VILLI LÄNSI - WILD WEST
Tervetuloa - Howdy - Hau Koda! Yritämme pienin välähdyksin tavoitella värikylläisen Villin Lännen kauas historian hämäriin kadonneita jännittäviä aikoja. Aikakausi synnytti loputtomiin taruja ja legendoja tähtineen. Villi Länsi Villillä Lännellä tarkoitetaan Yhdysvaltojen läntisiä, tutkimattomia alueita, joilla ei ollut aiempaa, pysyvää valkoihoisten asutusta. Erityisesti villejä seutuja tässä yhteydessä olivat valtauksen ja uudisasutuksen myötä yhä lännemmäksi työntyvät rajaseudut (frontier) - joilla eturintaman tulijat, tienraivaajat, kohtasivat tuntemattomat seudut intiaaneineen. 
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivujen logossa, Monument Valley, Utah - Copyright © Flickr/Alex Peace *Kuva oikealla, intiaaniprinsessa pitää yllä intiaanien perinteitä Pow Wow-tapahtumassa "Spirit Of The Buffalo Pow Wow", Florida 12.1.2013 - Copyright © Flickr/WalterPro4755 |
|
|
|
Lännenvankkurit
Ilman vankkureita ei Villiä Länttä olisi valloitettu. Vankkurit ovat yksi Villin Lännen suurimmista symboleista. Vankkureita valmistettiin satojatuhansia 1700-luvulta aina vuoteen 1952 saakka, jolloin Springfield Wagon Company Arkansasissa sulki ovensa ikiajoiksi. Pienissä vankkurikaupoissa myytiin yhdet vankkurit viikossa, mutta suurimmissa, kuten Studebakerissa, kyettiin tuottamaan täydellinen vankkuri joka seitsemäs minuutti. Pitkillä matkoilla kohti Länttä vankkureissa synnytettiin ja kuoltiin - niissä kohdattiin intiaanit, buffalot, karja ja karjapaimenet, ja silmänkantamattomiin ulottuva preeria - niissä itkettiin ja naurettiin, nähtiin auringonnousut ja auringonlaskut leirinuotioilla. Tyypillisissä uudisasukasperheen vankkureissa oli 5 - 6 puukaarta, joiden ylle oli pingotettu paksu kangas. Vankkurit olivat jousittamattomia, joten mitään miellyttävää ei matkanteko epätasaisilla teillä aina ollut, ja monet perheenjäsenet mieluummin kävelivät tai ratsastivat. Lännen pioneereille vankkurit eivät olleet vain tapa kuljettaa ihmisiä ja tavaraa, vaan vankkureissa myös elettiin ja asuttiin pitkillä matkoilla ja vielä alkuajat perilläkin. Matkaan lähdettäessä vankkureiden varustaminen tuli kalliiksi. Työ- ja huonekalujen, ruoan ja vaatetuksen hankkiminen perheelle, johon parhaimmillaan voi kuulua 16 henkeä, saattoi maksaa uskomattomat 1 500 dollaria - melkein viiden vuoden palkan! |
Tombstone Arizona - Wyatt Earp
Kuva on uudelleenrakennetusta Tombstonesta. Selin kävelee kiireissään Wyatt Earp, myös yksi Villin Lännen suurista. Hän eli hyvin värikkään elämän noina kuohuvina aikoina, ja kohtalo ja varmasti sattumakin heitteli häntäkin kuin lastua elämän laineilla. Ehkä kaikki ei Wyattin omasta mielestä mennyt aina parhaalla mahdollisella tavalla, joka tapauksessa hän kuiskasi kuollessaan 80-vuotiaana Los Angelesissa tammikuussa vuonna 1929 vaimolleen Josephinelle viimeisinä sanoinaan: "Suppose, suppose...Entäpä, jos...?!"
