Tunturisuden sivut

NORSUT - Elephantidae

Norsut eli elefantit ovat suurikokoisimpia kaikista maalla elävistä nisäkkäistä. Ne painavat eniten, ja ovat kirahvien jälkeen toiseksi korkeimpia. Norsujen heimossa Elephantidae elää kolme norsulajia. Pensasnorsu ja metsänorsu muodostivat aiemmin yhden lajin afrikannorsu, mutta nykyaikaisen DNA-määrityksen myötä lajit on määritetty nykyisin näin.

Pensasnorsu eli savanninorsu (Loxodonta africana)

Uroksen säkäkorkeus 350 cm ja paino 7 000 kg. Etujalassa neljä ja takajalassa kolme varpaankynttä.

Metsänorsu (Loxodonta cyclotis)

Uroksen säkäkorkeus 250 cm ja paino 4 000 - 5 000 kg. Etujalassa viisi ja takajalassa neljä varpaankynttä.

Aasiannorsu

Aasiannorsu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Srikaanth Sekar

Aasiannorsu (Elephas maximus)

Säkäkorkeus 2,5 - 3 metriä, pituus 5,5 - 6,4 metriä ja paino 2 700 - 5 000 kg. Etujalassa viisi ja takajalassa neljä varpaankynttä.

Norsu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © mike barwood

Töppöjalat

Norsulla on paksut, suorat töppöjalat, joiden astumapinta on tasainen kuin poikkisahatun hirren pää. Siinä pienten kaviokynsien suojaamat varpaat ovat kasvaneet yhteen ja yhteisen ihopeitteen verhoamat. Vinosti ylöspäin suuntautuvien lyhyiden kämmen- ja jalkapöydän luiden alla on kimmoisa polkuantura, joka tekee tämän jättiläisen käynnin joustavaksi, hämmästyttävän kevyeksi ja täydellisen äänettömäksi.

Norsu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © Martin Heigan


Beibi elefantti

Pikkuelefantti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Earth-touch Admin


Afrikanorsu
Afrikannorsu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylhäällä ja yllä, afrikannorsu, Copyright © Arno & Louise Wildlife

Levinneisyys

Vuonna 2019 norsujen määräksi Afrikassa, useiden valtioiden alueella, arvioitiin 400 000. Norsun elinalueet vähenevät hurjaa vauhtia. Suuri uhka norsulle on myös salametsästys sen syöksyhampaiden vuoksi. Afrikassa salametsästäjät tappavat noin 100 norsua päivässä. (Määrien lähde: World Elephant Day)

Aasiassa norsuja arvioidaan elävän 35 000 - 40 000. Luonnossa villeinä elävien lisäksi Aasiassa elää kesyjä norsuja noin 12 000 - 15 000. Aasiassa maat, joissa norsua tavataan, ovat: Intia, Sri Lanka, Bhutan, Myanmar, Kambod'a, Thaimaa, Laos Vietnam, Kiina (hävinnyt luonnonvaraisena), Malesia sekä Indonesia.

Aasiannorsut elävät pääasiassa trooppisissa ja subtrooppisissa metsissä. Ne viihtyvät hyvin monentyyppisillä metsäalueilla. Levinneisyys määräytyy lähinnä ruohon saatavuuden ja juomapaikkojen perusteella. Norsut eivät kuitenkaan viihdy kovin hyvin metsissä, joissa puiden latvat muodostavat suljetun latvuston. Naarasnorsut elävät laumoissa, joihin kuuluu 3 - 40 naarasnorsua poikasineen. Laumoista muodostuu isompia kokonaisuuksia, klaaneja. Aikuiset urosnorsut elävät yksikseen tai pienissä laumoissa. Niiden ja naarasnorsujen välillä ei ole vahvaa sidettä. Aasiannorsu voi elää 60 - 70 vuotta vanhaksi. Aasiannorsu on erittäin uhanalainen. Sitä uhkaavat erityisesti elinympäristön kutistuminen ja pirstaloituminen.

