Kauneimmat sotilasmarssit


Suomi SILLANPÄÄN MARSSILAULU - säv. Aimo Mustonen - san. Frans Emil Sillanpää

"Kotikontujen tienoita tervehtien
tämä laulumme kaikukoon,
yli peltojen, vetten ja tunturien
aina Hangosta Petsamoon.

Sama kaiku on askelten,
kyllä vaistomme tuntee sen,
kuinka kumpujen kätköistä, mullasta maan
isät katsovat poikiaan.

Sinä tiedäthän veikko mun vierelläin,
mikä retkemme tänne toi.
Ilomielin me riensimme sinnepäin,
missä yhteinen kutsu soi.

Tapa tuttu jo taattojen
nyt on hoidossa poikasten:
Kun on vaaralle alttiina syntymämaa,
kotiaskaret jäädä saa.

Mitä lieneekin aarteita Suomessa,
toki kallehin on vapaus.
Tääll' on suorana seistä ja kaatua
joka miehellä oikeus.

Siis te lapset ja vanhukset,
ja te äidit ja morsiamet,
niin kauan teillä on suojattu lies
kun on pystyssä yksikin mies."
Sota-ajan musiikkia - Maailman Matista Sillanpään Marssilauluun

Sillanpään Marssilaulun teksti perustuu Sillanpään syksyllä 1939 kirjoittamaan runoon. Tämä melodialtaan ja sanoiltaan erittäin kaunis, iskevä ja voimakkaita isänmaallisia tuntoja henkivä sotilasmarssi on tänäkin päivänä yksi kaikkein suosituimmista ja rakastetuimmista sotilasmarsseista.

Marssin sanoituksella eli runolla on oma taustansa. Eräänä päivänä, hieman ennen talvisodan syttymistä, kirjailijamestari Frans Emil Sillanpää (1888 - 1964) seuraili kodistaan ohi marssivaa sotilasjoukkoa, joka marssiessaan lauloi laulua "Minä Matti olen tästä maailmasta". Sillanpää kuunteli tätä laulua varsin harmistuneena ja kummasteli, että miksi ihmeessä suomalaiset, uljaat sotilaat rallattelivat jotakin Maailman Mattia, eivätkä laulaneet jotakin paremmin ja ylevämmin aikaan ja sotilashenkeen sopivaa laulua.

Sillanpään oma, vanhin poika Esko oli ylimääräisissä kertausharjoituksissa Karjalan Kannaksella syksyllä 1939 ja silloin Sillanpää kirjoitti nopeasti poikansa kunniaksi sanat Marssilauluunsa. Sillanpää on merkinnyt teoksensa otsikkoon: Tervehdys pojalleni "ylimääräisiin".

Lähettipoika kuljetti runon saman tien Suomen Kuvalehden toimitukseen. Runo julkaistiin lehdessä heti ja sieltä se osui kapteeni Reino Palmrothin, joka tunnetaan myös nimimerkeillä "Reino Hirviseppä" ja "Palle", silmiin. Hän oivalsi välittömästi runon sisältämät mahdollisuudet kohottaa sotaväen henkeä ja maanpuolustustahtoa.

Sillanpää oli kirjoittanut runonsa Minä Matti olen tästä maailmasta -säveleeseen sopivaksi, mutta Palmrothille tämä noin muuten hyvin kaunis sävel ei sotilasmarssiksi kelvannut. Hän järjesti heti sävellyskilpailun, jonka avulla saataisiin paremmin Sillanpään ylevään sanoitukseen sopiva sävel. Vain kaksi viikkoa myöhemmin kisa oli ohi ja saatettiin julistaa voittaja. Voittajan valinneessa raadissa oli myös itse kirjailija Sillanpää, sekä kirjailija ja kansatieteilijä Sakari Pälsi. Tuntemattomuudesta, ohi useampien kuuluisampien säveltäjien, sävellyskilpailun voittoon ylsi konttoristi Aimo Mustonen (1909 - 1994).

"Seuraavana talvena kävi nopeasti ilmeiseksi, että Sillanpään Marssilaulu oli saanut tuekseen mitä vaikuttavimman ja ihastuttavimman sävelen, sillä Marssilaulusta tuli valtaisa menestys Suomen sotaväen piirissä. Marssilaulu alkoi kajahdella itärajalle marssivien sotilasosastojen marssilauluna jo ennen Talvisodan syttymistä.

Tämän iskusävelen tahdittamina suomalaiset sotilaat marssivat puolustusasemiin. Kautta koko itärajan, yli peltojen, vetten ja tunturien, aina Hangosta Petsamoon raikuivat Marssilaulun sanat, joiden uhmakas uhrivalmius viestitti koko maailmalle, että Suomi oli valmis taistelemaan vaikka viimeiseen mieheen itsenäisyytensä puolesta. Puolustusvoimien johto arvioi myöhemmin, että Marssilaulu vastasi Talvi- ja Jatkosodan taisteluhengen ylläpitäjänä vähintään yhtä divisioonaa."