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Mr. T in DC |
|
Intiaanien tappio
Yksi kansanryhmä, jolle nämä Villin Lännen ajat merkitsivät suurta tappiota ja tragediaa, olivat Amerikan alkuperäisasukkaat, intiaanit. Heidän kohtalonaan oli väistyä ja antaa tilaa uusille tulijoille. Esimerkiksi Kaliforniassa eli vuonna 1800 vielä 260 000 intiaania - sata vuotta myöhemmin heitä oli jäljellä enää 20 000. Intiaanipäälliköt kuvassa oikealla on valokuvattu joskus vuosien 1917 - 1934 välillä. Siis vuosikymmeniä Villin Lännen ajan jälkeen. Kuvaaja Leslie Jones. Credit: Courtesy of the Boston Public Library, Leslie Jones Collection.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Boston Public Library |
|
|
Villin lännen aikakausi 1803 - 1890
Kolumbuksen jälkeen, suuret osat Pohjois-Amerikan mantereen sisäosista uinuivat satojen vuosien ajan lähes tutkimattomina ja tuntemattomina. Elämä noilla intiaanien asuttamilla preerioilla ja vuorilla jatkui samanlaisena, millaista se oli aina ollut. Siellä täällä liikkui turkismetsästäjiä ja seikkailijoita, joitakin siirtokuntia perustettiin keskeisimpiin paikkoihin. Ranskalaisilla ja espanjalaisilla oli hallinnassaan omia alueitaan. Suuri muutos oli tulossa ja sen alkuvaiheen pioneereja oli Daniel Boone (1734-1820). Tämä tutkimusmatkailija, maanmittaaja, sotilas, metsästäjä ja maanviljelijä oli ensimmäisiä merkittäviä, amerikkalaisia tienraivaajia Lännessä. Hän kuuli intiaaneilta sekä metsästäjiltä ja seikkailijoilta tarinoita niistä rajattomista mahdollisuuksista, joita Lännen tutkimattomat seudut tarjosivat. Niiden myötä hän pakkasi perheensä ja tavaransa, ja lähti matkaan etsimään uutta onneaan. Muutama vuosi hänen jälkeensä kohti Länttä vaelsivat Meriwether Lewis (1774 - 1809) ja William Clark (1770 - 1838). Mississipin ja Tyynen valtameren välinen alue oli ennen heidän huimaa erämaaseikkailuaan täysin tuntematonta ja kartoittamatonta. George Armstrong Custer - (5.12.1839 New Rumley, Ohio – 25.6.1876 Little Bighorn, Montana) Kenraali George Armstrong Custer oli yhdysvaltalainen ratsuväen komentaja, joka tunnetaan parhaiten kärsimästään murskatappiosta ja kuolemastaan Little Bighornin taistelussa. |
|
Uudisasukkaat vyöryvät yli preerioiden ja vuorten
Ensimmäiset Lännen tutkimusmatkailijat eivät voineet aavistaa, minkä kulkijoiden vyöryn he saisivat jäljilleen muutama vuosikymmen myöhemmin. Vielä 1830-luvulla Lännessä ei ollut valkoihoisia, lukuun ottamatta turkismetsästäjiä ja niiden linnoitusten väkeä, joita suuret amerikkalaiset tai englantilaiset riista- ja turkisyhtiöt rakennuttivat erämaahan, englantilaiset erityisesti maan luoteisosiin. Erämaihin piiloutuneiden linnoitusten toiminta päättyi 1830-luvun lopulla turkiskaupan lakatessa. 
Bonanzan isä Ben ja pojat Adam, Hoss ja Little Joe olivat myös aikakauden uudistilallisia.
Heidän valtaisan ranchinsa koko oli reilusti yli 2 000 neliökilometriä.
