Tunturisuden sivut
Kalmar Nyckel

Ensimmäiset suomalaiset Amerikan maaperällä 1638 - aluksena matkalla Kalmar Nyckel

Kuvissa Ruotsin kuninkaallisen laivaston vuonna 1625 valmistuneen aluksen, Kalmar Nyckelin, vuonna 1998 valmistunut kopio. Aluksen koko pituus 40 m - ylläpito vapaaehtoisvoimin. Aluksen lippujen joukossa liehuu myös Suomen sinivalkoinen lippu. Alkuperäinen alus teki useampia matkoja Ruotsista Amerikkaan, saapuen sinne ensimmäisen kerran vuonna 1638.

Kalmar Nyckel

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © R'lyeh Imaging


Matka yli Atlantin kesti yli kolme kuukautta. Paikka, jossa ensimmäiset ruotsalaiset - ja myös ensimmäiset suomalaiset, vuonna 1638 astuivat Amerikan mantereelle, oli nykypäivän Wilmington, Delaware. Tulijat ostivat itselleen maata Amerikan alkuperäisväestöltä, intiaaneilta. Näin Delawareen perustettiin New Sweden siirtokunta. Keski-Pohjanmaalta ja Savosta muuttaneet suomalaiset loivat Delawarejoen varrelle neljä siirtolaa: Finland, Lapland, Upland ja Takamaa. Suomalaiset ovat jättäneet merkittävät jälkensä seutujen uudisasutuksen historiaan ja heidän jälkeläisiään asuu Delawaressa nykyisinkin. Jos haluat lukea asiasta enemmän, hanki käsiisi Apu 24/2013 - Jorma Lehtola: Lännessä ennen lokareita.

Suomalaisten muuttoliike Amerikkaan 1864 - 1924

Vuosina 1864 - 1924 peräti noin 350 000 suomalaista muutti Amerikkaan. Meitä oli siten siellä Villin Lännen aikojen viimeisillä vuosikymmenillä runsaasti. Seriffeinä tai revolverisankareina suomalaisia ei ollut, vaan suomalaisten alaa olivat esim. metsätyöt, rakentaminen ja kaivostyöt. Suomalaiset uurastivat siten perinteisissä palkkatöissä, mutta kyllä suomalaisia oli mukana myös Lännen kullanhohtoisissa seikkailuissa, kuten kultaryntäyksissä. Eräät suomalaiset onnistuivat kaivamaan ja huuhtomaan maasta itselleen suuromaisuudenkin.

Intiaanien ja suomalaisten samankaltaisuus - mongoleja me olemme, vaikka kuinka napisemme!

Kansantieteilijä Richard Dorson tutki 1940-luvulla suomalaisten ja intiaanien ominaisuuksia. Hän löysi molemmista kansanryhmistä lukuisia samanlaisia piirteitä. Sekä käyttäytymisessä ja luonteessa, että myös fyysisissä ominaisuuksissa. Sekä intiaaneilla, että suomalaisilla on hänen mukaansa piirteetkin kuin mongolilla, korkeat poskipäät ja vinot silmät. (Onko meillä tosiaankin vinot silmätkin? Tunturisuden huomautus. *Siirtyy katsomaan peilistä* Hmmmm....?!)

Dorson yhdisti intiaanit ja suomalaiset niinkin, että jostakin kaukaa pohjoisten metsistä Amerikkaan saapuneissa suomalaisissa oli jotakin erityistä outoutta ja eksotiikkaa. Ihan sitä samaa, mitä intiaaneissa oli ollut silloin, kun heidät ensimmäisen kerran kohdattiin.

Sekä intiaanit että suomalaiset omaavat Dorsonin mukaan myös yliluonnollisen kestävyyden, voiman ja sitkeyden. Molemmilla on kiihkeä viinanhimo ja molemmat ovat taisteluissa julmia ja raakoja. Molemmat harjoittavat shamanistista uskoa rituaaleineen ja tämä periytyy syvältä näiden kansojen uskomuksista. Sekä intiaanit että suomalaiset ovat Dorsonin mukaan luonteeltaan salaperäisiä, "klikkiintyviä" eli yhteisöllisiä ja vankkumattomia omissa sosiaalisissa tavoissaan ja suhteissaan.

William Frederick Cody eli Buffalo Bill - suomalainen Lännen suurmies!?

