Tunturisuden sivut
Alix
Alix
Alix
Kaikissa kuvissa Alix. - Kuvassa oikealla yllä, Alixin seurassa hänen sisarensa Irene.

Prinsessat Alix - Alix Victoria Helena Louise Beatrice (6.6.1872 - 17.7.1918) Hessen-Darmstadtin prinsessa, sittemmin Venäjän keisarinna, ruhtinatar

Hessen sijaitsee keskisessä Saksassa ja tällä nykyisin Saksaan kuuluvalla osavaltiolla on takanaan pitkä ja värikäs historia. Hessenin suurherttuakunta oli osa Saksan keisarikuntaa aina vuoteen 1918 saakka, jolloin keisarivalta lakkautettiin. Hessenin prinsessa Alix syntyi Hessenissä sijaitsevassa Darmstadtin kaupungissa. Hessenin prinsessa Alix tunnettiin myöhemmin Venäjän keisarin, Nikolai II:n puolisona ja tällöin hänen nimensä keisarinnana oli Aleksandra Fjodorovna.

Alix syntyi keskisessä Saksassa sijaitsevassa Hessenin suurherttuakunnassa, suurherttua Ludvig IV:n (12.9.1837 - 13.3.1892) ja hänen puolisonsa, syntyjään Britannian prinsessan, suurherttuatar Alicen (25.4.1843 - 14.12.1878) seitsenlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Alice oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar Viktorian (24.5.1819 - 22.1.1901) lapsi - kolmas lapsi ja toinen tytär. Alix oli siten kuningatar Viktorian lapsenlapsi, järjestyksessään kahdeskymmeneskolmas.

Hessenin suurherttuaperheen muodostivat isä, suurherttua Ludvig, äiti, suurherttuatar Alice - ja seitsemän lasta, joista prinsessoja oli viisi: Viktoria, Elisabet, Irene, Alix ja Marie - sekä prinssejä kaksi: Ernst ja Friedrich.

Alix sai luterilaisessa kasteessa nimikseen sekä äitinsä nimen, että äidin neljän sisaren nimen - Alix Victoria Helena Louise Beatrice. Hänen kummeikseen tulivat Walesin prinssi ja prinsessa, Venäjän keisari ja keisarinna, Yhdistyneiden kuningaskuntien prinsessa Beatrice, Cambridgen herttuatar sekä Preussin prinsessa Anna. Äiti Alice antoi Alixille lempinimen Päivänsäde (engl. Sunny). Alixista kasvoi kaunis ja onnellinen lapsi.

"Alix oli niin suloinen ja iloinen, aina hymyilevä pikku olento, jolla oli tummat, mustien ripsien reunustamat silmät, hymykuoppa kummassakin poskessa ja punertavan ruskea tukka. Vaikka nenä olikin hiukan liian pitkä, ennustettiin hänestä kaunotarta."

Alix

Äidin kuolema ja brittisukulaisten tuki

Joulukuussa vuonna 1878 perheen äiti Alice sairastui pojaltaan saamaansa kurkkumätään, kuollen joulukuun 14. päivänä. Hänen viimeiset sanansa olivat "Dear Papa - Rakas Isä". Kuollessaan Alice oli vain 35-vuotias - ja näin viisi hengissä säilynyttä lasta jäivät ilman äitiä. Alix oli äidin kuollessa kuusivuotias. Äidiltään Alix sai perintönä kauhistuttavan, painajaismaisen taudin, verenvuototaudin eli hemofilian, joka ilmenee verenvuotoineen miespuolisissa jälkeläisissä. Tämä kohtalo tuli aikanaan Alixin ainoan pojan, Aleksein kohdalle.

Äidin kuoleman jälkeen lapsista huolehtiminen ja kasvatus jäi perheenisän, Ludvigin osaksi. Myös kaksi vanhinta sisarusta, Viktoria ja Elisabet yrittivät ottaa perheessä osalleen äidin velvollisuuksia. Ludvig oli lämminsydäminen ihminen, joka rakasti suuresti lapsiaan ja teki parhaansa näiden hyväksi. Äidin kuoleman jälkeen Hessenin perheen tyttäret viettivät paljon aikaa myös brittiserkkujensa seurassa ja lomansa he viettivät kuningatar Viktorian luona. Joskus koko perhe oli Viktorian luona kaksikin kuukautta. Lapset viihtyivät kuningatar Viktorian kuvioissa hyvin, ja kun Englannista palattiin Hesseniin, alettiin heti odottaa uutta matkaa.

