Tunturisuden sivut
Revolverisankari

REVOLVERISANKARIT JA PYSSYMIEHET

Seriffit ja muut lain puolella aseineen taistelleet olivat revolverisankareita (gunfighters) kun taas lainsuojattomat aseineen olivat pyssymiehiä (gunmen). Molempiin ryhmiin kuului kylmäverisiä ja taitavia ampujia ja molempien tavoite oli sama, tehdä selvää vastustajasta.

Lännen nopein!

Kuka oli "Lännen nopein" vetäjä kaksintaisteluissa ja muissa isommissa asetaisteluissa, on ollut jälkipolvia kiinnostanut aihe. Oliko hän Wild Bill Hickok, Wyatt Earp, Bat Masterson, Clay Allison eli "Wolf of the Washita", "Bad Bill" Longley, "Longhair" Jim Courtright, John Wesley Hardin - vai oliko hän joku muu? Kaikki he ovat vakuuttavia ehdokkaita tämän hieman arveluttavankin mutta sävähdyttävän tittelin haltijoiksi ja kullakin heistä on tässä vaikeassa arvioinnissa omat kannattajansa. Kysymys jäänee ikuisesti vaille vastausta.

Revolverisankari

Hän on palannut - asiat on selvitettävä

Kuvassa yllä kansikuva R.A. Jonesin kirjoittamaan lännennovelliin, Gun Glory. Tilanne on tyypillinen. Mies on palannut kaupunkiin selvittelemään asioita, jotta oikeus tapahtuisi. Näissä tilanteissa oikean oikeuden toteutuminen varmistettiin aina aseilla - ainakin lännennovelleissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Michael Vance
Revolverisankari

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - artist Vic Prezio - Copyright © Flickr/James Vaughan


Revolverisankari

"Yksi perusongelmista tutkittaessa revolverisankarin alkuperää ja todellista statusta on historioitsijoiden, kirjailijoiden ja Hollywoodin suosima tapa erottaa hänet kanssaihmisistään. Revolverisankarista tekee nyky-yleisöä kiinnostavan hahmon hänen haluttomuutensa solmia kestäviä henkisiä tai fyysisiä suhteita.

Kerta kerran jälkeen hänet kuvataan yksinäiseksi sudeksi, joka ilmestyy tyhjästä eikä nähtävästi harjoita mitään ammattia, mutta jonka läsnäolo on kuin kaitselmuksen lahja. Hän pysyttelee omillaan, vaikka hänet hyväksyttäisiin yhteisön jäseneksikin.

Toisinaan voi tosin vanha lemmenliekki leimahtaa tai hänellä on lyhyt suhde kaupungin tanssityttöön tai ehkä koulun opettajaan, mutta tehtävänsä suoritettuaan hän kertoo, ettei suhde voi kestää, lausuu haikeat jäähyväiset ja ratsastaa auringonlaskuun. Tavallisesti tällaista sitoutumisen pelkoa pidettäisiin merkkinä kypsymättömyydestä ja vastuuttomuudesta, mutta tarinoiden revolverisankari ei olekaan normaali ihminen, vaan enemmän kuin nykyaikaisen moraliteettinäytelmän päähenkilö, jolla ei olisi enää mitään merkitystä, jos hän antaisi periksi tavallisen ihmisen tarpeille ja haluille.

Niinpä yleisö antaa hänen vikansa anteeksi, koska se tietää että hänen voimansa on hänen taidossaan käsitellä asetta ja rohkeudessaan taistella hyvän puolesta pahaa vastaan. Mitenkään muuten ei voisikaan olla, sillä revolverisankari edustaa toivetta hyvän säilymisestä yhä pahemmaksi muuttuvassa maailmassa."
Revolverin sijainti

Tulitaistelun sattuessa vastustajat vetivät revolverinsa kotelosta, joka saattoi sijaita vyöllä, korkealla lonkalla tai ristiinvetoasennossa mahan päällä. Matalalla reiden päällä oleva kotelo on Hollywoodin keksintöä.

Täältä pesee ja paukkuu!!!

Nopeus oli hopeaa, ampumatarkkuus kultaa!

