Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Alexander Russy


MONUMENTTILAAKSO - AUTIOMAAN KIVILINNAKKEET

Monument Valley eli Monumenttilaakso on monista lännenfilmeistä tuttu laakso Yhdysvaltojen Utahin ja Arizonan osavaltioiden rajalla. Koillis-Arizonan tasaisesta aavikkomaisemasta kohoaa omituisen muotoisia hiekkakivipatsaita, joista korkeimmat ovat noin 300-metrisiä.

Monumenttilaakson tornit ovat hiekkakiveä. Laakson kiviaineksen ja hiekan voimakkaan punainen väri johtuu rautaoksidista. Tummempien siniharmaiden kivien väri johtuu mangaanioksidista.

Koko alue on kauan aikaa sitten ollut sedimenttikivilajien peitossa. Eroosio on vuosimiljoonien myötä kuluttanut pois muut kivet, mutta vaIn kovimmat ovat jääneet pystyyn siellä täällä kohoavina kivitorneina, kuin autiomaan linnakkeina.

Monument Valley

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Wolfgang Staudt


Navajointiaanien pyhää maata

Kun laakson salaperäisiä torneja katselee niiden hohtaessa auringonlaskun aikaan punaisina keskellä aavikon hiljentävää tyhjyyttä, on helppoa ymmärtää, miksi ne ovat herättäneet seudun asukkaissa kunnioitusta tuhansien vuosien ajan.

Navajointiaanit ovat aina pitäneet näitä maita ja seutuja torneineen pyhinä. Monument Valley on nykyisin kokonaisuudessaan navajojen hallitsemaa reservaattia ja pitää sisällään navajojen luonnonpuiston, Monument Valley Navajo Tribal Park.

Turisteja tulvii

Monument Valley on suosittu nähtävyyskohde ja turisteja saapuu sinne kaikkialta maailmasta. Laaksoon päästäkseen joutuu maksamaan pääsymaksun. Maksun suuruus vaihtelee, ollen 40 - 100 dollaria, riippuen siitä, mitä palveluja käytetään. Sen jälkeen tulijat voivat halutessaan ajaa läpi laakson 27 km pitkän maantien. Eräin paikoin liikkuminen on mahdollista vain oppaan kanssa. Näitä rajoitettuja alueita ovat mm. Mystery Valley ja Hunts Mesa.

Halutessaan laaksossa voi liikkua myös hevosella ratsastaen. Ratsastaen tapahtuvat tutustumiset voivat olla lyhyitä, tunnin-parin mittaisia, mutta halutessaan ratsukot voivat myös yöpyä laaksossa, viettäen iltaa ikimuistoisilla leiritulilla. Silloin, illan tummuessa, voi kuulla, kuinka navajojen rummut alkavat rytmikkäästi kumista. Jos rahaa vielä riittää, voi siirtyä pieneen lentokoneeseen ja lennellä yli koko alueen.

Aavikkoilmasto

Monument Valleyn ilmasto on aavikoille tyypillinen - talvet ovat viileitä ja kesät kuumia. Silti Monument Valleyssa talvellakaan harvemmin on pakkasta, ja jos lunta sataa, se sulaa pois päivässä parissa. Myös yhden vuorokauden aikana lämpötilat vaihtelevat suuresti. Kesäpäivän paahtava kuumuus vaihtuu auringon laskiessa nopeasti yön miellyttäväksi viileydeksi.

Monument Valley
Monument Valley
Navajo

Navajot kuvassa vuonna 1913.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mathers Museum of World Cultures


Navajot

Navajot kutsuvat itseään nimellä dineh - kansa. Sana navajo on tewa-kieltä "navahuu", mikä tarkoittaa viljeltyä maata kuivassa joenuomassa. Pueblot ja espanjalaiset 1600-luvun kronikoitsijat erottivat navajot toisista apasseista jotka elivät länteen ja etelään Rio Grandesta, koska he olivat "hyviä maanviljelijöitä". Tämä menestyksekäs maanviljely huomattiin myös Yhdysvaltain armeijan raporteissa 150 vuotta myöhemmin.

Nykyiset navajot ovat lampaankasvattajia ja kankaankutojia, mutta tämä sai alkunsa vasta kun heistä oli tullut maanviljelijöitä. Toisten apassien tavoin navajot tekivät ryöstöretkiä espanjalaisten ja pueblojen asuinalueille ryöstääkseen lampaita ja hevosia. He kehittivät nopeasti elämäntyylin, joka perustui karjanhoitoon, maanviljelykseen ja ryöstelyyn ja sen takia he elivät puolipaimentolaiselämää.

Kun Yhdysvaltain hallitus liitti navajojen alueen Yhdysvaltoihin vuonna 1849, navajoja pelättiin sotaisana ja ryöstelevänä kansana. He eivät olleet järjestäytyneet heimoksi - jokainen yhteisö ja sukulaisryhmä oli itsenäinen. Monien vuosien ajan hallitus koetti lopettaa ryöstöretket jotta englantilaiset ja meksikolaiset karjatilalliset olisivat voineet asettua alueelle, mutta orjakauppiaiden jatkuvat ryöstöretket navajoperheisiin merkitsivät sitä että sotatoimet jatkuivat, sillä he halusivat pitää alueen sekasortoisessa tilassa voidakseen paremmin vangita navajoja.