Alix oli mukana erilaisissa brittisukulaistensa perhejuhlissa, kuten sisarensa Irenen keralla morsiusneitona, kummitätinsä prinsessa Beatricen häissä vuonna 1885. Alix oli myös mukana isoäitinsä, kuningatar Viktorian juhlissa vuonna 1887, joissa juhlittiin sitä, että kuningatar oli ollut vallassa 50 vuotta (Golden Jubilee of Queen Victoria).

Alix opiskelijana

Kuningatar Viktoria tunsi suurta huolta puoliorpoutuneista lapsenlapsistaan ja osallistui siten myös Alixin kasvatukseen. Hessenin suurherttua Ludvig oli Viktorialle kuin oma poika. Viktorialle lähetettiin Hessenistä kuukausittain raportit kirjeitse siitä, miten lasten kanssa edistyttiin ja Viktoria vastasi omilla kirjeillään, joissa oli tarkkoja ohjeita ja suuntaviivoja lasten kasvatuksesta ja opinnoista.

Alixin äiti Alice oli korostanut sitä suurta merkitystä, mikä oli myös naisten opiskelulla, ja näitä hänen ajatuksiaan toteutettiin lasten kasvatuksessa myös äidin kuoleman jälkeen. Alixkin sai monipuolisen koulutuksen ja hän paneutui opiskeluun hyvin ahkerasti ja velvollisuudentuntoisesti. Alixilla oli hyvä muisti. Hänen seitsemänvuotiaana kirjoittamansa tekstin käsiala on jo hyvin vakaata ja siistiä. 15-vuotiaana Alixilla oli hallussaan kaikki perustiedot historiasta, kirjallisuudesta, maantieteestä ja kaikista yleisaineista - erityisesti kaikesta siitä, mikä liittyi Saksaan tai Englantiin.

Alix

Alix pianistina, taiteilijana ja ompelijana

Musiikkia Alix rakasti, ja hänen suosikkisäveltäjänsä oli Richard Wagner. Musiikkia hänelle opetti paikallinen oopperanjohtaja.

Alix oli itsekin loistava pianisti, mutta hänen ujoutensa teki hänelle soittamisesta ihmisten edessä piinaa. Hän joutui kerran soittamaan kuningatar Viktorian pyynnöstä eräissä juhlissa Windsorissa paikalla olleille vieraille, ja sitä tapahtumaa Alix piti eräänä elämänsä ikävimmistä koettelemuksista. Hän sanoi jälkeenpäin, että tuntui, kuin hänen sormensa olisivat nihkeydessään liimautuneet kiinni koskettimiin.

Alix ei itse harrastanut piirtämistä ja kuvien tekemistä, vaikkakin hänen kiinnostuksensa taiteeseen kasvoi hänen taiteellisen veljensä Ernstin vaikutusvallan myötä. Alixin välit Ernstin eli Ernien kera olivat hyvät sekä lapsuudessa, että koko elämän ajan. Ompelijana Alix oli hyvä. Hän ompeli kaikenlaisia pieniä ompeluksia, joita hän lahjoitteli sekä ystävilleen, että hyväntekeväisyysmyyjäisiin.

Alix

Suuret surut ja elämän vakavuus - tulisuutta ja harkintaa

Alixin äiti kuoli, kun Alix oli kuusivuotias ja äidin lisäksi Alix menetti varhaisissa kuolemissa kaksi sisartaan. Lapsista nuorin, Alixin pikkusisko Marie kuoli 4-vuotiaana kurkkumätään. Toinen Alixin veljistä, Friedrich, kärsi verenvuototaudista ja kuoli 2-vuotiaana, pudottuaan ikkunasta. Nämä tapahtumat jättivät Alixiin ikuiset jälkensä. Ulkonaisesti hän oli vakavamietteinen. Surun ja yksinäisyyden tunteen sanotaan asettuneen Alixin elämään ensimmäisten, hänen äitinsä kuoleman jälkeisten kuukausien aikana, eikä tämä piirre poistunut hänestä koskaan.

Alix osoitti lapsuudessaan myös kuumaverisyyttä ja tulista luonnetta. Ennen äitinsä kuolemaa hän oli hyvin onnellinen lapsi. Temperamenttisuudestaan huolimatta hän osasi osoittaa jo hyvin nuorena myös tarvittavaa itsehillintää. Alix oli luonteeltaan antelias, eikä edes pienenä juuri koskaan sortunut mihinkään lapsellisuuksiin. Hänellä oli lämmin ja rakastava sydän, hän oli hyvin herkkä mutta myös itsepäinen. Jos jonkun ikävä sana joskus satutti häntä, hän ei osoittanut sitä ulospäin, vaan piti tunteensa sisällään.