Pikkunorsu

Pikkunorsu ylittää vauhdikkaasti tien.

Liikkuminen

Norsu tekee taivalta kävellessään 3 - 6 kilometrin tuntivauhdilla. Norsun juoksunopeus on yllättävän suuri, eli noin 40 km/h. Norsut ovat hyvin liikkuvia eläimiä ja tekevät pitkiäkin vaellusmatkoja suotuisampia elinseutuja, ravintoa ja vettä etsiessään. Norsu on hyvin kestävä matkantekijä ja harvat eläimet kykenevät samanlaisiin taivalluksiin, kuin norsu.
Norsu


Norsut koskettelevat kärsillään.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Donna Hampshire
*Photo used with permission.

Kärsä

Vaikka maapallolla tiedetään eläneen kolmisensataa nisäkäslajia, jolla on ollut kärsä ja syöksyhampaat, nykyään jäljellä on enää kolme, Afrikan norsut ja aasiannnorsu.

Norsun kärsä voi painaa jopa 140 kg. Norsun kärsässä on noin 250 000 lihasta, eli kärsässä on noin kaksi kertaa enemmän lihaksia kuin anakondassa. Kärsä on muodostunut pidentyneestä nenästä ja siihen kasvaneesta ylähuulesta ja sen kärjessä on kuin sormimainen lisäke. Kärsä on hyvin vahva, norsu voi napata sillä kiinni leijonan ja viskata sen muualle. Kärsä on myös hyvin notkea ja herkkätuntoinen. Se toimii yhtä aikaa sekä haju-, tunto- että tarttumaelimenä.

Norsu tekee kärsällään mitä erilaisimpia asioita. Se kantaa sillä raskaita esineitä, katkoo puita ja pensaita kulkiessaan sademetsän tiheikössä ja ottaa ruokaa suuhunsa. Kärsällään norsu myös juo siten, että se ensin imee sen täyteen vettä - kärsä vetää noin 8 - 10 litraa - ja ruiskuttaa sitten veden suuhunsa. Janoinen yksilö voi särpiä tällä tavalla yli 100 litraa muutamassa minuutissa, mutta yleensä määrät ovat pienempiä ja juominen jaksottuu pitemmälle ajalle. Kärsällään norsu ruiskuttaa vettä iholleenkin ja toveriensa päälle kylpyjä ottaessaan. Kärsä on myös mainio lyömäväline vihollisten kanssa käytäviin kamppailuihin.

Kärsällä voi myös hellästi hyväillä ja tunnustella toista sukupuolta ja norsupienokaisia. Pikkunorsut nappaavat kärsällään kiinni emonsa hännästä, metsässä tai savannilla kuljettaessa - ihan kuin pieni lapsi, joka tuntee olonsa turvattomaksi, tarttuu äitinsä hameenliepeeseen.

Afrikan ja Aasian norsujen kärsät erovat hieman toisistaan. Afrikkalaisen norsun kärsän kärjessä on kaksi leveätä, vastakkain asettuvaa liuskaretta, joilla se tarttuu esineisiin ihan samoin, kuin ihminen etusormella ja peukalolla. Aasialaisella norsulla on kärsän päässä yksi pitkä sormilisäke. Afrikan norsujen kärsä on ohuempi ja heikompi, kuin Aasian norsujen.

Norsun ominaisuuksia

Savanninorsu on kaikista norsulajeista suurin. Tyypillinen savanninorsu on korkeudeltaan neljä metriä ja painaa 4 500 kg. Naaraan paino on noin puolet uroksen painosta. Painavin norsu kautta aikain tuli ammutuksi Angolassa vuonna 1975 - se painoi 12 000 kg. Afrikan kummallakin norsulajilla sekä naaraalle että urokselle kasvavat syöksyhampaat, joilla voi olla pituutta 2,5 metriä.

