|
SUSIUUTISIA - 2008
Viimeisimpiä susiuutisia lehdistä, teeveestä ja radiosta. Tuorein uutinen on heti ensin - tällä sivulla uutiset alkuvuodelta 2008. Huom! Uutiset ovat tarkkoja lainauksia otsikoineen mediasta - ja siten niiden sanamuodot, ilmaisut ja joskus henkikin on julkaisijan, ei Tunturisuden. Vuoden 2007 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2007/huhti-kesäkuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/maaliskuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/helmikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2007/tammikuu susiuutiset täällä. Vuoden 2006 susiuutiset täällä. Vuoden 2005 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2005 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2004 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2003 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 loppupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2002 alkupuoliskon susiuutiset täällä. Vuoden 2001 susiuutiset täällä. Osallistu keskusteluihin näistä susiuutisista ja kaikesta susiin liittyvästä Tunturisuden susipalstalla! Susien määrä yllättäen vähentynyt (28.4.2008) Luonto-Liitto vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä toistaiseksi (9.4.2008) Susikanta vähentynyt koko maassa (4.4.2008) Kainuussa kaadettiin 17 sutta (1.4.2008) Susi tapettiin luvatta Suomussalmella (30.3.2008) Susikannan kasvu pysähtynyt ja kääntynyt laskuun (20.3.2008) Kalliovuorten sudet uhattuina (21.2.2008) Luonto-Liitto tiedottaa puskurivyöhykkeestä (19.2.2008) Kaksi sutta kaadettiin Pudasjärvellä (7.1.2008)  Pudasjärvellä kaadettiin loppiaisena, 6.1.2008 susijahdissa kaksi sutta. Puskurivyöhyke heikentäisi liikaa susien elinmahdollisuuksia. Hanke vaikeuttaisi myös susien siirtymistä Skandinaviaan. Poronhoitoalueen eteläpuolelle suunnitellaan 150 kilometrin levyistä puskurivyöhykettä petovahinkojen vähentämiseksi. Susikanta pidettäisiin alueella selvästi nykyistä pienempänä. Valtiosihteeri Jouni Lind maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi, että asia otetaan esille EU-komissiossa kevään aikana (STT 16.2.). Luonto-Liiton susiryhmä pitää ehdotusta huonona. Suomi on lainsäädännössään sitoutunut turvaamaan suotuisan suojelun tason kaikille suurpedoille. Kainuussa poronhoitoalueen tuntumassa elää huomattava osa Suomen susipopulaatiosta, ja alueella on laajahkoja erämaisia alueita. Puskurivyöhyke tarkoittaisi merkittävää vähennystä susikantaan. Susia on tällä hetkellä maassamme Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan 270-300. Maa- ja metsätalousministeriön tulkinnan mukaan susi olisi jo tällä hetkellä suotuisalla suojelun tasolla. Nykyinen susimäärämme on kuitenkin ekologisen tietämyksen perusteella pienin mahdollinen kanta, joka saattaisi turvata lajin esiintymisen tulevaisuudessa. Sen vuoksi Luonto-Liiton susiryhmän mielestä susikantaa merkittävästi heikentävät toimenpiteet eivät ole hyväksyttäviä. - Suurpedot ovat arvokas osa Kainuun luontoa ja ne tarjoavat myös elinkeinoja paikallisille yrittäjille. Yksipuolisilla kannanotoilla ei saa vaarantaa matkailun kehittämistä ja tulevaisuutta, toteaa susiryhmän kuhmolainen puheenjohtaja Mervi Laaksonen. Luonto-Liiton susiryhmä pitää keskeisenä ongelmana poronhoidon ja susikannan rinnakkainelossa sitä, että petovahinkojen korvausjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi. Tulevan riistavahinkolain uudistuksen tulisi puuttua ratkaisevalla tavalla järjestelmän puutteisiin. Mallia voisi etsiä maakotkan aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmästä, jossa korvaus perustuu paliskunnan alueella olevien kotkareviirien käyttöön ja poikastuottoon. Suurpetojen aiheuttamat vahingot on nykyään todennettava korvauksen saamiseksi. Susiryhmä