Britit eivät tule enää susiaan tappavaan Suomeen
Matkailunedistämiskeskuksen markkinointijohtaja Anne Lind on saanut viime viikkoina satoja
viestejä Britanniasta. Lähettäjät ilmoittavat, etteivät aio tulla Suomeen ennen kuin susien
metsästäminen Suomessa lopetetaan.
(1.1.2010 Vihreä Lanka/22.12.2009)
Ruotsin suurjahdit lähestyvät
Susijahtikiihko on valloittamassa läntisen naapurimaamme Ruotsin. Koko maan susien
suojelupolitiikka näyttäytyy erikoisena, kun 12 000 metsästäjää valmistautuu
2.1.2010 alkavaan historialliseen susien suurjahtiin. Eittämättä herää kysymys,
että tällaisia suurjahtejako varten naapurissamme on susia suojeltu. Ruotsi
on pinta-alaltaan läntisen Euroopan kolmanneksi suurin maa, mutta parisataa sutta näyttää
olevan maalle se maksimiraja, jolloinka sietokynnyksen yläraja tulee vastaan.
Vain hieman Ruotsia suuremmassa Espanjassa susia on kymmenen kertaa enemmän, noin 2 000 -
eikä siellä koeta laisinkaan olevan liikaa susia.
Susijahdin seurantaa varten on netissä sivut, joista susikaatoja lääneittäin
voi seurata reaaliajassa, ikäänkuin jotakin yleisötapahtumaa.
(1.1.2010 Tunturisusi)
Luonto-Liitto ja Wild Lynx tuomitsevat Ruotsin susijahdin
Luonto-Liiton susiryhmä ja Wild Lynx ry eivät hyväksy Ruotsissa
käynnissä olevaa susien joukkotappamista. Ruotsin viranomaiset myönsivät
luvan pienentää susikantaa 210 yksilöön. Tämä tarkoittaa, että Ruotsin
jo ennestään pienestä susikannasta tapetaan 27 sutta.
"Tilanne on aivan uskomaton, miten tämä voi olla laillista? Tällä
toiminnalla tuhotaan Ruotsin lisäksi myös Suomen ja Norjan susikantoja,
sillä kokonaisuudessaan Skandinavian susikanta on hyvin pieni ja sitä
uhkaa sukupuutto", sanoo Wild Lynx ry:n puheenjohtaja Jaana Julin.
Ruotsin median mukaan susijahdissa on lisäksi haavoitettu susia. Jahtiin
on osallistunut arviolta yli 10 000 metsästäjää. Susien metsästys on
käynnissä Länsi-Ruotsin tunturiseuduilla Värmlannissa ja Taalainmaalla.
Tämän hetken tietojen mukaan kaikki 27 sutta on jo tapettu. Tapetuista
susista osa oli radioseurannassa. Myös viisi alfapariin kuulunutta sutta
on ammuttu. Ruotsin luonnonsuojeluliitto on tehnyt asiasta kantelun
EU-komissiolle.
"Ruotsin susikanta on niin pieni ja epävakaa, ettei se kestä tämän
mittaluokan karsintaa. Susijahdille ei ole laillisia eikä tieteellisiä
perusteita", sanoo ruotsalaisen Rovdjursföreningenin pääsihteeri Ann
Dahlerus. Ruotsalainen suurpetojen suojeluun keskittyvä järjestö kerää
sudenmetsästyksen vastaista adressia, jonka on allekirjoittanut jo yli
13 000 kansalaista.
"Susien pitää pystyä siirtymään Suomen poronhoitoalueen kautta Ruotsiin
ja Norjaan. Tämä ei ole Suomen susipolitiikan takia tällä hetkellä
mahdollista, sillä myös Suomen poronhoitoalueen sudet on lähes kokonaan
ammuttu", sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Suomen poronhoitoalueelle myönnettiin tälle metsästyskaudelle yhteensä
28 sudenkaatolupaa. Poronhoitoalue on susien ainoa kulkuväylä
Skandinaviaan. Luontainen liikkuminen sinne ei tällä hetkellä toteudu.
Luvallisten tappolupien lisäksi susia uhkaa alueella salametsästys, joka
on valitettavasti hiljaisesti hyväksyttyä.
(8.1.2010)
Lisätietoja:
Sami Säynevirta, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi 040 560 7303
Jaana Julin, jaana.julin(at)gmail.com 050 541 1912
Ann Dahlerus, ann.dahlerus@telia.com 990 468 4414 117 (lisätiedot
Ruotsin tilanteesta)
Suomen Lappi - susiemme hautausmaa
Suomen susikannan hoitosuunnitelma vuodelta 2005 määrittää huomaamattomasti
ja kuin sivulauseessa, että "Tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa.
Tarkoituksena on turvata susien liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä...
lisäksi tiivistetään yhteistyötä ja tiedonvaihtoa porotalouden edustajien kanssa".
Lapin osalta susikannan suuruutta pidetään hoitosuunnitelman mukaisesti samalla tasolla,
kuin se oli vuonna 1995. Tällöin Lapissa eli vain joitakin satunnaisia susia - ja susien
pesintää ei Lapissa ollut tapahtunut enää vuosikymmeniin. Eikä sitä ole tapahtunut
tuon jälkeenkään.
Uusin tieto 9.1.2010 kertoo, että Lapin riistanhoitopiiri on myöntänyt tappoluvat neljälle sudelle.
Tästä kertoi Lapin radio.
Riistanhoitopiiri myönsi "erikoisluvat" Käsivarren, Pohjois-Sallan ja Kemin-Sompion paliskunnille.
Näyttää olevan niin, että ainut tavoite, jossa
suden hoitosuunnitelma täydellisesti onnistuu - on se, että sudet eivät
todellakaan poronhoitoalueella erityisesti Lapissa pitkään elä.
Mutta tämäkin onnistuminen pitää sisällään sen, että eivät liiku sudet
myöskään näissä oloissa läpi Lapin Venäjältä Ruotsiin, kuten kauniisti
hoitosuunnitelmassa maalailtiin. Käytännössä susi Lapissa tulee
ammutuksi melkeinpä poikkeuksetta. Ja tämä ampuminen pitää sisällään myös
sen, että näissä susijahdeissa ovat liki kaikki keinot sallittuja -
tässä viimeisimmässäkin on lupa käyttää moottorikelkkaa ja keinovaloa.
(11.1.2010 Tunturisusi)
Eläkkeellä oleva tutkija ehdottaa susien tappamista
pentuina pesiin
Filosofian tohtori Anders Bjärvall, ruotsalainen eläkkeellä oleva eläinasiantuntija
ja suurpetotutkija - ehdottaa Ruotsissa susikannan säätelyä talvisen
metsästyksen sijaan niin, että sudenpentuja tapettaisiin jo keväisin
niiden pesiin. Näin vältettäisiin hänen mukaansa mm. haavakoiden syntyminen -
sekä se, että ammutaan susipari, jolloinka sen keskenkasvuiset jälkeläiset
jäävät omilleen. Sudenpentujen tappaminen jäisi näissä suunnitelmissa
susitutkijoille, jotka voisivat jäljittää susien pesäpaikat - ja tehdä valinnan
siitä, mitkä pennut tapettaisiin.
