Tunturisuden sivut
METSÄJÄNIS (Lepus timidus) - Linnaeus, 1758

Nimensä mukaisesti metsäjänis viihtyy metsissä. Meillä sitä tavataan tuntureiden koivikoista etelän lehtometsiin. Metsäjänis voi elää avoimessakin maastossa, tuntureilla jopa ylhäällä puurajan yläpuolella.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoLagomorphajäniseläimet
HeimoLeporidaejänikset ja kaniinit
SukuLepusjänikset
Lajitimidusmetsäjänis


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Anders Steen Nilsen
*Kuva oikealla Copyright © David Newland
Metsäjänis
Metsäjänis
Irlannissa elävä metsäjäniksen alalaji (Lepus timidus hibernicus) on ruskea ympäri vuoden. Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller
Metsäjänis Ominaisuuksia

Pituus 46 - 61 cm, häntä 4 - 9 cm, korva 6 - 9,5 cm sekä paino 2 - 5,8 kg.

Useimmilla seuduilla metsäjäniksen väri vaihtuu vuodenaikojen mukaisesti. Pohjoisessa talviturkki on aivan valkoinen, vain korvanpäät ovat mustat. Keväällä se vaihtuu harmaanruskeaksi kesäturkiksi. Väristä puuttuu kuitenkin rusakon kellanruskea taikka ruosteenkeltainen vivahde.

Karvanvaihto tapahtuu ilmaston (valon) vaikutuksesta ja se on mainio sopeutuma lumiseen talviympäristöön, jossa laji elää. Lumeen painautuva metsäjänis muistuttaa erehdyttävästi lumen peittämää kiveä.

Töpöhäntä on koko vuoden valkoinen sekä päältä että alta. Tassut ovat isot. Näillä tassuillaan metsäjänis pinkoo tarvittaessa jop 60 kilometrin tuntinopeudella.

Talvisia jälkiä

Talvella metsäjänis loikkii mielellään entisiä jälkiään pitkin, joten muodostuu todellisia polkuja. Takajalkojen varpaat metsäjänis levittää ikään kuin lumikengiksi, jolloin se pystyy kulkemaan lumella siihen uppoamatta. Takajalkojen jäljet ovat pehmeässä lumessa päärynänmuotoiset. Talvisia syöntijälkiä ovat kuoresta paljaiksi nakerretut pensaat ja pudonneet oksat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla - Copyright © Marko Knuutila
Metsäjänis
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright David Newland
Metsäjäniksen levinneisyys

Metsäjäniksen levinneisyys

Metsäjänis elää Euraasiassa, Siperian ja Euroopan pohjoisosissa. Lisäksi eristyneitä populaatioita on Alpeilla, Irlannissa, Islannissa, Skotlannissa, Walesissa ja Hokkaidossa. Maantieteellisen eristymisen tuloksena on monin paikoin syntynyt muotoja, joita poikkeavuutensa vuoksi hyvin voisi pitää erillisinä rotuina.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright Pio2009


Äänet

Vaaran uhatessa metsäjänis kirkaisee kimeästi ja se huutaa myös parittelun yhteydessä. Usein jäniksellä sanotaan olevan puputtava ääni, kuitenkin ilmeisen virheellisesti. Mahdollisesti helmipöllön soidinääntelyä on luultu jäniksen puputukseksi.
Ravinto

Metsäjäniksen ravintona ovat ohuet oksat, sekä raidan, pajun, haavan, pihlajan ja koivun kuori ja edelleen ruohot ja varvut, kuten mustikka, juolukka ja kanerva. Erityisen tärkeitä ovat koivun valkuaisainepitoiset latvasilmut. Lisäksi jänis voi syödä männyntaimien edellisvuotisia silmuja. Kuusen se sitävastoin jättää rauhaan.

400 papanaa päivässä

Talvisaikaan metsäjänis syö puolisen kiloa ravintoa päivässä. Ahkeran ruokailun tuloksena jänis ulostaa noin 400 papanaa päivässä. Papanat koostuvat pääosin ravinnon puuaineksesta.

Liikkuminen

Metsäjänis on liikkeellä enimmäkseen yöllä ja liikkuu talvella metsämaastossa noin 4 km yössä. Päivät se lepää kyyristyneenä, yleensä kuitenkin ympäristöä tarkkaillen. Se voi myös joskus kaivautua lumeen päivän ajaksi. Lumisateella ja vielä jonkin aikaa sen jälkeen jänis ei mielellään liiku. Kesällä se on hyvä uimari.
Lisääntyminen

Kiima-aika alkaa etelässä jo helmikuussa, pohjoisempana maalis-huhtikuussa. Kantoaika on noin 50 vrk. Poikaset syntyvät karvapeitteisinä ja näkevinä. Pesueessa on 2 - 5, poikkeustapauksissa jopa 8 poikasta. Naaras saa vuodessa 1 - 3 poikuetta. Uusi kiima voi alkaa, kun edellisiä pentuja vielä imetetään.

Poikaset imevät emoa kerran vuorokaudessa ja vain muutaman minuutin kerrallaan. Kasvisravintoa ne alkavat syödä jo parin päivän ikäisinä ja selviytyvät ravinnon etsinnästä omin neuvoin jo suunnilleen viikon kuluttua.

Metsästys

Metsäjänis on Suomessa riistaeläin. Viime vuosina sitä on vuosittain metsästetty noin 200 000. Metsäjänisten määrät vaihtelevat vuosittain suuresti. Kantaa voivat harventaa erilaiset taudit.
Metsäjänis
Lähteet
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja - Tammi 1985.
IUCN
Lauri Siivonen: Pohjolan nisäkkäät - Otava 1974.
Riistaweb
Jänis Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright polandeze / Andrew



*Kuva vasammalla Copyright ClipartHeaven.com
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***