Navajo

Navajotyttö hymyilee Arizonan auringossa vuonna 1942.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © U.S. Department of the Interior
Navajot sodan pyörteissä

Vuoden 1862 sotaretki. Mescaleroja vastaan tehty sotaretki kesti viisi kuukautta vuonna 1862. Heidät siirrettiin uudelle sotilasalueelle Pecosjoelle nimeltä Fort Sumner (tai Bosque Redondo). Suurten tasankojen laidassa olevalla alueelle ei ollut polttopuita, hyvää juomavettä eikä viljelysmaata. Vuonna 1863 kenraali Carleton määräsi eversti Christopher Carsonin saartamaan navajot ja siirtämään heidät uuteen sotilasreservaattiin itäiseen Meksikoon.

Sotilaat lähettivät rauhanneuvottelijoita muutamille ryhmille ja paikallisten johtajien luo. Nämä kehottivat heitä muuttamaan; jos he kieltäytyivät, määräys oli siirtää heidät väkivalloin. Suurin osa navajoista, jotka elivät hajanaisissa ryhmissä, eivät koskaan kuulleetkaan mistään uhkavaatimuksesta eikä kenraali Carleton yrittänytkään tavoittaa heitä. Sen sijaan hän lähetti Carsonin tuhoamaan navajojen taloudelliset olot.

Utejen ja pueblojen sekä Uuden Meksikon sissien avulla Carson otti käyttöön poltetun maan taktiikan ja tuhosi näin maissipeltoja ja hedelmätarhoja, hoganeita, vesilähteitä ja karjaa. Yli tuhat navajoa kuoli, haavoittui tai joutui vangiksi. Navajoilla ei ollut paikkaa minne paeta eikä juuri syötävää, joten he antautuivat vuonna 1864. Kun yli 8 000 navajoa oli antautunut, he aloittanut Pitkän Kävelyn, yhden navajojen historian synkimmistä tapahtumista. Yli kymmenen prosenttia vangeista kuoli matkalla Fort Sumneriin. Hevosia tai vaunuja ei ollut; ihmiset kävelivät yli 300 mailia. Ihmiset ammuttiin jos he valittivat väsymystä tai sairautta, synnyttävät naiset tapettiin.

Kaikki navajot eivät osallistuneet Pitkään Kävelyyn. Monet myytiin orjiksi, tai sitten he piileskelivät luoksepääsemättömissä paikoissa kuten Grand Canyonissa tai lyöttäytyivät yhteen muiden ryhmien kanssa. Niille, jotka elivät Fort Sumnerissa, aika oli epätoivon ja puutteen leimaamaa. Lisäksi, koska navajot olivat joutuneet yhteen perivihollistensa mescalerojen kanssa, vihollisuuksia syntyi alinomaan. Kuivuus ja huonot viljelysmaat tuomitsivat reservaatin epäonnistumaan. Pitkän Kävelyn kauhut ja Fort Sumnerin vankeusajan kurjuus säilyivät navajojen historiassa ja tietoisuudessa pitkään.

Navajot nykyisin

Viisi vuotta myöhemmin navajot pääsivät takaisin kotiseuduilleen ja he kehittivät uusia selviytymiskeinoja. He ovat kuuluisia kutojia ja hopeaseppiä. Heimo kukoisti ja kasvoi niin, että nykyään navajot ovat väkirikkain intiaaniheimo Pohjois-Amerikassa, eivätkä kaikki voi elää maasta. Valitettavasti lampaista ja hevosista tuli niin suosittuja, ettei maaperä kestänyt niitä. 1930-luvulla maa oli niin eroosion vallassa että liittohallitus määräsi karjalaumoja pienennettäväksi, mikä oli murhenäytelmä navajoille.

Navajo

Dinetyttö PowWow -juhlassa vuonna 2015. Navojot käyttävät itse itsestään nimitystä dine.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Aaron Fellmeth Photography


Navajojen uskonto

Navajojen maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä - Maaihmiset (eli kuolevaiset) ja Pyhät ihmiset (yliluonnolliset olennot jotka ovat pyhiä, voimakkaita ja salaperäisiä). Navajot uskovat että maailma toimii tiettyjen sääntöjen mukaan joita sekä heidän, että Pyhien ihmisten on noudatettava. Jos sääntöjä noudatetaan, seurauksena on turvallinen, runsas, harmoninen ja kaunis maailma.

Jos sääntöjä ei noudateta, jos sairaus tai loukkaantuminen kohtaa jotakin yksilöä, pidetään seremonioita joissa Pyhiä ihmisiä pyydetään palauttamaan maailman herkkä tasapaino. Näissä seremonioissa, jotka ovat hyvin mutkikkaita, tehdään hiekkamaalauksia ja rukoillaan ääneen. Maalaukset kuvaavat Pyhiä ihmisiä ja toimivat väliaikaisena alttarina. On yli 800 erilaista hiekkamaalausta ja niistä jokainen liittyy tiettyyn lauluun ja seremoniaan. Hiekkamaalaukset tehdään hoganissa, perhe-elämän keskuksessa.

Navajo

Intiaanit Intiaanit
Monument Valley
Turisteja Monument Valleyn maisemissa

Monument Valley
Turisteja Monument Valleyn maisemissa

Monument Valley
Turisteja Monument Valleyn maisemissa

Monument Valley
Monument Valley punahehkuisena ilta-auringossa elokuussa 2017

*** tunturisusi.com linkit ***