Ruotsin susitutkijat eivät suhtaudu tähän esitykseen myönteisesti, vaan täysin
kielteisesti. Olof Liberg ja Håkan Sand ovat sitä mieltä, että tällainen
tappaminen ei eettisestikään kuulu heidän toimenkuvaansa ja aikaansaisi vielä enemmän
vastustusta, kuin susimetsästys. Tämänlaatuinen pentujen tappaminen pesiin
antaisi tutkijoiden mukaan signaalin siitä, että susi on tuholainen - mitä se ei ole.
(15.1.2010 Dagens Nyheter/Jakt&Jägare/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)
Suden karkotus ruotsalaiseen tapaan
Ruotsissa, Håvenin kylässä, joka sijaitsee Hälsinglandissa, elää karjankasvattaja,
joka pitää ylämaan karjaansa ulkona läpi talven. Viikonloppuna kävi niin,
että karjankasvattaja näki suden vaaniskelemassa karjansa lähettyvillä.
Karjankasvattaja ei pitänyt laisinkaan näkemästään, vaan haki pyssynsä
ja ampui ilmoille varoituslaukauksen. Susi puolestaan ei viihtynyt tämän
jälkeen maisemissa, vaan jolkotteli arvokkaasti pois. Mutta kas kummaa!
Muutamaa tuntia myöhemmin sama susi oli jo taas tiirailemassa ilmeisen
nälkäisenä samaa karjalaumaa. Nyt riitti pelkkä huuto - ja susi pakeni!
Oiva osoitus ja esimerkki Ruotsista kaikille suomalaisillekin siitä, että
sutta ei tarvitse ampua - vaan sen voi karkottaa.
(17.1.2010 Svens Jaktin uutisesta tyylitteli Tunturisusi)
Luonto-Liitto tiedottaa - Ahman salatappo kertoo Suomen petopolitiikan nykytilasta
Luonto-Liitto vaatii päättäjiä muuttamaan Suomen suurpetopolitiikkaa ja
puuttumaan aiempaa tiukemmin ja radikaalimmin salametsästykseen. Suomen
toiminta on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.
Poronhoitoalueella suurpetojen laiton tappaminen on arkipäivää ja se
täyttää eläinrääkkäyksen tunnusmerkit. Lisäksi maa- ja
metsätalousministeriö on myöntänyt kaatoluvat lähes kaikkien
poronhoitoalueen susien ja ilvesten tappamiselle.
Tuore tapaus ahman näännyttämisestä hengiltä moottorikelkoilla
UKK-puistossa Pohjois-Sodankylässä kertoo karua kieltään
poronhoitoalueen hälyttävästä tilanteesta. Viime keväänä UKK-puiston
alueella yritettiin tappaa susi moottorikelkoilla. Silloin rajavartiosto
esti tapahtuman, mutta Lapin riistanhoitopiiri myönsi myöhemmin samalle
sudelle laillisen tappoluvan.
"Suomen suurpetopolitiikka on piittaamatonta ja tuore ahman laiton tappo
osoittaa, että asioihin ei olla tartuttu riittävällä vakavuudella.
Tapaus on vain jäävuoren huippu, petojen jahtaaminen poronhoitoalueella
on arkipäivää", sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen.
Suomen kestämätön suurpetopolitiikka on saanut myös kansainvälistä
huomiota. Maailman suurimpaan eläinoikeusjärjestöön PETA US:aan kuuluva
PETA UK (People for the Ethical Treatment of Animals) on ottanut
voimakkaasti kantaa Suomen suurpetopolitiikkaan. PETA UK vaatii maa- ja
metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilaa perumaan kaikki
sudentappoluvat poronhoitoalueella. Järjestön tukijat ovat lähettäneet
runsaasti viestejä Suomen päättäjille ja kertoneet boikotoivansa Suomea
matkailukohteena niin kauan kuin susien metsästys jatkuu.
Metsästäjillä on nyt lupa tappaa susia poronhoitoalueella tämän vuoden
heinäkuun loppuun asti. "Poronhoitoalueen susien tappaminen on tehnyt
susien vaeltamisen Skandinaviaan mahdottomaksi. On käsittämätöntä miten
suden hävittäminen osana suomalaista luontoa on tehty lailliseksi",
sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Luonto-Liiton susiryhmä kampanjoi salametsästystä vastaan Salakaadot
seis -kampanjallaan ja vaatii asian nostamista julkiseen keskusteluun.
Lisätietoja:
Sami Lyytinen, susiryhmän puheenjohtaja, savely(at)utu.fi, p. 040 558 6097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, p. 040 560 7303,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi
http://www.luontoliitto.fi/susiryhma
http://www.salakaadotseis.fi
PETA UK:n tiedote aiheeseen liittyen:
http://www.peta.org.uk/media/news-releases/newsItem.asp?id=3526
Ruotsin susipolitiikka myllerryksessä
Ruotsissa susien kohtalo näyttää joutuneen myrskyyn ja suoranaiseen kaaokseen,
joka vain kiihtyy. Alkuviikosta kahdeksan merkittävää ruotsalaista eläintieteilijää
antoi tuomionsa alkuvuoden susijahdille. Heidän mukaansa Ruotsin susikantaa ei tervehdytetä
ampumalla. Päinvastoin on heidän mukaansa käynyt, kun on summamutikassa ammuttu
suuri määrä susia - Ruotsin susien tilanne on entistäkin huonompi.
Samaan aikaan metsästäjät vaativat susijahdista vuosittain toistuvaa tapahtumaa
ja maan valtiovalta tuntuisi näyttävän heille vihreää valoa.
He myös kritisoivat jyrkästi sitä, että lääninhallitus aikoo antaa julki niiden
metsästäjien nimet, jotka susijahdissa kaatoivat suden. He pitävät tätä turvallisuusriskinä
susijahteihin osallistuneille.
Ympäristöministeri Andreas Carlgren piti torstaina 28.1.2010 susista erityisen lehdistötilaisuuden,
jossa hän ilmoitti, että susijahteja tullaan jatkamaan. Samalla hän kuitenkin ilmoitti,
että nykyinen noin 200 sutta on liian vähän, vaikka se pidetäänkin
muutamat seuraavat vuodet ko. tasolla - mutta pidemmällä aikavälillä
tämä määrä voi selkeästi nousta. Edelleen hän ilmoitti, että Ruotsin susikannan
geneettiseen tilaan pyritään saamaan parannusta.
Miten Ruotsin susikanta voi suuruudeltaan vain nousta ja geneettisesti samaan
aikaan tervehtyä metsästämällä, on kysymys, joka vääjäämättä nousee mieleen.
Ympäristöministerin
mukaan nyt tässä vaiheessa on erityisesti tarkasteltava sitä, miten
Keski-Ruotsissa elävään maan susikeskittymään saataisiin tuoduksi uutta susiverta.
Tässä näyttää Ruotsissa olevan tarjolla aluksi ensimmäisenä vanha ja entuudestaan huonoksi
koeteltu menettely - eli toivotaan, että susia itsestään tulisi Venäjän-Suomen
suunnalta pohjoisesta maahan. Tämänhän on nähty menneinä vuosina olevan ääriharvinainen
tapahtuma - ja nämä pohjoiseen Ruotsiin Suomesta tulleet sudet ovat yleensä
aina saaneet paikallisten poromiesten vihat ja kaatolupa-anomukset liikkeelle.