muistuttaa, että puskurivyöhyke myös vaikeuttaisi entisestään suomalaisten susien siirtymistä Ruotsiin. Skandinavian susikanta on pieni ja kärsii sisäsiittoisuudesta. Ruotsin ja Norjan susikannan elpymisessä keskeistä on nuorten vaeltavien susien siirtyminen Ruotsiin poronhoitoalueen kautta. Susiryhmä vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä toimenpiteitä Skandinavian susikannan turvaamiseksi. (19.2.2008) Lisätiedot: Mervi Laaksonen, susiryhmän puheenjohtaja, 050 3368400 Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö, 040 5607303 http://www.luontoliitto.fi/susiryhma Presidentti Bushin hallinto on pudottamassa suden aseman erittäin uhanalaisen lajin statuksesta - Yellowstonen kansallispuistoa ympäröivällä, Greater Yellowstone- alueella sekä pohjoisilla Kalliovuorilla. Tämä tulee aikaansaamaan satojen susien metsästämisen ja kuoleman. Suurten ponnistusten ja suojelutoimien jälkeen susia on pohjoisille Kalliovuorille saatu jälleen, niiden sieltä aiemmin liki sukupuuttoon kuoltua, juuri sen verran, että ne alkavat näytellä omaa, tärkeää osaansa luonnon ekologisessa tasapainossa. Heti tässä vaiheessa ne ollaan jälleen tappamassa. Eli järjetöntä on meno myös Amerikassa. Olisivatko käyneet katsomassa mallia Suomesta, miten täällä sudet "hoidetaan" hoitosuunnitelman mukaisesti. Pohjoisilla Kalliovuorilla on tällä hetkellä noin 1500 sutta. Bushin hallinnon suunnitelmien jälkeen, susille vihamieliset osavaltiot tulisivat tappamaan susia niin paljon, että niitä arvioiden mukaan jäisi jäljelle enää 300. Esimerkiksi Wyoming on jo vuonna 2004 esittänyt, että sen alueella pitäisi susi saada kutakuinkin aina nähtäessä ampua. Idahon hyvin susivastaisesta ilmapiiristä kertoo se, että se esittää nykyisessä susia koskevassa suunnitelmassaan, että sen alueelle sallitaan vain 7 lisääntyvää susiparia puistoalueiden ulkopuolella. (TSU 21.2.2008) The Bush Administration has just announced a plan to strip gray wolves in Greater Yellowstone and across the Northern Rockies of endangered species protection. In the meantime, the administration has handed down a rule that will allow the killing of hundreds of these endangered wolves. We must mobilize Congress against this brutal attack on an endangered species. Please ask your Representative to sign on to a letter drafted by Representative Nick Rahall of West Virginia that tells the administration to abandon its plan to strip wolves of endangered species protection and leave them vulnerable to mass killing. http://www.nrdcactionfund.org/kempthorne_wolves.html http://www.nrdconline.org/campaign/Act_Now_To_Protect_Gray_Wolves_012008 Turun Sanomat julkaisi 20. maaliskuuta 2008 hälyttävän tiedon, koskien Suomen susikantaa. Lehti kertoi, että RKTL:n laskelmien mukaan maamme koko susikanta on maaliskuussa suuruudeltaan vain 190-210 yksilöä. Ennen metsästyskautta, eli syksyllä vuonna 2007, RKTL oli arvioinut kannan kooksi 270-300 yksilöä. Pyyntilupia myönnettiin suden metsästyskaudelle 2007-2008 yhteensä 38 kappaletta. Näin ollen laillinen metsästys ei voi olla syynä susikannan näin rajuun pienentymiseen. Kainuun susilaskenta suoritettiin 1.3. 2008 - ja jo silloin kävi ilmi, että susia oli Kainuussa vähemmän, kuin mitä aiemmin oli arvioitu. Samaa tietoa tuli hieman aiemmin Pohjois-Karjalasta, jossa näkyvin merkki susikannan pienentymisestä oli koiravahinkojen väheneminen huomattavasti. Vuonna 2006 susikanta painottui merkittävästi itäiselle kannanhoitoalueelle, jolla esiintyi 69% koko susikannastamme. Tällä hetkellä itäisellä kannanhoitoalueella lienee jopa alle 60% kannasta. Läntisellä kannanhoitoalueella on susia nyt 75-80 yksilöä, jolloin poronhoitoalueen ja itäisen kannanhoitoalueen koko yhteenlasketuksi susimääräksi jää vain 115-130 sutta. Suunniteltu