Kaksintaisteluissa ei useinkaan ollut kyse vain nopeudesta, vaan enemmänkin siitä, kumman hermot pitivät äärettömän vaarallisessa tilanteessa. Useinkaan ei se osapuoli, joka veti ensin ja antoi luotien laulaa ja täyttää ilman, voittanut kaksintaistelua.

Hickokin ja Tuttin välisessä asetaistelussa - Lännen historian ensimmäisessä kaksintaistelussa vuonna 1865 - Tutt ennätti ampua peräti neljä laukausta. Vasta sitten Hurja Bill ampui 1860 Army Coltillaan, sillä vieläpä kaksin käsin tähdäten, yhden ainoan ja heti kuolettavan laukauksen. Tässäkään kaksintaistelussa ei siis ratkaissut nopeus, vaan kylmähermoisuus ja ampumistarkkuus.

Kaksintaisteluissa kuolleet

Kaksintaistelut, joissa nopeimmin vetävä voittaa, olivat yleinen tapa riita-asioiden ratkaisemiseksi etenkin seuduilla, joissa lain edustaja kävi harvoin. On arvioitu, että vuosien 1850 ja 1890 välisenä aikana noin 20 000 miestä kohtasi loppunsa kahdenkeskisissä tulitaisteluissa.

Ohjeita kaksintaistelijalle!

"En kykene kyllin korostamaan täydellisen rauhallisuuden ja tyyneyden merkitystä, jos teihin osutaan... jos on pakko kuolla, tehtäköön se osoittaen samalla suurinta mahdollista ylväyttä."

(Ote tuntemattoman kirjoittajan teoksesta The Art of Duelling/Kaksintaistelun taito - vuodelta 1836).

Hurja ja vaarallinen lainsuojaton!
This is Man's Country
"Tämä on miehen maata - This is Man's Country" All rights reserved
*Kuva - Copyright © deviantART.com/VictoriaValentine
Art used with permission.
Sheriff Poster
Sheriff Poster - Seriffi juliste All rights reserved
*Kuva - Copyright © deviantART.com/Tony Dennison
Art used with permission.
Prairie Riders
Preerian ratsastajat - luodit eivät tunne uskollisuutta

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright CHRIS DRUMM


Lähteinä mm:
Villi Länsi - toimittaneet William C. Davis ja Joseph G. Rosa
Pentti Virrankoski: Yhdysvaltain ja Kanadan intiaanit
Mike Sotter: Villi Länsi
Royal B. Hassrick: The Colourful Story of The American West
Norman Bancroft-Hunt ja Werner Forman: The Indians of The Great Plains
United States Marshals Service
Finn Arnesen: Intiaanikirja - WSOY
Näin elettiin Villissä Lännessä - Otava
Ulf Sindt: Intiaanit ja cowboyt - SCHILDTS
Apassit sotapolulla - Apassisoturien historiaa - Art House Oy
Dee Brown: Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen - Otava
Michael Johnson: Villi Länsi - Otava
Kultainen Villi länsi - Tammi
The Apaches - Osprey Publishing
Colin F. Taylor, William C. Sturtevant: Suuri Intiaanikirja - Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat
Esirippu laskeutuu

Revolverisankareiden valtakautta olivat Lännen kuohuvat ajat, jolloin yhteisöissä, erityisesti rajaseuduilla järjestys ja laillisuus instituutioineen olivat vasta muotoutumassa. Järjestyneen elintavan kehittyessä ja esivallan ulottaessa otteensa yhä syrjäisemmillekin seuduille, katosivat myös revolverisankarit. Olivathan heidän menettelynsä useinkin sellaisia, että niitä järjestyneessä yhteiskunnassa voitiin pitää ihan selvästi laittomuutena.

Niin suurta urheutta ja kunniallisuutta kuin kaksintaisteluissakin vaadittiin, niin lain tulkinnan näkökulmasta oli kyse ihan jostakin muusta. Revolverisankareita aseineen ei myöskään tarvittu enää oikeuden ja tuomioiden jakajiksi, sen tehtävän ottivat hoitaakseen poliisi-instituutiot ja lakia syvällisesti opiskelleet tuomarit.
Western girl
Urheat miehet puolustavat ihanaa neitoa vaikka viimeiseen hengenvetoonsa saakka Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright CHRIS DRUMM


*** tunturisusi.com linkit ***