Tässä tarkastelussa odotetaan, että nämä maahan pohjoisesta tulleet sudet omin
voimin osaisivat suunnata kohti Keski-Ruotsissa odottavia Ruotsin susia
ja pääsisivät sinne.
Toisessa vaiheessa voitaisiin näissä suunnitelmissa pohjoiseen Ruotsiin
tulleita susia ihmisen toimesta siirtää Keski-Ruotsiin. Jos nämä kumpikaan eivät
toteudu, voitaisiin kolmanneksi ympäristöministerin mukaan harkita susien
maahan tuontia idästä.
Ruotsissa vyöryvät susikeskustelut ennennäkemättömällä kiihkeydellä.
Esimerkiksi juuri samaan aikaan, kuin kirjoitan tätä uutista perjantaina
klo 11.32 seuraan netistä suoraa lähetystä Ruotsin valtiopäiviltä, jossa keskustelun aiheena on:
susi.
(29.1.2010 Ruotsin ympäristöministeriön tiedote/Regeringskansliet:
Pressträff om regeringens politik för livskraftig vargstam, Jakt&Jägare: Flyttning av vargar förbereds - käänsi ja kirjoitti
omin lisäyksin Tunturisusi)
Ruotsissa jäljitetään ammunnassa haavoitettua sutta
Samaan aikaan torstaina 28.1.2010 klo 11.30, kun Ruotsin ympäristöministeri
Andreas Carlgren piti tiedotustilaisuuttaan
ja kehui sitä, miten selkeää ja oikeaa on Ruotsin susipolitiikka - ammuttiin
Hasselfors-reviirillä kahta sutta, vaikka oli lupa ampua yksi.
Poliisitutkinta asian johdosta on käynnistynyt. Susijahtaajien porukka ampui
yhtä sutta sitä haavoittaen - toisaalla toinen ampuja ei tiennyt
tästä tapauksesta, ja ampui toistakin sutta. Tämä toinen susi kuoli
ja ensimmäisenä haavoitettu pakeni verissään paikalta. Sitä yritetään jäljittää.
Varhemmin Ruotsin suursusijahdin yhteydessä Taalainmaalla ammuttiin
jo yksi ylimääräinen susi.
Tiedotustilaisuudessaan torstaina, sattumalta juuri ampumisen aikana, ympäristöministeri ilmoitti olevansa
pikkutarkka sen suhteen, että susijahdissa noudatetaan tarkasti
lakeja ja määräyksiä.
(29.1.2010 Jakt&Jägare: Skott mot två Hasselforsvargar - Tunturisusi)
Ruotsissa taas salakaato julki
Lyhyen ajan sisään Ruotsissa tuli ilmi toinen suden salakaato.
Maanantaina, 8.2.2010 oli lääninhallituksen suurpetotutkija rutiinikierroksellaan
Pohjois-Värmlannissa, lähellä Höjesiä. Tällöin hän kohtasi lumesta
veri-, karva- ja muita jälkiä, joista oli pääteltävissä, että paikalla
oli salakaadettu susi. Tapahtumapaikkaa oli lumella piilotellen
peitelty. Suden ruumiin tämäkin tihulainen oli vienyt omiin
salakätköihinsä. Poliisi tutkii ilmitullutta metsästysrikosta,
ja olettaa, että suden ruumis on kuljetettu paikalta moottorikelkalla.
Samoihin aikoihin tämän viimeisimmän, julkitulleen suden salakaadon kanssa - ruotsalaiset
metsästäjätahot antoivat julkilausuman, jossa he tuomitsevat susiin kohdistuvat
salakaadot. He katsovat, että heidän valtiovallalta nyt saamansa oikeudet
vuosittaisiin kaatojahteihin vaarantuvat näiden salametsästysten vuoksi.
Tutkijat Ruotsissa arvioivat, että Ruotsin susista salametsästetään vuosittain 15 prosenttia.
Tämä merkitsee sitä, että Ruotsissa vuositasolla tapetaan näin laittomasti
ainakin 30 sutta. Salakaadoista julki tulee ehkä kymmenesosa. Syyllisen löytäminen
ja rankaiseminen toteutuu näissä julkitulleissakin aniharvoin.
(10.2.2010 Jakt&Jägare: Ännu en varg misstänks vara tjuvskjuten/Muut lähteet/Tunturisusi)
Susikojoottien menestystarina New Yorkissa
Sudet ja kojootit voivat lisääntyä keskenään ja tuottaa
lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
Yhdysvalloissa, New Yorkin osavaltiossa elää runsastuvasti susikojootteja. Ne ovat hybridejä,
suden ja kojootin jälkeläisiä. Sutta pienempiä mutta kojoottia suurempia eläimiä,
jotka syövät kauriita ja pieniä jyrsijöitä. Nämä urossusien ja naaraskojoottien
jälkeläiset ovat osoittaneet menestyvänsä New Yorkissa paremmin, kuin kumpikaan
hybridin kantavanhemmista, eli susi taikka kojootti. Susikojootti selviytyy
kojootin tapaan sutta paremmin ihmisten asuttamilla alueilla.
Sillä on suden tapaan, kojoottia vahvemmat ja suuremmat leuat, joten
se pystyy hyödyntämään ravinnokseen seudun kauriseläimiä.
Yleensä hybridit eivät
luonnossa menesty yhtä hyvin, kuin ne alkuperäiset lajit, joidenka
jälkeläisiä ne ovat - mutta susikojootti vaikuttaa tässä suhteessa poikkeukselta
ja menestystarinalta. Sudet ovat pitkään puuttuneet New Yorkin eläimistöstä,
mutta nyt ne ovat tehneet paluun hieman muuntuneina ja paremmin selviytymään
kykenevinä - susikojootteina.
(23.9.2009 Scientific American/Wylie Coywolf: The coyote-wolf hybrid has made its way to the Northeast/Tunturisusi)
Ruotsissa pannoitetaan susia
Ruotsissa on menneen viikon aikana pannoitettu 13 sutta. Sudet etsitään helikopterilla,
josta niihin ammutaan nukutuspiikki. Tämä on aiheuttanut syytöksiä siitä,
että toimitus on epäeettisesti stressaava susille. Erityisesti siksi, että lunta on 80 cm.
Susia pannoittavat puolustautuvat, ja toteavat, että itse ajotapahtuma
kestää vain muutaman minuutin.
Ruotsissa päättyi myös nimienkeruu adressiin, jolla vastustetaan susijahteja.
Adressiin kertyi 18 500 nimeä.
(15.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
Nordanstig ei halua susia kunnan maille
Ruotsissa jo kunnanvaltuustoissakin käydään kiihkeitä keskusteluja siitä,
saavatko sudet muuttaa kuntaan. Nordanstig sijaitsee Keski-Ruotsissa
ja siellä valtuustossa äänet jakautuivat tasan 13-13.