susipuskurivyöhyke susiemme uutena uhkana Eduskunnassa on esitetty kirjallinen kysymys koskien ns. susipuskuriyöhykettä, jonka tarkoituksena olisi suojella eteläisten poronhoitoalueitten poroja. Puskurivyöhyke ulottuisi 150 km päähän poronhoitoalueen eteläreunasta, jolloin se kattaisi mm. koko Kainuun, osia Pohjois-karjalasta, pääosan koko Oulun läänistä sekä osia Pohjois-Savosta. Tuolla alueella olisi tarkoitus pitää susikanta huomattavasti nykyistä pienempänä. Tämän seurauksena koko susikantamme olisi vaarassa kadota, sillä susikanta tippuisi tuolloin lähelle 100 yksilöä. Nämä satakunta sutta eläisivät sitä paitsi Suomessa alueilla, jotka ovat tiheimmin ihmisten asuttamia ja susille siten epäsuotuisimpia. Jos puskurivyöhyke toteutuisi, ei susikantaamme ehkä enää olisi muutaman vuoden kuluttua. Sillä jos susia ei siedetä maan pohjoisimmissa, erämaisissa oloissa - niin kuinka niitä voitaisiin sitten paremmin sietää maan tiheimmin asutuilla alueilla - keskisessä, läntisessä ja eteläisessä Suomessa. Geneettinen monimuotoisuuskin uhattuna Susikannan geneettinen monimuotoisuus on myös mahdollisesti uhattuna, sillä tutkimusten mukaan susikantamme sisäsiittoisuus-prosentti on kasvanut, mikä viittaa siihen, että susikantamme on eristäytymässä Venäjän kannasta. Tällöin elinvoimaisen susikannan ylläpitämiseen vaadittaisiin 40 lisääntyvää paria. Viimeisimmän pentuearvion mukaan (2006) maassamme oli noin 30 lisääntyvää paria. Tämän hetkinen tilanne saattaa olla synkempikin, sillä kannan koon tiputtua määrään 190-210, lisääntyviä susipareja saattaa olla enää parikymmentä. (20.3.2008 tunturisusi.com) Susi tapettiin tänään Suomussalmen Pesiökylän Laajalla luvatta. Eläin tapettiin puolenpäivän aikaan kahta moottorikelkkaa apuna käyttäen. Kahden suden jälkiä oli seurattu kelkoilla maastossa. Toinen susista oli lähtenyt pakoon, ja noin kilometrin takaa-ajon jälkeen se ammuttiin. Suomussalmen poliisi pyytää havaintoja alueella lauantaina liikkuneista moottorikelkkailijoista ja peräkärryn kanssa tai ilman kärryä liikkuneista autoista. Havaintoja voi ilmoittaa numeroihin 07187 65642 tai 112. (Kainuun Sanomat 30.3.2008) Kainuussa kaadettiin 17 sutta kuluneen talven metsästyskaudella. Susista joka toinen ammuttiin poronhoitoalueella. Lisäksi yksi kesyyntynyt susi ammuttiin ministeriön erityisluvalla Kuhmossa. Kaksi riistanhoitopiirin lupaa jäi kuitenkin käyttämättä, kertoo riistapäällikkö Jukka Keränen. Ne oli myönnetty Vuolijoen ja Kajaanin välille sekä Ristijärvelle, joissa ei tehty susihavaintoja. Susien metsästyskausi päättyi maanantaina. Keräsen mukaan suurin osa susista ammuttiin jo syksyllä kauden alkaessa. (YLE 1.4.2008) Susikanta on yllättäen vähentynyt koko Suomessa. Susia on tällä hetkellä 200, kun vuosi sitten niitä oli 250. Asiasta kertoo Suomen Luonto -lehti. Etenkin Kainuussa susia on kadonnut enemmän kuin pyyntilupia on annettu. Länsi-Suomen alueella sudet ovat sen sijaan yleistyneet. Lounais-Suomessa susikanta on erityisen vahva Säkylän Pyhäjärven alueella. Susien lukumäärä perustuu selvitykseen, jonka maa- ja metsätalousministeriö pyysi Riista- kalatalouden tutkimuslaitokselta. Susien lukumäärät perustuvat puolestaan riistanhoitopiireistä saatuihin kenttähavaintoihin ja petoyhdysmiehiltä kerättyihin tietoihin. (YLE Turun Radio 4.4.2008) Luonto-Liiton susiryhmä vaatii sudenkaatolupien jäädyttämistä toistaiseksi. Liiton susiryhmä on huolissaan lisääntyneestä susien salametsästyksestä ja edelleen pienestä susikannasta. Luonto-Liiton mukaan kaatolupia ei pidä myöntää ennen kuin riistaviranomaiset ja lainsäätäjät ovat tehneet merkittäviä parannuksia metsästysrikoksia koskevaan lainsäädäntöön, metsästyksen valvontaan sekä lupien myöntämistä koskeviin hallintokäytäntöihin. Liitto