Valokuvissaan, sekä lapsena, että aikuisena, Alix näyttää useimmiten ja lähes aina vakavalta, hymyttömältä ja ilottomalta. Muitakin syitä hymyttömyyteen varmasti on ollut, kuin lapsuusperheessä koetut menetykset. Oma osansa on ollut mitä ilmeisimmin kuningatar Viktorian viktoriaanisella ja jäykällä kasvatuksella. Itse Viktoriahan mököttää suorastaan vihaisen näköisen kaikissa kuvissaan. Myös kuvaustilanteet ovat olleet yli sata vuotta sitten toiset. Hoviväkeä on kuvattu muodollisissa kuvaustilanteissa, joissa heitä on aseteltu tarkasti erilaisiin asentoihinsa, usein erilaisen rekvisiitan kanssa. Eikä varmaan entisinä aikoina kuvaajakaan ole aina osannut sanoa, että nyt hymyä.



Alix

Rakkaus Rakkaus leimahti, kun 12-vuotias Sunny ja 16-vuotias Nicky kohtasivat

Alix tapasi tulevan puolisonsa, suuriruhtinaan ja tulevan Venäjän keisarin, Nikolai II:n, ensimmäisen kerran vuonna 1884. Kohtaaminen tapahtui kesäkuussa 1884, kun Talvipalatsissa vietettiin Alixin sisaren, Elisabetin häitä. Alix oli tuolloin 12-vuotias tyttö ja hänen pikkuserkkunsa Nikolai 16-vuotias nuorukainen. Muutama päivä sen jälkeen, kun tämä ensimmäinen kohtaaminen, jossa kaksikko oli vasta löytänyt katseillaan toisensa, oli mennyt, tavoitti suuriruhtinas Nikolai prinsessa Alixin lapsille järjestetystä juhlasta. Suuriruhtinas lähestyi hymyillen ja painoi prinsessan käteen lahjana pienen rintaneulan. Alix vastusteli ensiksi, mutta hyväksyi sitten imarreltuna, ujosti hymyillen lahjan...

"Lähellä Pietaria olevan Pietarhovin palatsin puistossa, italialaisessa huvimajassa saattoi nähdä aivan vallankumoukseen asti ikkunan, jonka ruutuun oli timantilla piirretty molempien rakastuneiden nimikirjaimet ja vuosiluku 1884. Rakkaus oli huomaamatta vallannut heidät ja sulkenut tuoksuvaan syleilyynsä."

Alix

Kihlat, häät ja keisarinnaksi Venäjälle

Alix oli kuningatar Viktorian suosikki lastenlasten joukossa. Niinpä Alix sai toteuttaa oman avioliittonsa oman päänsä mukaan, vaikka Viktoria ja muut suvun jäsenet yleensä pyrkivät suuresti vaikuttamaan avioliittoihin. Alixin serkku, herttua Albert Victor kosi vuonna 1889 17-vuotiasta Alixia, mutta sai rukkaset. Tämä aikaansai suurta napinaa ja Alixia painostettiin hyväksymään kosinta, mitä tämä ei kuitenkaan tehnyt. Kuningatar Viktoria piti niin paljon Alixista, että salli tämän pitää oman päänsä ja kulkea omia polkujaan. Alix oli rakastunut Nikolaihin, eikä voinut ajatellakaan avioliittoa kenenkään muun kanssa.

Alix ja Nikolai eivät ensitapaamisensa jälkeen tavanneet ennen kuin vuonna 1889, jolloin Alix saapui Pietariin sisarensa Elisabetin eli Ellan vieraaksi, viipyen tällöin pidemmän aikaa, kuusi viikkoa. Kappas vain, suuriruhtinas Nikolai alkoi tunkea Ellan asuntoon Alixia tapaamaan ihan monta kertaa päivässäkin. Rakkaus leimusi ja roihusi. Alix ja Nikolai vihittiin Talvipalatsin kappelissa kymmenen vuotta ensitapaamisesta, 26.11.1894. Sitä edelsivät vielä monet tapaamiset, lukemattomat rakkauskirjeet ja päiväkirjojen sivuille vuodatetut rakkauden tunteet.