Molempia näkemyksiä oli sekä eri puolueissa että eri edustajilla sekaisin. Valtuuston
puheenjohtaja saattoi sitten ratkaista tuloksen - ja hän kääntyi
kielteiselle kannalle. Kunta haluaa julistautua näin susivapaaksi
vyöhykkeeksi eikä ainakaan halua olla ottamassa vastaan
siirtosusia. Kunnassa kyllä myönnetään, että tämä ei täysin
vielä takaa sudettomuutta - sillä joku susi voi tulla
kunnan maille omin lupinensa, mutta tämä jää sen ajan murheeksi.
Ja kunnassa myös myönnetään ja tiedetään, että heillä ei ole
tässä susikysymyksessä tällaista päätäntävaltaa.
(16.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
Sudet soseutetaan helikoptereista Ruotsissa
Handölsdalenin paliskunnassa Jämtlannissa, Ruotsissa, kaadettiin
susi helikopteria käyttäen. 32-kiloinen narttu kaadettiin eli soseutettiin
Mosätt-nimisessä paikassa, jonka Google kääntää aika osuvasti:
Soseutettu.
(19.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
Salametsästystä USA:ssa
Yhdysvalloissa - The U.S. Fish and Wildlife Service - tutkii 16 suden salakaatotapausta.
Tapaukset ovat kaikki viime vuoden lopulta, kaksi Minnesotasta, kahdeksan
Wisconsinista ja kuusi Michiganista. Tutkimuksia johtava Patrick Lund toteaa,
että tapausten määrä ei ole mitenkään poikkeuksellinen. Päinvastoin, määrät ovat
tyypillisiä. Susien salakaadot sijoittuvat aina hirvien metsästyksen aikoihin syksyyn.
Vihjeitä tekijöistä odotetaan ja vihjeenantaja saa palkkioksi 1 000 $.
(12.1.2010 Minnesota Public Radio/Tunturisusi)
(19.2.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
SEY ja Luonto-Liitto jättivät tutkintapyynnön suden jahtaamisesta
SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ja Luonto-Liitto ovat jättäneet perjantaina 26.2.2010
tutkintapyynnön tapauksesta, jossa sutta ajetaan takaa autolla Kyrössä. Tapaus tuli esille tällä
viikolla Auranmaan viikkolehden nettisivuilla julkaistun videon avulla.
”Kyseessä ei ole harmiton jolkottelu, vaan susi on silmin nähden kauhuissaan, kun auto ajaa
eläintä takaa jopa 70 kilometrin tuntivauhdilla. Suden takaa-ajo on selvästi tahallista. On
selvää, että tapauksessa rikotaan eläinsuojelulakia”, sanoo SEYn toiminnanjohtaja Helinä
Ylisirniö tapauksesta.
”Jahtaamisvideo on herättänyt tuohtumusta sekä jäsenistömme että tavallisten ihmisten
keskuudessa. On surullista, että eläimille tahallisesti aiheutettu kärsimys näyttää tuottavan
jollekulle huvia. Erityisesti tätä näyttää ilmenevän suurpetojen kohdalla. Ihmisten perusteeton
petoviha ei näytä laantumisen merkkejä”, kommentoi Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami
Säynevirta.
Järjestöjen jättämässä tutkintapyynnössä vedotaan erityisesti eläinsuojeluasetuksen 12 §:n,
jossa määrätään eläinten kohtelusta ja käsittelystä: ”Eläintä on kohdeltava rauhallisesti,
eikä sitä saa tarpeettomasti pelotella tai kiihdyttää.” sekä metsästyslain 36 § riistaeläinten
häiritsemiskieltoon ”Riistaeläimiä ei saa häiritä niiden ollessa sellaisella alueella, jolla
asianomaisella ei ole kyseisen riistaeläimen metsästämiseen metsästysoikeutta tai metsästyslupaa”. Lisäksi tutkintapyynnössä pyydetään selvittämään, onko metsästyslain 32 §:ää rikottu ”Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla”.
Video on nähtävissä osoitteessa: http://www.auranmaanviikkolehti.fi/ ja saatavissa SEYstä sekä
Luonto-Liitosta.
Lisätietoja:
SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö helina.ylisirnio(ät)sey.fi, p. 050 371 2740
Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta sami.saynevirta(ät)luontoliitto.fi, p. 040 560 7303
(26.2.2010)
Suden salakaataja paljastui Vieremällä
Poliisi teki saamansa vihjeen perusteella Vieremällä kotietsinnän,
jossa löytyi suden talja ja ruho. Susi on tapettu noin viikko sitten,
eikä tapossa ole käytetty ampuma-asetta. Iisalmen poliisi tutkii
rikosta, eikä toistaiseksi kerro tutkinnallisten syiden vuoksi muuta.
(2.3.2010 YLE Savo)
Susi ammuttiin Jällivaarassa
Ruotsissa, Jällivaaran paliskunnassa ammuttiin 50-kiloinen urossusi
27.2.2010. Suden kerrotaan aiheuttaneen suuria ylimääräisiä
kustannuksia paikallisten saamelaisten elinkeinolle, ja siksi se
ammuttiin.
(2.3.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
Susiamme salakaadettu laumoittain
Suomessa on 150-160 sutta, ilmenee selvityksestä, jonka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
RKTL teki äskettäin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä.
Perjantaina ilmestyvän Suomen luonto -lehden mukaan pieniä, kolmen suden ryhmiä on hävinnyt
sekä Länsi- että Itä-Suomesta. Isoja, noin kuuden yksilön laumoja on hävinnyt esimerkiksi
Pyhäjoelta ja Pohjois-Karjalasta.
– Susia on 30-50 yksilöä vähemmän kuin viime talvena. Kolmen vuoden takaisesta määrä on
vähentynyt sadalla yksilöllä, sanoo RKTL:n suurpetotutkija Ilpo Kojola.
Luvanvaraisesti susia on nyt kaadettu alle 30, ja uusia pentuja syntyy koko ajan. Susien
määrän ei olisi pitänyt Kojolan mukaan vähentyä viime vuodesta yhtään.
Kainuussa määrä ei ole vähentynyt viime talvesta. Susia on maakunnassa jopa enemmän kuin
kaksi vuotta sitten.
– Siellä susitiheys on suurin. Ruotsin susista häviää vuosittain 15 prosenttia salametsästyksen
vuoksi. Ei tuo luku meillä juuri pienempi ole, Kojola muotoilee.
(4.3.2010 Satakunnan Kansa)
Suomessa susia nyt 150-160
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) mukaan Suomessa on noin 150-160 sutta.
Itä-Suomen kannanhoitoalueella susia olisi 85-100.
Kahdeksassa laumassa on 49 sutta,
lisäksi on seitsemän susiparia.
Tunnetuissa Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin
liikkuvissa laumoissa on yhteensä 20 yksilöä.
Läntisen Suomen laumojen ja mahdollisten parien yhteinen susimäärä on 50-60 yksilöä.
Laumoja on tiedossa kahdeksan, mutta niissä on vain 36 sutta. Pareja läntisen Suomen
kannanhoitoalueella tiedetään olevan yhteensä kuusi.
Poronhoitoalueella susia on sekä alueen eteläosassa että Savukoskella. Lisäksi on
havaintoja yhdestä parista Inarin Vaskojoen alueelta.