All Rights Reserved
*Kuva Bonanza Copyright © Nevada Magazine Photo used with permission. Lännen - Appalakkien vuoristosta Mississippijoelle ulottuvan alueen - valloitus alkoi toden teolla 1840-luvulle tultaessa. Yhdentoista osavaltion alueet ulottuivat tälle rikkaalle seudulle, jonne tulvi yhä uusia uudisasukkaita. Kiihkeimmillään siirtyminen Länteen oli 1850-1860-luvuilla. 1840-luvulta 1860-luvulle noin 300 000 ihmistä muutti Amerikan läntisiin territorioihin. Preerioille ilmestyivät pitkät vankkurikaravaanit rohkeine uudisasukasperheineen - yhdessä vankkurikaravaanissa saattoi olla kaksisataakin vankkuria. Heidän myötään myös koko tuo Lännen kirjava ja loputon joukko; kullanetsijät, revolverisankarit, cowboyt, postivaunut matkustajineen, rautateiden pioneerit, pelurit - kaikki muut. Kaikilla heillä oli yhteisenä tavoitteenaan löytää oma sijansa tässä uudessa maailmassa, työtä, toimeentuloa, ehkä onnea ja rikkauttakin. Näinä Lännen valloituksen alkuaikoina monet epäonnistuivat ponnistuksissaan, monet kuolivatkin - toiset löysivät mitä etsivät, ja saavuttivat mainetta ja rikkauksia. 
Intiaanit ja suomalaiset
Intiaanit ovat pitäneet suomalaisista, koska olemme heidän mielestään samanlaisia heidän kanssaan. Jo 1600-luvulla liikkui Lännessä, intiaanien mailla suomalaisiakin. Tuohon aikaan intiaanit kutsuivat eurooppalaisia nimellä Ihmiset Jotka Eivät Ole Meidän Kaltaisiamme - mutta suomalaisia nimellä Ihmiset Jotka Ovat Meidän Kaltaisiamme. 1800-luvun Lännestä kerrotaan tarinaa, että joissakin saluunoissa saattoi olla kyltti: "Ei tarjoilua intiaaneille ja suomalaisille". Onko tämä suomalaisten maininta tässä yhteydessä miellettävä positiiviseksi arvioksi meistä suomalaisista, jää jokaisen omaan harkintaan. Intiaanien ja suomalaisten kerrotaan myös olleen rakentamassa Amerikan korkeimpia pilvenpiirtäjiä. Intiaanit tulivat toimeen huimaavissa korkeuksissa teräspalkeilla siksi, että heitä ei huimannut eikä pelottanut - suomalaiset taas siksi, että he tekevät rahasta mitä hyvänsä. (Antti Tuurin saatesanoista hänen kääntämäänsä teokseen: Walter McClintock: Mustajalat) 
|
Eräitä rajapyykkejä 
Buffalo Bill - rajaseutujen kuningas Villissä Lännessä eli ainakin kaksi elämää suurempaa sankaria, joita nimitettiin villien rajaseutujen kuninkaaksi - King of the Wild Frontier. Toinen heistä oli Buffalo Bill - ja toinen tietenkin tuo urheista miehistä suurin, David "Davy" Crockett!
All rights reserved
*Kuva alla, "Hevoskauppoja hierotaan - Buying Polo Ponies in the West" - Frederic Remington - maalattu noin 1905. Kuva Copyright © Athenaeum 
Copyright Disclaimer Under Section 107 of the Copyright Act 1976, allowance is made for
"fair use" for purposes such as criticism, comment, news reporting, teaching, scholarship, and research. Fair use is a use permitted by
copyright statute that might otherwise be infringing. Non-profit, educational or personal use tips the balance in favor of fair use.
|
|
|
Kaikki paikalla - Villi Länsi elää edelleen!
Villistä lännestä mieleemme nousevat ensimmäisinä intiaanit - mutta mukana tapahtumien kiehtovassa vyöryssä olivat lukuisat muut, lähtemättömästi nimensä ajan historiaan kirjanneet. Kaikki he ovat mukana näillä lännen sivuilla: Wyatt Earpista Jane Calamityyn - David "Davy" Crockettista George Custeriin! Unohtamatta myöskään tämän ajan kultaisia muistoja ylläpitäviä Pecos Billiä, Tex Willeriä, John Waynea... Lähteinä mm: Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa. Mike Sotter: Villi Länsi Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West United States Marshals Service Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava Michael Johnson: Villi Länsi - Otava Kultainen Villi länsi - Tammi The Apaches - Osprey Publishing
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Buffalo Bill kirjojen kansista Copyright Peter Richardson *Kuva vasemmalla Copyright Thomas Duchnicki 
|
| *** www.tunturisusi.com *** |