Aasiannorsu on Afrikan norsuja pienempi. Sillä on korkeutta enintään kolme metriä ja painoa noin 5 000 kg. Aasiannorsuissa vain uroksilla on näkyvät syöksyhampaat. Aasiannorsuilla on pienemmät korvat, kuin Afrikan norsuilla.

Norsulla on monia lajityypillisiä ominaisuuksia, kuten kärsä, syöksyhampaat ja isot korvat. Suurilla, ohuilla korvillaan norsu jäähdyttää elimistöään. Norsujen häntä on lyhyt ja päättyy karvatupsuun. Norsujen iho on karkea, ryppyinen ja yli kahden senttimetrin paksuinen. Norsujen silmät ovat tavallisesti ruskeat ja pitkäripsiset.

Elefantti

Syöksyhampaat

Syöksyhampaat kasvavat tyvestä ja kuluvat kärjestä, ihan kuten jyrsijöillä. Syöksyhampaat ovat norsulle oiva työväline katkomiseen, leikkaamiseen ja kaivamiseen - mutta myös vaarallinen taisteluaseistus. Syöksyhampaat voivat painaa 50 kg. Niistä saatava norsunluu on ollut pääsyynä norsujen metsästykseen.

Hampaistot

Afrikan norsuilla poskihampaat ovat karkeampitekoiset, kiillepoimut ovat paksummat ja harvemmassa, kuin aasiannorsulla. Tämä johtuu siitä, että edelliset syövät karheampaa ruokaa, mm. oksia ja juuria - kun taas aasiannorsun pääruokaa ovat ruohot, lehdet ja hedelmät.

Ravinto

Norsut ovat kasvissyöjiä. Niiltä kuluu 16 tuntia vuorokaudesta pelkkään syömiseen. Noin puolet niiden syömästä ravinnosta on ruohoa - loput ovat lehtiä, oksia, puiden kuoria ja juuria sekä vähäisiä määriä hedelmiä, siemeniä ja kukkia. Erityisesti aasiannorsu syö heinäkasveja, Afrikan norsut syövät aasialaista sukulaistaan enemmän puiden ja pensaiden lehtiä ja nuoria oksia.

Suuri osa, eli noin 60 prosenttia kaikesta siitä, mitä norsu sisäänsä ahtaa, poistuu sen elimistöstä sulamattomana. Tämän vuoksi norsu joutuu yhden päivän kuluessa syömään kasviksia suuren määrän, noin 300 kiloa. Kuukauden kasvisravintomäärä on 10 tonnia. Toisin kuin muut kasvissyöjät, norsu ei ylety suullaan maahan. Siihen se tarvitsee kärsäänsä.

Lisääntyminen

Kantoaika on 22 kuukautta, mikä on pisin nisäkkäiden keskuudessa. Yksi poikanen syntyy 4 - 13 vuoden välein. Vastasyntynyt naaraspoikanen painaa 90-100 kiloa, urospoikanen parikymmentä kiloa enemmän. Imetysaika on noin kaksi vuotta. Tämän jälkeen poikaset pysyttelevät vielä pitkään emonsa seurassa ja urokset jättävät synnyinlaumansa 10 - 12 vuoden iässä.

Norsut saavuttavat luonnossa noin 70 vuoden iän.

Ääntely ja kuulo

Sinivalaan tapaan norsut ääntelevät, kuulevat ja aistivat hyvin matalia ääniä ja hyvin kauas, satojenkin kilometrien etäisyydelle.

Lyhyet unet

Suuret, kasveja syövät eläimet tulevat toimeen pienemmällä levolla, kuin pienemmät ja petoeläimet. Norsulle riittää vuorokaudessa viiden tunnin uni. Esimerkiksi leijonat voivat nukkua 15 tuntia vuorokaudessa. Koko ja ravinto ratkaisevat eläimillä unentarpeen.

Lähteet
Animal Diversity Web
IUCN
WWF
Eläinten maailma - Otava
Tieteen Kuvalehti
Maailman Kuvalehti
Norsu