Poronhoitoalueen susimääräksi Rktl arvioi 7-10.
(7.3.2010 Maaseudun Tulevaisuus)
|
Ruotsin susijahti alkoi
Ruotsin susijahti alkoi epäselvissä tunnelmissa, sillä Taalainmaalla
ei ensimmäisen päivän kuluttua tiedetty sitä, kuinka monta sutta
alueelta oli kaadettu. Lupa Taalainmaalla oli kaataa 9 sutta, mutta
kuinka monta kaadettiin taikka haavoitettiin, se oli illan saapuessa tietämätöntä.
Ympäristöjärjestöjen mukaan Ruotsissa nyt tuhotaan muutamassa tunnissa se, minkä
saavuttamiseen meni vuosikymmeniä. Jopa 12 000 metsästäjää on susien jäljillä.
(3.1.2010 Tunturisusi)
Sudet Yellowstonessa vuonna 2010 - susia runsaat sata
Vuoden 2008 päättyessä Yellowstonessa eli 124 sutta 12-13 eri laumassa
ja pienemmässä ryhmässä. Susien määrä on kääntynyt laskuun ja susitutkija
Doug Smith arvioi joulukuussa 2009, että susien määrä Yellowstonessa tasaantuu ja asettuu
tulevina vuosina noin sataan suteen. Määrän laskuun ja asettumiseen tähän suuruusluokkaan
vaikuttaa se, että heikkokuntoiset ja vanhat sekä nuoret, helposti saalistettavat hirvieläimet
on Yellowstonesta saalistettu loppuun. Vaikka vapiteja alueella edelleenkin
on runsaasti, ne ovat hyväkuntoisia, vahvoja ja vaikeasti saalistettavia.
Smith kertoo useista näkemistään tapauksista, joissa nämä eläimet
ovat onnistuneesti torjuneet susilaumojen hyökkäykset.
Susien ja niiden saalistamien hirvieläinten määrien välille kehittyy
Smithin mukaan tasapaino, jonka mukaisesti Yellowstonessa selviytyy
juuri satakunta sutta.
Vuoden 2009 kuluessa susimäärän pienoinen aleneminen jatkui. Susien määrän vähenemiseen
viime vuosina on ollut vaikuttamassa myös pentujen suuri kuolleisuus penikkataudin vuoksi.
Myös susimetsästyksen salliminen ja aloittaminen Yellowstonen raja-alueilla
Montanassa ja Idahossa on alentanut näiden seutujen susimääriä.
Susien metsästys sallittiin vuonna 2009 näissä osavaltioissa ensimmäistä kertaa sen
jälkeen, kun susia on siirtoistutusten jälkeen Yellowstonessa ollut.
Jatkuuko susien metsästys vuonna 2010 on avoinna oleva asia ja ratkeaa
alkuvuoden 2010 kuluessa.
Vaikka susimäärä on alentunut, niin susilaumojen määrä on pysynyt
parina viime vuotena suunnilleen samana: 12-13 laumaa vuonna 2008 ja
14 laumaa vuonna 2009. Laumat ovat kooltaan vain selkeästi pienempiä, kuin aiempina vuosina.
Laumoista vain kahdessa on susia enemmän kuin 10. Vuonna 2001 Druidin
laumassa oli peräti 37 sutta.
(Lähteet:
U.S. Fish and Wildlife Service
16.12.2009 The Billings Gazette: Yellowstone wolf population drops
7.1.2010 Suomensi ja kirjoitti Tunturisusi)
Ruotsi tappaa sutensa - nyt eläinpuistosta
Ruotsin Skånessa sijaitseva eläinpuisto tappoi kaikki 12 suttaan siksi,
että ne karkasivat aitauksesta. Ruotsi menetteli tässä ihan samoin, kuin
Ranuan eläinpuisto meillä muutama vuosi sitten.
Ranualla tapettiin koko susiperhe vuonna 2004: susipari ja niiden
kolme pentua.
Nämä susipuistot rakentavat
huteroita verkkoaitoja susille - ja jos nämä aitakötöstykset eivät
estäkään susien karkaamista, sudet ammutaan.
Ruotsissa tässä samassa eläintarhassa on susia samasta syystä ammuttu
ensimmäisen kerran jo vuonna 1985. Tällöin susia ammuttiin viisi.
Läänineläinlääkärin mukaan Skånen eläintarhassa on tapettu suuret määrät
susia myös vuosina 1995 ja 2004. Vuonna 2004 12 sutta tapettiin ja
vain 2 säästettiin elävinä. Syynä susien tappamiseen on arveltu olevan
mm. se, että jos alfapari jostakin syystä - kuten ikäännyttyään - ei kykene enää pitämään
järjestystä lauman nuorimpien keskuudessa - lauma tapetaan ja tilalle hankitaan uusi.
Viranomaisten pitäisi velvoittaa
näitä eläintarhoja rakentamaan sellaiset aidat, että susilla ei karkaamismahdollisuutta ole.
Koska karanneita susia ei yritetä ottaa kiinni, eikä niiden karkaamista estää aitoja
vahvistamalla - vaan sudet ammutaan. Myöskään susia ei tule antaa sellaisille
tarhoille, joiden ainut motiivi susien pitoon on rahan hankkiminen kävijöiltä.
(11.1.2010 Tunturisusi)
Norjassa ammuttiin ainut Suomen suunnalta tullut susi
Ilmeisesti ainut vuosikausiin Venäjältä Suomen kautta aina Norjaan saakka vaeltanut
susi ammuttiin Snåsassa Norjassa, 21.12.2009. Susi olisi ollut äärimmäisen
tärkeä Ruotsi-Norjan susikannalle, jota uhkaamassa on metsästäjien ja
salametsästäjien ohessa sisäsiittoisuus. Norjan koko susikannan suuruus
on vuoden 2010 alkaessa noin 40 sutta. Tämä 43-kiloinen urossusi
ammuttiin Norjassa yleisesti aiemminkin käytetyllä metsästystavalla,
eli helikopterista. Syynä ampumiseen oli tämän yhden ainokaisen suden aiheuttama
uhka Norjan porotaloudelle.
(12.1.2009 NRK uutisesta Tunturisusi)
Susia Kanadasta Norjan kautta Ruotsiin
Ruotsin kiivaat susikuviot saivat alkaneella viikolla uusia käänteitä
kuin seikkailukirjallisuudesta konsanaan. Puolustusvoimien
palveluksessa aikoinaan ollut Eilert Gezelius kertoi Norrbottens Kuriren-lehdessä
ja useissa muissakin lehdissä - että hän ja eräät muut sudenystävät
kuljettivat susia salaa Ruotsiin vuonna 1972.
Eilert ystävineen oli huolissaan siitä, että sudet Ruotsista puuttuivat.
Kontakteillaan he saivat selville, että susia voisi saada Altasta, Norjasta.
Näin tehtiin, kymmenkunta sutta ostettiin - 10 000 kruunun kappalehintaan.
Sudet olivat kanadansusia.