vaatii, että metsästysrikoksista annettavia rangaistuksia kovennetaan ja käyttöön otetaan törkeän metsästysrikoksen rikosnimike. (Kainuun Sanomat 9.4.2008) Salametsästys on lisääntynyt Kainuussa. Sudet ovat siirtyneet länteen. Julkisuudessa keskustellaan susien määrän kasvun tuomista ongelmista, mutta: ”Suomessa on 200 sutta, vuosi sitten määrä oli 250”, toteaa suurpetovastaava Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta (Rktl). Osin taantumista selittää hirvien väheneminen Itä-Suomessa. Kojolan mukaan tämä ei yksin riitä selitykseksi. ”90 prosenttia yli puolivuotiaiden susien kuolleisuudesta on ihmisen aiheuttamaa. Susia on hävinnyt enemmän kuin metsästyslupien perusteella olisi pitänyt”, Kojola toteaa. Rktl teki äskettäin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä pikaselvityksen susien määrästä alueittain. Esimerkiksi Kainuussa olisi tilaa ja ruokaa, mutta lausunnon mukaan siellä elää vakituisesti vain kaksi susilaumaa sekä lisäksi kaksi laumaa, jotka liikkuvat itärajan molemmin puolin. Yksin Kuhmosta on kadonnut viime syksyn jälkeen kaksi vakituista laumaa, yhteensä noin 13 sutta. Lupia siellä on ollut vain seitsemän suden kaatoon. ”Petojen salametsästystä on, ja ongelma on kasvanut”, myöntää Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keränen. Keränen ei kuitenkaan kommentoi yksittäisten kadonneiksi väitettyjen laumojen kohtaloa ennen kuin Rktl julkaisee virallisen susitilastonsa, joka perustuu Suomen noin tuhannelta petoyhdysmieheltä kerättyihin aineistoihin. ”En ymmärrä tällaista hätiköintiä, että ministeriö käskee hirmu aikataululla selvittämään susitilannetta. On riski, että tulos ei ole luotettava.” ”Paine maakunnista on kova uusien kaatolupien myöntämiseen”, Kojola ounastelee syytä ministeriön vaatimalle pikaselvitykselle. ”Alkuvuodesta tehty laskenta on laadukas. Viime aikojen tiedot eivät ole arvioitamme muuttaneet. Olimme yhteydessä riistanhoitopiireihin, jotka keräsivät tietoja petoyhdysmiehiltä. Lisäksi käytimme kenttähavaintojamme.” ”Lausunnon perusteella päätettiin, että kaatolupien määrää ei ole syytä nostaa”, kertoo ministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari. Susien levinneisyyden painopiste on muutamassa vuodessa siirtynyt länteen. On vasta tovi siitä, kun media seurasi ensimmäisen radiopannalla varustetun suden taivalta Kainuusta kohti länttä. ”Pyhäjoella ensimmäinen pesintä todettiin 2002. Emot löydettiin ammuttuina ja mereen upotettuina”, Kojola sanoo. Tämän jälkeen on edetty harppauksin. Länsi-Suomessa on kolme susien keskittymää: Säkylän Pyhäjärven alueella, Oulujärven ympäristössä sekä Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla. Susi on siis kaikonnut Kainuusta ja siirtynyt elämään asutummille seuduille. ”Sudet karttavat edelleen ihmistä. Ne löytävät Länsi-Suomestakin harvaan asutut takamaat”, Kojola huomauttaa. Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen, ketkä Kainuussa salametsästävät? ”Ensinnäkin haluan tähdentää, että Metsästäjäin Keskusjärjestö, Riistanhoitopiirit ja -yhdistykset ovat jyrkästi kaikkien riistaeläinten salapyyntiä vastaan. Meillä ei ole tietoa siitä, ketkä salametsästystä harjoittavat.” Joillain seuduilla on ilmeisesti julkisia salaisuuksia siitä, keitä salametsästyksen takana on? ”Voi olla, mutta jos näin on, riistanhoitopiiri pidetään ainakin niistä tiedoista ulkopuolella”, Keränen sanoo. ”Suhtautuminen suteen on erilaista kuin muihin eläimiin. Jos kyse olisi hirven tai karhun salakaadoista, uskon, että suurempi osa metsästäjistä suhtautuisi siihen kielteisesti.” Susi on perinteisesti vihatuin ja pelätyin suurpetomme. Juuri nyt vaino näyttää tilastojen valossa jopa ohjaavan suden levinneisyyttä maassamme. (Suomen Luonto, huhtikuu 2008) |
| www.tunturisusi.com |