ja -aforismeja

"Muistan, kuinka menin nuorena luostarin kirjastoon - ja rakastuin kirjoihin". - Hans-Ulrich Obrist

"Elämällä luostarissa, vaikka vieraanakin, ei munkkina, näkee maailman paremmin sellaisena kuin se on, eikä varjojen läpi." - Dean Koontz, Brother Odd

"Jos on ylipäänsä olemassa ainuttakaan ihmistä, jotka elävät Uuden Testamentin ohjeiden mukaan, niin heitä ovat katoliset nunnat." - Anna Quindlen

"Isälläni ei ollut uskoa, mutta minä ryhdyin nunnaksi muutama vuosi sitten. Jollakin tavalla tunnen olevani kuin isäni, minä rukoilen mutta en usko ja pysyn jatkuvasti näiden kahden, uskon ja epäuskon välissä." - Anjelica Huston

"Jo pienen lapsena, kun dominikaaniset nunnat kouluttivat minua, ihmettelin, miksi he nöyristelivät jesuiittoja, jotka kouluttivat veljiäni." - Janine di Giovanni

"Kolmetoistavuotiaana menin seminaariin, aikomuksenani opiskella papiksi. Usein löysin silti itseni keittiöstä, auttamasta nunnia. Näin löysin rakkauteni ruoan valmistamiseen ja viisitoistavuotiaana keskitin jo kaiken tarmoni siihen, että valmistuisin mahdollisimman hyväksi kokiksi." - Joel Robuchon

"Budhismissa on menettelyjä, jotka kuka hyvänsä voi oppia. Ja onkin olemassa kristittyjä munkkeja ja nunnia, jotka käyttävät näitä budhistisia menettelyjä, kehittääkseen pyhittäytymistään, myötätuntoaan ja kykyään antaa anteeksi." - Dalai Lama

"Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman suurta vaivaa." - Sienan Pyhä Katariina

"Mitä suurta suosiotaan Jumala osoittaakaan heille, jotka hän laittaa hyvien ihmisten joukkoon." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Rakkaus yksinään antaa arvon kaikille asioille." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Kipu ei ole koskaan pysyvää." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"On omattava rohkeutta kohdata kaikki, mitä elämässä tulee vastaan - kaikki perustuu tähän rohkeuteen." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Sellainen tunne pysyy, että myös Jumala on mukana matkalla kanssamme." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa
Noviisit

Kaverukset Buddhan tiellä
Noviisit

Kaverukset Buddhan tiellä
Rokkimunkkipoika

Thaimaalainen rokkimunkkipoika luutakitaroineen.
Idän munkit

Aasiassa on paljon munkkeja, etenkin hyvin nuoria munkkeja ja he seuraavat Buddhaa. Buddha, "valaistunut", on buddhalaisuuden perustajan kunnianimi. Hänen varsinainen nimensä oli Siddhartha Gautama. Buddhan täsmällistä syntymä- ja kuolinpäivää ei tiedetä, mutta todennäköinen elinaika lienee ollut noin 566 - 486 eaa. Buddhan elämästä kerrotaan useampia, osittain ristiriitaisiakin legendoja.

Buddhan opetuksia seuraavat hänen oppilaansa, jotka nimittävät itseään "bhikksuiksi" eli kerjäläisiksi. Buddhalaisessa munkkiyhteisössä kerjäläismunkkius ei ilmennä ainoastaan köyhyyden ihannetta vaan ennen kaikkea yhteiskunnasta riippuvuutta. Buddhalainen munkki ei siis ole mikään erakko. Lukuisat säännöt säätelevät munkin yhteyksiä maallikkoyhteisöön. Kerjuumatkalla munkeilla ei saa olla omaa majapaikkaa, vaan heidän täytyy etsiä maallikkojen vieraanvaraisuutta. Kengätkin ovat buddhalaiselle munkille jo ylellisyyttä. Heillä ei ole muuta omaisuutta, kuin alus- ja päällysvaatteet, viitta, kerjuukulho, vyö, partaveitsi, neula, siivilä, hammastikku ja keppi.

Opiskelevat munkkipojat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Robert Levy
*Kuva alla - Copyright © Markus Kostner / World Bank


Noviisipojat lukevat ja pänttäävät ja oppivat ja kasvavat kunnon munkeiksi.
Munkkipoikia
*** tunturisusi.com linkit ***