Operaatio hoidettiin ikäänkuin jossakin seikkailuelokuvassa, huolellisen
suunnittelun mukaan. Osapuolet kohtasivat huhtikuussa 1972 Utsjoella, Suomen
ja Norjan rajalla, ajaen pimennetyillä moottorikelkoilla. Eilertin ja hänen
ruotsalaisten ystäviensä viiden moottorikelkan kommando-osasto sai haltuunsa
tässä salaisessa tapaamisessa sudet häkkeineen. Kymmenen seuraavan päivän
aikana ruotsalaiset sirottelivat nämä sudet, autoja ja moottorikelkkoja käyttäen,
Ruotsin maaperälle. Operaatio oli onnistunut.
Minkäänlaisia todisteita, kuten kuvia, tästä susien siirto-operaatiosta ei ole.
Sture Danielsson, joka on nykyisin eläkkeellä, työskenteli tuolloin samoihin aikoihin
Norrbottenin lääninhallituksessa. Hän epäilee suuresti tarinan todenperäisyyttä.
Jos tuolloin 1970-luvulla Ruotsiin olisi ilmaantunut äkillisesti kymmenen sutta,
se olisi hänen mukaansa varmasti huomattu. Yksi taikka kaksi sutta saattoi
jossakin ilmaantua, mutta kymmenen suden olisi pitänyt näkyä ja tulla ilmi.
Tarinan uskottavuutta vähentää myös se, että 10 000 kruunua tuolloin, vastaa
nykyisin 75 000 kruunua. Miten kymmenen tavallista ja pienituloista ihmistä
olisi voinut käyttää tällaisen rahamäärän susien ostamiseen.
Kuriren-lehtikin suhtautuu tähän tarinaan suurin varauksin ja epäilevästi.
Kaikkine moottorikelkkoineen, talvisine vuorimaisemineen ja muine
salaisine operaatioineen tarina on lehden mukaan jo liiankin hienoa
ja satumaista seikkailua, ollakseen totta.
(15.1.2010 Norrbottens Kuriren/Jakt&Jägare/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)
Ruotsissa susisiirroissa pukki kaalimaan vartijaksi
Ruotsissa suunnitellaan susien siirtämistä - silloin kun tällaisia
susia ilmaantuu - maan
pohjoisista osista etelään sopiville alueille.
Tarkoituksena on siirtää Venäjän ja Suomen suunnalta pohjoiseen Ruotsiin
tulleita susia Ruotsin eteläosan susien keskuuteen - ehkäisemään
sukusiitosta. Muualla maailmassa susia on siirretty aina entuudestaan
susista tyhjille alueille - tämä olisi ensimmäinen kerta, kun
susia siirretään sinne, missä jo entuudestaan elää susia.
Ruotsin valtiovalta on
antamassa käytännön järjestelyt näissä siirroissa maan kahdelle, suurimmalle
metsästäjäjärjestölle. Anders Bjärvall tuomitsee tällaiset suunnitelmat
ja pitää tätä samana, kuin että pukki laitettaisiin kaalimaan vartijaksi.
Hänen mukaansa tehtävä kuuluu ensisijaisesti lääninhallituksille,
joiden kuuluu tässä yhteydessä kuunnella kaikkia tahoja, myös maanomistajia.
Susien siirtelyyn
liittyy monia ongelmia. Yksi niistä on se, että siirretty susi ei suinkaan
aina jää sinne, minne se on siirretty - vaan se voi vaeltaa ihan mihin hyvänsä.
Suurinta vastustusta susia kohtaan esiintyy Ruotsissa metsästäjäkunnassa -
jolle nyt ollaan antamassa oikeus suorittaa siirrot.
Jägarnas Riksförbundia johtava Solveig Larsson on jopa aiemmin suhtautunut
täysin kielteisesti susien siirtelyyn.
(26.1.2010 Jakt&Jägare/Svenska Dagbladet/Tunturisusi suomensi ja kirjoitti)
Lapissa suden tappaneille ehdollista vankeutta
Lapin käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona Ivalossa kaksi paikallista miestä ehdollisiin vankeusrangaistuksiin Otsamotunturin lähistöllä 3.3.2009 tehdystä suden ajattamisesta ja taposta.
Sutta syyttäjän mukaan vähintään 16 kilometriä laukottanut, sen lopulta Konesjärven jäällä haulikolla haavoittanut ja nuijimalla lopettanut päätekijä sai neljän kuukauden tuomion metsästys- ja eläinsuojelurikoksista sekä menettämään moottorikelkan arvona valtiolle 2000 euroa. Tuomion koetusaika päättyy 1.1.2013 ja lisäksi miehelle tuli 3 vuoden metsästyskielto.
Apumies, joka oli tuonut petoa jäljittäneelle maastoon haulikon sekä ottanut haltuunsa ja kätkenyt tapetun suden, sai metsästysrikoksesta 60 päivää vankeutta, jonka koetusaika päättyy 1.4.2012. Mies joutuu korvaamaan moottorikelkan arvona valtiolle 500 euroa ja lisäksi hän sai 2 vuoden metsästyskiellon.
Miehillä ei ollut lupaa aseen kuljettamiseen kelkassa, jonka takia he syyllistyivät vielä metsästysrikkomuksiin.
Suden ampuneen miehen mukaan hän jäljitti poroja hätistelleen pedon, jonka lopulta nähdessään arvioi kuluneiden kylki- ja selkäkarvojen sekä tumman värin perusteella rekikoiraksi tai koirasudeksi.
Tuomitun mukaan eläin ei havaitsemishetkellä laukottanut poroja, mutta hän katsoi parhaaksi poistaa sen porojen läheltä.
Miehet pakkasivat Konesjärven jäälle tapetun eläimen huolellisesti ja aseen tuonut mies vei paketin mennessään haudaten sen lumeen kymmenien kilometrien päähän, Iijärvelle menevän polkutien varteen.
(28.1.2010 Lapin Kansa)
Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista
32-kiloinen naarassusi ammuttiin Ruotsissa, Härjedalenin maakunnassa,
Lossen-järvellä lähellä Tännäsia helikopterista
perjantaina iltapäivällä, 29.1.2010. Jahdissa yhdessä viranomaisten kanssa olivat
Mittådalenin paliskunnan poromiehet, joiden porot olivat heidän mukaansa uhattuina.
(31.1.2010 Jakt&Jägare/Tunturisusi)
Ruotsissa ammuttiin taas susi - nyt salakaadossa
Morassa, Ruotsissa poliisi tutkii suden salakaatoa.
Löydetyt suden tassunjäljet sekä verijäljet ja muut jäljet viittaavat siihen,
että poliisin löytämällä tapahtumapaikalla susi on tapettu salametsästäjän toimesta.
Susi on tapettu 23.-24.1.2010 tienoilla.
Suden salametsästäjä on vienyt piiloihinsa, rikostutkintaa
haitatakseen. Poliisi pyytää vihjeitä tästä salakaadosta
heiltä, jotka tästä jotakin tietävät.
(2.2.2010 Sveriges Television/Tunturisusi)
Ruotsissa julistuksia ja vastajulistuksia
Viikko sitten Ruotsissa joukko Tukholman yliopiston tutkijoita antoi
tuomionsa Ruotsin susipolitiikalle todeten, että maan susikantaa ei tervehdytetä
ampumalla - ja että susikanta on liian pieni. Nyt toinen
joukko ruotsalaisia susi- ja eläintutkijoita - yhdeksän tutkijaa -
ovat antaneet julki vastateesinsä, jonka mukaan valittu tie on oikea.