Tietyissä Suomen armeijan yksiköissä on pidetty edelleen nykyisinkin välttämättömänä sitä, että joukot ovat hyvin osanneet laulaa marssiessaan Sillanpään marssilaulun.


Maailman Matti - säv. trad - san. Tatu Pekkarinen

Kuuntele videolta myös se musiikki, johon Sillanpää sävelsi Marssilaulunsa. Huomaat, että voit laulaa marssia vasemmalla olevien sanojen mukaisesti, haitaristien Magnus Ruotimaa ja Sigurd Ruotimaa musiikin myötä ja tahdissa. Tämän Maailman Matin omat sanat kuuluvat näin:

"Minä Matti olen tässä maailmassa,
vaikka varreltani matala,
eikä ilojani murehiksi muuttaa voi,
tämä kohtalo katala.
En luotu ole itkemään,
enkä ohdakkeita kitkemään
Hura hurraa hoi,
minun lauluni soi,
näillä maailman markkinoill'.
Hura hurraa hoi,
minun lauluni soi,
näillä maailman markkinoill'.

Näitä markkinoita maailmassa matkaillut
olen vuosia monia.
Enkä riiamatta ole minä jättänyt
noita tyttöjä somia.
Mutta miniätä mammallen'
sitä tuonut mä vielä en.
Hura hurraa hoi...

Ja jo pienestä pojast' olen iskenyt
minä kortilla nakkia,
vaikka pappa ja mamma ne toivoivat
tästä pojasta pappia.
Sitä mammani suri, hei,
kun pappia tullut ei.
Hura hurraa hoi...

Vaikka orjantappurat ja ohdakkeet
minun polkujani peittäisi,
niin laulamasta en minä lakkaisi
enkä ilojani heittäisi.
En huoli minä suruja,
etsin onneni muruja.
Hura hurraa hoi..-"


(Sanat: Teekkarin verkkolehti TEK)
Sotilasmarssit
Suomen lippu Kaartin Jääkärirykmentin kunniakomppania ja soittokunta

Taustalla presidentinlinna - toukokuu 2009.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Ralf Roletschek
Patria
Patria XA-360 - panssaroitu miehistönkuljetusvaunu - kuva 15.7.2015

Panssaroitu miehistönkuljetusvaunu (engl. armoured personnel carrier - APC) on taistelupanssarivaunua kevyemmin panssaroitu ajoneuvo, jonka tarkoituksena on suojata jalkaväkeä epäsuoran tulen sirpaleilta ja pienikaliiperisten jalkaväkiaseiden, kuten kiväärien, rynnäkkökiväärien ja kevyiden konekivääreiden tulelta. (Wikipedia).
Valmistusmaa: Suomi.
Tyyppi: Pyöräpanssariajoneuvo.
Rungon pituus: 7,50 m.
Leveys: 3,20 m.
Korkeus: 3,15 m.
Taistelupaino: 26 000 kg.
Maksiminopeus: tiellä 105 km/h.
Toimintasäde: 900 km.
Miehistö: 3 (johtaja, ajaja, ampuja) + 10 kuljetettavaa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sami Nordlund
Saber Strike 15
Saber Strike 15
Saber Strike 15 - yhteistoimintaharjoitus Latviassa 2015

Porin prikaatissa koulutettavat Suomen kansainvälisen valmiusjoukon varusmiehet osallistuivat kesäkuussa 2015 kansainväliseen Yhdysvaltojen johtamaan Saber Strike 15 -yhteistoimintaharjoitukseen Latviassa. Kesäkuiseen harjoitukseen osallistui aikavälillä 8. - 19.6.2015 yhteensä noin 100 henkilöä, joista 70 oli varusmiehiä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright - Photo: Gatis Diezins, RYC © Latvijas armija
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu
Kuuterselän taistelu 14.-15.6.1944 - Kuuterselkä, Karjala, Venäjä

Kuvissa yllä, venäläiset rekonstruoivat ja jäljittelevät kesäkuussa 2017 Kuuterselän taistelua. Nämä taistelumuistelot on järjestetty vuosittain, alkaen vuodesta 2014, jolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta taistelusta. Osallistuvat sotaharrastajat ovat enimmäkseen venäläisiä, yleisön joukossa on sekä suomalaisia että venäläisiä.
Kuuterselän taistelussa venäläisillä oli huomattava miesylivoima ja taistelu päättyi suomalaisten vetäytymiseen. Ehkäpä juuri siksi venäläiset mielellään muistelevatkin juuri tätä taistelua. Taistelun jälkiä on vieläkin löydettävissä maastosta. Joskus sieltä on löydetty myös venäläisten vapaaehtoisten tekemissä etsinnöissä kaiken muun ohella suomalaisten sotilaiden jäänteitä, jotka on toimitettu suomalaisille järjestöille hautajaistoimituksia varten. (Lisää kuvia Kuuterselästä Jääkärimarssin yhteydessä)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Ninara
*** tunturisusi.com linkit ***