Aikalainen kuvasi Alixia tuolloin näin:

"Vihdoin tuli hitaasti kävellen tuuheiden, vihreiden oksien lomitse pitkä, solakka olento. Katselin häntä ihailu sydämessäni ja silmissäni. En ollut osannut kuvitella häntä puoleksikaan niin viehättäväksi. Enkä koskaan unohda hänen kauneuttaan, jonka näin tuona heinäkuun aamuna... Hänen kasvojensa väri oli hennon vaalea, mutta kun hän kiihtyi, kohosi hänen poskilleen viehättävä punerrus. Hänen hiuksensa olivat punertavan keltaiset, hänen silmänsä - nuo äärettömän alakuloiset silmät - olivat tummansiniset, ja hänen vartalonsa norja kuin pajunvitsa... Hymy oli suloinen ja silmistä säteili rajaton ystävällisyys."

All Rights Reserved
*Kuvat Copyright © Copyright Royal Collection Trust/© Her Majesty Queen Elizabeth
*Kuvat Copyright © Public domain


Lähteet
*V. Poljakov: Viimeinen tsaaritar - Kustannusosakeyhtiö Kirja 1928
*Alexanderpalace: Childhood 1879 - 1888
*Irmeli Viherjuuri: Anna Virubova - Otava 1987
*Virginia Cowles: Romanovit - Uusi kirjakerho 1972


Alix ja Marie
Hessenin suurherttuan virkapalatsi
Hessenin suurherttuan kaupunkipalatsi - Darmstadt

Hessenin suurherttuoiden asuinkäytössä ollutta kaupunkipalatsia on rakennettu kuuden vuosisadan ajan. Viimeiset, suuret muutostyöt palatsiin toteutti Alixin veli, suurherttua Ernst 1800-luvulla. Sotavuonna 1944 tulipalo turmeli palatsia, mutta sen tila on restauroinneissa saatu lähes alkuperäiseksi.
Palatsin vanhassa osassa toimii vuonna 1924 perustettu museo. Sen 22 huonetta antavat vierailijoille hyvän kuvan siitä, millaista oli suurherttuaperheiden elämä menneiden, 250 vuoden aikana.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylempi kuva Copyright © barnyz
Wolfsgarten - Hessenin suurherttuallinen linna
Wolfsgarten - Hessenin suurherttuallinen linna - Schloss Wolfsgarten - Frankfurt am Main

Wolfsgartenin linna sijaitsee Hessenissä, 15 km etelään Frankfurt am Mainista. Hessenin suurherttua perusti sen 1720-luvulla ja aluksi sitä käytettiin metsästysmajana. Alixin veli, Hessenin suurherttua Ernst Ludwig modernisoi 1900-luvun alussa linnan ja uudisti sen puistot. Tässä linnassa myös Alix on viettänyt aikaansa ja suuriruhtinas Nikolaikin kävi linnassa Alixin vieraana. Kun suurherttuakunta lakkautettiin vuonna 1918, suurherttuaperhe jäi asumaan Wolfsgarteniin.
Wolfsgartenin omistussuhteet on nykyisin uudelleen järjestetty ja suuri yleisö pääsee tutustumaan linnaan vain kahtena viikonloppuna toukokuussa sekä yhtenä viikonloppuna syyskuussa. Toukokuussa linnassa juhlitaan Alppiruusujen festivaalia ja syyskuussa ovat vuorossa Wolfsgartenin puutarhafestivaalit.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Dysmachus
Wolfsgarten - Hessenin suurherttuallinen linna
Wolfsgarten - "Prinsessanlinna"

Kuva yllä. Kaunis lasten leikkilinna eli "leikkimökki" Wolfsgartenin puistossa. Näet sen ylemmässä kuvassakin, vasemmassa yläkulmassa. Prinsessanlinna rakennettiin Alixin veljen, suurherttua Ernstin prinsessatytär Elisabetille (1895 - 1903), joka kuoli kahdeksanvuotiaana lavantautiin. Pikkulinnan suunnitteli itävaltalainen arkkitehti Joseph Maria Olbrich.

Kuva oikealla. Wolfsgarteniin Alix palasi lomailemaan myös keisarinna Aleksandrana omien lastensa ja Nikolainsa kanssa. Kuvassa oikealla keisariperheen lapsia Wolfsgartenissa vuonna 1910. Vasemmassa reunassa suuriruhtinatar Maria, hänen vierellään suuriruhtinas Aleksei - oikeassa reunassa suuriruhtinatar Anastasia. Auton ratissa on Ernstin poika, suurherttua Georg Donatus.

Kuva alla. Wolfsgartenin puisto- ja puutarha-alueen romanttinen kaarisilta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © A. Winterstein
*Kuvat oikealla ja alla Public domain.
Wolfsgarten - Hessenin suurherttuallinen linna
Wolfsgarten - Hessenin suurherttuallinen linna
*** tunturisusi.com linkit ***