Heidän mukaansa Ruotsin susikannan suuruudeksi riittää nyt päätetty
210 sutta - yhdessä Norjan kanssa 240 sutta. Ratkaisevaa heidän mukaansa
on se, että susikantaa tervehdytetään muualta tulevilla/tuotavilla yksilöillä -
ja samaan aikaan susien suojelusta kyetään keskustelemaan, neuvottelemaan
ja sopimaan paikallisten ihmisten kanssa.
(3.2.2010 Dagens Nyheter/Tunturisusi)
Lapin Käsivarren susiparista toinen susi jo tapettu
Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen on Lapin Käsivarressa, Enontekiön kunnan alueella,
elänyt ja liikkunut susipari. 3.2.2010 poromiehet ampuivat hengiltä susiparin
toisen suden, pienikokoisen naaraan. Isomman suden jäljitys jatkuu.
Käsivarren ja Näkkälän paliskunnalla on ministeriön myöntämä metsästyslupa näille kahdelle
sudelle. Isomman suden saalistamiseen on vielä lupa 14. päivään saakka. Tämän suden arvellaan
liikkuvan myös Näkkälän paliskunnan puolella ja Hetan alueella.
(4.2.2010 Yle/Lapin Kansa)
Ruotsissa ammuttiin taas susi helikopterista
Ruotsissa, Härjedalenissa, Handölsdalenin paliskunnassa ammuttiin
helikopterista keskiviikkona 3.2.2010 35-kiloinen susi.
Paliskunta ilmoitti suden aiheuttaneen suuria ongelmia heidän porokarjalleen
ja sai Jämtlandin lääninhallitukselta luvan kaatoon.
(3.2.2010 Länstidningen/Tunturisusi)
Italiassa ei käydä Pohjoismaiden tapaan kiihkeää susikeskustelua
Pohjoismaissa susia ja muita suurpetoja pelätään. Tällaisella
suhtautumisella on meillä pitkät perinteet. Näiden tuntemusten
perusteiksi esitetään milloin taloudellisia, biologisia tai muita syitä -
mutta pohjalla ovat aina voimakkaat tunteet. Pohjois-Italiassa on vankka susikanta,
mutta siellä ei samantyyppistä kiihkeää keskustelua susien ympärillä käydä laisinkaan,
kuin meillä. Ruotsalaiset tutkijat pyrkivät lähivuosina selvittämään, miksi täällä pohjoisessa
ja erityisesti heidän näkökulmastaan tietysti Ruotsissa, susiin ja muihin suurpetoihin suhtaudutaan
näin - ja miksi vaikkapa Italiassa suhtautuminen on tyyni ja ihan toinen.
(5.2.2010 Lunds universitet: Svenskars rädsla för varg/Tunturisusi)
Tuomio Kainuun sudenkaatoluville
Luonto-Liitto, Wild Lynx ry ja Kainuun luonnonsuojelupiiri eivät hyväksy Kainuun sudenkaatolupia.
Kainuun riistanhoitopiiri on myöntänyt kaksi sudenkaatolupaa ajalle 6.2.-5.3.2010.
Lupien perusteena on alueen metsäpeurakannan taantuminen. Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Kainuun
luonnonsuojelupiiri pitävät lupia hätiköityinä.
Luonto-Liitto, Wild Lynx ja Kainuun luonnonsuojelupiiri eivät ymmärrä metsäpeuran ja suden
joko-tai -asetelmaa. Metsäpeurakannan turvaamisen ainoana keinona ei voida pitää susien
tappamista alueelta. Metsäpeurakannan pitää pystyä levittäytymään laajemmalle alueelle.
Ongelmaan ei nykyisellä toimintamallilla saada kestävää ratkaisua.
Järjestöjen mielestä kyse on enemmänkin metsästäjien rauhoitteluluvista, jotka pistetään
täytäntöön metsäpeuran varjolla. Metsäpeuran suojelua käytetään vain tekosyynä susien
tappamiseksi, sanoo Jaana Julin Wild Lynx ry:stä.
Kainuussa suurpetokanta on perinteisesti ollut melko vahvaa ja alueella esiintyy suden lisäksi
ilveksiä, karhuja ja ahmoja. Vainon kohdistaminen suteen ei sitenkään ole perusteltua.
Suurpetojen, myös suden, metsäpeurakantaan kohdistuva saalistus vaatii edelleen lisätutkimusta.
Metsäpeuran suojelua pitää pohtia laajapohjaisessa työryhmässä niin Kainuussa kuin
Suomenselällä. Lajin hoidon on perustuttava paitsi tieteelliseen näyttöön myös eri
osapuolten hyväksymiin periaatteisiin, vaatii Kainuun luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja
Tarja Leinonen.
Järjestöt vaativat riistaorganisaatiolta avoimuutta sekä yhteistyötä eri tahojen kesken.
Metsäpeura voitaisiin sisällyttää myös Kainuun suurpetoneuvottelukunnan alaisuuteen.
Lisätiedot:
Sami Lyytinen, susiryhmän puheenjohtaja, Luonto-Liitto
savely(at)utu.fi, 040 558 6097
Jaana Julin, puheenjohtaja, Wild Lynx ry
jaana.julin(at)gmail.com, 050 541 1912
Tarja Leinonen, toiminnanjohtaja, Kainuun luonnonsuojelupiiri
tarja.leinonen(at)sll.fi, 050 552 4426
(11.2.2010)
Yellowstonen susitutkimus kaipaa lahjoittajia
Yellowstonessa susien pantatutkimusta rahoitetaan yksityisiltä tahoilta kerättävillä
lahjoituksillakin. Näin on kerätty vuosien mittaan miljoonia. Peräti 60 prosenttia koko
tutkimustoimesta vuositasolla rahoitetaan näillä kerätyillä lahjoituksilla. Keräykset suorittava
säätiö on The Yellowstone Park Foundation, joka on virallinen, Yellowstonen kansallispuistoa
rahoittava säätiö.
Erityisesti kerätään sponsoreita kustantamaan radiopantojen asentaminen susille.
VHF- pannalle voi lahjoittaa 2 500 dollaria, GSP- pannalle 5 000 dollaria.
Lahjoittajaa muistetaan mm. vuosiraportilla ja hän saa käytön jälkeen pannankin
itselleen, jos se sudelta saadaan vielä takaisin.
50 dollarin lahjoituksellakin pääsee mukaan tutkimustyötä tukevien joukkoon. Tämä
mahdollistaa Yhdysvalloissa jokaiselle pääsyn aktiivisti tukemaan susien hyväksi
tehtävää tutkimustyötä. Vuoden 2010 rahoitus on kerätty - lahjoituksia haetaan nyt vuodelle 2011.
(15.2.2010 The Yellowstone Park Foundation offers three different ways you can support the continuing recovery of wild Yellowstone wolves/Tunturisusi)
Suden vaikeaa löytää ystäviä
Suteen suhtaudutaan aiempaa lempeämmin. Nykyisin esimerkiksi eri maiden
viranomaiset tähdentävät susien suojelun tarvetta, kun vielä 1900-luvulla
hukat olivat lähes kaikkialla täysin vapaasti teurastettavissa.
