Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä vasemmalla Ferdinand von Wright: "Närhiä" 1877 - keskellä, Magnus von Wright: "Haapanapari ja heinätavikoiras" (1852) - oikealla Ferdinand von Wright: "Talitiaisia pihlajassa" (1867).

All rights reserved
*Kuvat sivulla - Copyright © Paicil


Taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright

Suomalaiset von Wrightin taiteilijaveljekset Magnus (1805 - 1868), Wilhelm (1810 - 1887) ja Ferdinand (1822 - 1906) muistetaan erityisesti mestarillisina lintukuvaajina, vaikka he olivat myös suomalaisen maisemamaalauksen uranuurtajia. Heidän merkityksensä itsenäisen suomalaisen taiteen kehittymisessä on ollut tavattoman suuri. He olivat uranuurtajia sanan varsinaisessa merkityksessä.

Ferdinand von Wrightin sanotaan päässeen lintumaalarina niin pitkälle, että hänellä ei kenties koko maailmassa ollut toista samanveroista kilpailijaa - Magnus ja Wilhelm von Wrightiä lukuun ottamatta!

Veljekset olivat myös lintututkijoita ja tunsivat omana aikanaan linnut varmasti paremmin, kuin kukaan muu. Heitä pidetään usein "vain" taiteilijoina, mutta tosiasiassa he, erityisesti Magnus ja Wilhelm olivat lintututkijaveljensä Juliuksen ohella myös lintutieteemme uranuurtajia. Heidän veroisiaan ornitologeja ei 1800-lukumme ennen J.A. Palmenia tunne muita.

Veljeksille oli suurta hyötyä siitä, että he maalatessaan äärimmäisen pikkutarkasti ja realistisesti lintuja, tunsivat lintujen anatomian ja kaikki yksityiskohdat hyvin tarkasti. Kun kameroita ja valokuvausmahdollisuutta ei ollut, joutuivat veljekset tappamaan tavattoman määrän lintuja, joita sitten täytettiinkin. Näin he saattoivat läheltä tarkastella lintuja ja voivat ikuistaa ne valokuvamaisen tarkasti maalauksiinsa. Lintujen ampuminen ei veljesten aikana ollut ristiriidassa luonnonrakkauden kanssa; sitä pidettiin ihan luonnollisena, eikä ollut olemassa minkäänlaista pikkulintujenkaan suojelua saati rauhoitusmääräyksiä, eikä muutakaan luonnonsuojelutoimintaa.


Pulmuspari aidalla - Ferdinand von Wright

Maalaus kuvassa oikealla. (Postikortti, Photo: Seppo Hilpo)

Lähteet

Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat
Suomen taide - WSOY
Kuopion taidemuseo: Ferdinand von Wright
Jyväskylän Yliopisto: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
Ateneum: Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886
Pulmuspari aidalla

Suomalaisen ihannemaiseman kuvaajat

"He maalaavat väreillä - niin kuin Runeberg maalaa sanoilla"

Veljesten kotiseutu, Haminalahti, edusti ihanteellista kuvitusta sille ihannemaisemalle, jonka Johan Ludvig Runeberg oli etenkin Maamme-runossaan nostanut koko Suomen tunnusmaisemaksi. Magnus ja Ferdinand von Wrightin maisemat eivät siten olleet vain kuvataiteellisia saavutuksia, vaan ne ennen kaikkea edustivat kaikkein syvällisintä, isänmaallista tunnetta ja isänmaanrakkautta. Niinpä myös itse Sakari Topelius nimitti Ferdinandin maalausta Näköala Haminalahdelta 1853, Maamme-laulun uudeksi säkeistöksi.
Teeriä 1872
Teeriä 1872 - Ferdinand von Wright

Metsot ja teeret olivat veljeksille erityisen tuttuja lintuja. He metsästivät näitä lintuja säännöllisesti, sillä teeri oli veljesten aikana maamme tärkeimpiä riistalintuja. Ampumistaan riistalinnuista he pitivät tarkkaa päiväkirjaa. Yhtenäkin syksynä he ampuivat 144 teertä. Ilman metsästysharrastusta ja ampumataitoa ei von Wright-veljeksistä varmastikaan olisi tullut sellaisia lintumaalareita, joina heidät tunnetaan. Mutta vähintään yhtä tärkeän pohjan heidän uralleen antoi Haminalahden luonto.

Tilhet
Magnus von Wright - (1805 - 1868)

Magnus von Wright kasvoi Haminalahden kartanossa Kuopion lähellä. Magnus kävi koulua Kuopiossa ja harjoitti taideopintoja Tukholmassa. Vuosina 1828 - 1838 hän yhdessä Wilhelm-veljensä kanssa loi Ruotsin lintukuvaston "Svenska Foglar". 1830- ja 1840-luvuilla Magnus von Wright toimi muun muassa kartanpiirtäjänä Maanmittauskonttorissa Helsingissä sekä kuvaamataidon opettajana useissa pääkaupunkiseudun kouluissa ja julkaisi 1838 kuvaamataidon oppikirjan "Grunder i teckna och rita".

Wilhelm von Wright - (1810 - 1887)

Veljensä Magnuksen tavoin Wilhelm oli ahkera ammuskelemaan lintuja ja maalaili jo poikaiässä vesivärein lintukuvia. Veljensä kutsusta hän 1823 matkusti Tukholmaan, jossa auttoi veljeään teoksen Svenska foglar valmistamisessa. Vuonna 1833 hän sai viran Tukholman tullikamarissa. Vuonna 1835 hänet valittiin Ruotsin taideakatemian vakinaiseksi piirtäjäksi. Vuonna 1838 hän sai kamarijunkkarin arvon, ja hänet kutsuttiin taideakatemian jäseneksi. Vuoden 1836 tienoilla hän asui Orustin saarella Bohuslänin rannikolla, ja hänet nimitettiin maakunnan kalastuksentarkastajaksi 1856. Pian hän kuitenkin sai halvauksen, joka teki hänet loppuelämäksi lähes työkyvyttömäksi.

Wilhelmiä on pidetty taiteilijaveljessarjan teknisesti etevimpänä kykynä sekä piirtäjänä että maalarina. Hänen merkittävin kuvitustyönsä on 60 väritaulua sisältävä Skandinaviens fiskar. Samantapaisia kuvasarjoja hänellä on enemmänkin. Hän toimi myös Ruotsin Taideakatemian julkaisujen ja aikakauskirja Tidskrift för Jagare och Natur Forskaren kuvittajana. Puolisona hänellä oli vuodesta 1845 Maria Margareta Bildt, joka kuoli toukokuussa 1884. Avioliitto oli lapseton mutta heillä oli 2 kasvattitytärtä, Maria Bildtin veljentyttäret, jotka pitivät Wilhelmistä huolta hänen viimeisinä aikoinaan.

Wikipedia: Wilhelm von Wright

All rights reserved
*Kuvat yllä ja vasemmalla - Copyright © Paicil


Tilhiä pihlajassa - Magnus von Wright

Kuva vasemmalla, Postikortti - Photo: Seppo Hilpo.
*** tunturisusi.com linkit ***