Sudet ovatkin olleet poikkeuksellisen vihattuja ja vainottuja eläimiä.
Vielä 5 000 vuotta sitten susia arvellaan olleen maailmassa noin kaksi
miljoonaa, nyt enää korkeintaan 200 000.
Suurpetotutkija Ilpo Kojola on huomannut, että mitä harvemmat ihmiset
asuvat susien samoamilla seuduilla, sitä myönteisemmin eläimiin suhtaudutaan.
- "Kun ei itse elä suden elinympäristössä, ei myöskään tarvitse järjestää
elämäänsä sen mukaan", Kojola kertoo.
Silti suden on yhä vaikea löytää ystäviä ja niiden määrää ja asuinseutua
säädetään tarkasti. Esimerkiksi Norja sallii susien elävän vain noin viidellä
prosentilla pinta-alastaan ja susia on siellä vain joitakin kymmeniä.
Norja nousi negatiivisesti kansainväliseen julkisuuteen vuonna 2005,
kun se päätti tappaa neljänneksen susikannastaan. Syynä kannan rajoittamiseen
ovat maan yli kaksi miljoonaa lammasta. Suomessa lampaita on noin
140 000.
Myös Ruotsissa järjestettiin susijahti tänä talvena ensimmäistä kertaa 45 vuoteen,
kun kotieläinvahingot kävivät suuriksi.
(21.2.2010 Kaleva)
Luonto-Liitto vaatii maa- ja metsätalousministeriöltä välitöntä toimintaa Suomen
susikannan pelastamiseksi
Viimeisin arvio Suomen susikannan koosta osoittaa että susi on Suomessa pahassa pulassa.
Susia on Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan maassamme ainoastaan
150-160 yksilöä. Muutaman vuoden aikana Suomen susikanta on RKTL:n arvioiden mukaan
vähentynyt yli sadalla yksilöllä.
Luonto-Liitto vaatii riistaeläimistä vastaavaa maa- ja metsätalousministeriötä ministerinsä
johdolla viimein ottamaan asian tosissaan ja tarttumaan susikannan alati heikkenevään tilaan
ennen kuin on liian myöhäistä.
”Ministeriö ei ole osoittanut mitään toimenpiteitä susikannan laskuun puuttumiseksi. Se ei
ole myöskään tehnyt mitään susikantaan kohdistuvien ongelmien ratkaisemiseksi. Ministeriö
on ainoastaan edistänyt susikannan laskua antamalla riistanhoitopiireille mahdollisuuden
liian suurelle luvanmyöntömäärälle”, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Sami Lyytinen
moittii.
Suurin syy susikannan radikaaliin laskuun on lajiin kohdistuva voimakas salametsästys.
Mitkään muut tekijät eivät selitä kannanromahdusta ja yhtäkkisesti autioituneita kokonaisten
susilaumojen reviirejä. Esiin tulleet salametsästystapaukset ovat vain jäävuoren huippu koko
ongelmasta.
”On irvokasta kuinka Suomi selviytyi edellisen kerran susiasiasta tehdystä EU-kantelusta
vetoamalla maa- ja metsätalousministeriön johdolla laadittuun kannanhoitosuunnitelmaan.
Kuitenkin susikannan kehitys kääntyi nopeaan laskuun nimenomaan heti hoitosuunnitelman
tekemisen jälkeen”, Sami Lyytinen sanoo.
Suomen susien ahdinkoa lisää myös Venäjän Karjalan susikannan romahdus, minkä seurauksena
Suomi ei saa susikantaan täydennystä rajan takaa. Tilanne on kääntynyt jopa päinvastaiseksi:
susia päätyy Venäjän puolelle enemmän kuin sieltä susia Suomeen saapuu.
Susi luokitellaan Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Lukumääräisesti niitä on jopa vähemmän
kuin saimaannorppia.
Lisätiedot:
Sami Lyytinen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja
savely(at)utu.fi p. 040 558 6097
Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö
sami.saynevirt(at)luontoliitto.fi p. 040 560 7303
(1.3.2010)
Suden salakaataja paikallisia hirvimiehiä
Vieremällä on paljastunut suden tappo. Iisalmen poliisi pääsi rikoksen jäljille saatuaan
teosta vihjeen viime keskiviikkona. Susi on tapettu ilmeisesti pari päivää aikaisemmin.
Poliisi otti kiinni Vieremäläisen keski-ikäisen miehen teosta epäiltynä. Mies oli pidätettynä
jonkin aikaa.
- Poliisi selvittää vielä, miten susi on menettänyt henkensä, tutkinnanjohtaja,
apulaispoliisipäällikkö Ilkka Aitto-oja kertoo.
Poliisi teki kotietsinnän epäillyn luo. Miehen talosta löytyi ensin suden talja ja myöhemmin ruho.
Suden tappoa tutkitaan luonnonsuojelurikoksena. Teosta voi saada sakkoa tai vankeutta enintään
kaksi vuotta.
Susi on tapettu Iisalmen Sanomien saamien tietojen mukaan Nissilän ja Talaskankaan välisellä
alueella Murtolammilla.
Susi kuului ilmeisesti Marttisenjärven laumaan, jossa ovat jäljellä enää alfauros Miki ja
naaras. Miki on pantasusi, ja se on lähtenyt omille teilleen ilmeisesti Talaksen laumasta.
Marttisenjärven laumassa oli alunperin neljä pentua, joista kaksi kuoli pesään. Kahdesta
jäljelle jääneestä pennusta toinen hävisi mystisesti jäljettömiin viime syksynä.
Kuten poliisi toteaa, suden kuolintapa on vielä epäselvä. Sutta oli ammuttu kahdesti
pistoolilla päähän, mutta on mahdollista, että hukka oli silloin jo kuollut muulla tavoin.
Iisalmen Sanomien saamien tietojen mukaan epäilty Vieremäläinen mies kuuluu Vieremän
riistanhoitoyhdistyksen hallitukseen, ja vetää hirviporukkaa.
Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalla Heimo Kauppisella on selkeä periaate siitä,
milloin joku on kelvollinen olemaan hallituksen jäsen.
- Jos joku tuomitaan metsästysrikoksesta tai tämän tapaisesta luonnonsuojelurikoksesta,
hän ei voi toimia riistanhoitoyhdistyksessä.
Kauppinen ottaa esimerkin taannoisesta pantailveksen ampumisesta Vieremällä. Yksi
metsästysrikoksesta tuomituista oli hirviporukan vetäjä. Hänelle tuomittiin myös metsästyskieltoa, ja metsästyskortti meni näin riistanhoitoyhdistyksen hyllylle.
- Hän erosi heti. Hirviporukan vetäjällä täytyy olla metsästyskortti.
Kauppinen toivoo, että laiton meno rauhoitettujen eläinten kimpussa loppuisi Vieremällä.
- Tässä on saanut olla pelko takapuolessa. Korostan, että Vieremän riistanhoitoyhdistys
kannattaa vain ja ainoastaan laillista metsästystä.
(3.3.2010 Iisalmen Sanomat)
Kuva alla Copyright
digitalART2 -
Creative Commons:
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
|