Joskus on esitetty, että Buffalo Billin esivanhemmissa olisi ollut suomalaisia. Toki tämä olisi meitä suomalaisia mairittelevaa ja mieluusti ottaisimme omaksemme tämän suurmiehen, mutta kuitenkaan asianlaita ei ole näin. Buffalo Bill ei valitettavasti ole suomalainen.
Suomalaisia kaivosmiehiä Michiganissa 1864

Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Michiganin Upper Peninsulan kuparikaivoksille vuonna 1864. Heistä ainakin osa oli työskennellyt ennen tätä Norjan kaivoksilla, ja tässä alkuvaiheessa heitä palkattiin kaivostöihin kymmenkunta tai hieman enemmän. Nämä ensimmäiset suomalaiset olivat Lars Levi Laestadiuksen oppeja omaksuneita, ja siten he halusivat vain tehdä kovasti työtä ja välttää kaikenlaista maallista pahuutta, kuten juopottelua tai kortinpeluuta. Näillä ensimmäisillä suomalaisilla kaivosmiehillä Michiganissa oli yleensä hyvä luku- ja kirjoitustaito, ja he kirjoittelivatkin paljon kirjeitä kotimaahan Suomeen jääneille sukulaisilleen, kertoen kirjeissään "Amerikan kullasta".

Myöhemmin suomalaisia työskenteli monilla muillakin seudun kaivoksilla. Työt ja tehtävät kaivoksilla jakaantuivat niin, että vaativampia töitä ja johtotehtäviä tekivät englanninkieliset. Muualta tulleet, kuten suomalaiset, tekivät raskaimmat, vaarallisimmat, likaisimmat ja heikoimmin palkatut työt "trammereina", jolloin he käsipelillä lastasivat kupari- tai rautamalmia kuljetusvaunuihin. Kaivosten toimesta suomalaiset ja muunmaalaiset toivotettiin tervetulleiksi, mutta siirtolaisten määrän kasvaessa, englanninkielinen väestö osoitti myös torjuvaa epäluuloa kasvavaa vierasväestöä kohtaan.

Jo vuoteen 1880 mennessä suomalaisia oli seuduilla tuhansittain, ja esimerkiksi Keweenawin ja Houghtonin kunnissa heitä oli noin 1 500. Yhä uudet seuduille saapuvat suomalaiset asettuivat tekemään työtä ja elämään näihin kupariyhdyskuntiin. Erityisen paljon heitä sijoittui "boom town" Calumetin seuduille. Paikalla oli siten alkuperäisenä nimenä intiaanien rauhanpiippu, Calumet, mutta suomalaiset alkoivat kutsua kaupunkia suomeksi nimellä "pesäpaikka".

Monet amerikansuomalaisen kulttuurin toiminnot saivat alkunsa näiden Calumetin siirtolaisten toimesta. Näitä toimintoja olivat instituutiot, kuten kirkot, sekä raittiusliike, suomenkieliset sanomalehdet, ammattiyhdistystoiminta, urheiluseurat ja kaikkinaiset muut kulttuuriharrastukset ja -järjestöt.



Ensimmäinen suomalaisten savusauna Minnesotassa, rakentamisvuosi 1868.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Greg Gjerdingen




Suomalaisten vuonna 1926 perustama sauna - Marquette, Michigan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Ann Fisher


Hikimajaihmiset - valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me

Pohjois-Amerikan intiaanit ovat siinäkin mielessä samankaltaisia, kuin me suomalaiset, että heillä on oma saunansa, hikimaja - engl. sweat lodge, intiaanikielellä inipii. Intiaaneilla heidän hikimajassaan, jossa myös heitetään löylyä kuumille kiville, korostuu spirituaalinen puhdistautuminen. Vaikka toki inipiissäkin vääjäämättä puhdistuu fyysisestikin. Liittyyhän suomalaistenkin saunakulttuuriin myös hengellisiä virityksiä, kun sauna on koettu jopa kirkkoakin pyhemmäksi paikaksi.

Oman saunakulttuurinsa vuoksi intiaanit ovatkin aina olleet puhtaampia, kuin esimerkiksi heitä hallitsemaan tulleet eurooppalaiset. Näin intiaaneja eivät vaivanneet monet sellaiset epähygieenisyydestä sikiävät sairaudet, kuten tuberkuloosi, jotka vaivasivat eurooppalaisia.

Kun suomalaiset tulivat intiaanien maille, alkoivat pystyttää omia saunojaan ja kylpeä niissä, katsoivat intiaanit varmaankin hieman silmät ymmyrkäisinä näitä tulijoita. Joka tapauksessa he varmasti tunsivat sielujen sympatiaa näitä samoja tapoja noudattavia suomalaisia kohtaan. Intiaanit alkoivatkin kutsua suomalaisia nimityksillä "hikimajaihmiset" tai "valkoiset-miehet-jotka-ovat-samanlaisia-kuin-me".

Saunakulttuuriensakin vuoksi intiaanit ja suomalaiset tunsivat sielunveljeyttä toisiaan kohtaan ja tulivat hyvin toimeen keskenään. Tästä oli suomalaisille monenlaista hyötyäkin. Intiaanisotien aikana intiaanit jättivät suomalaisten asumukset tuhoamatta silloin, kun sellainen kohdalle osui.

Koulu
Koulu

Suomalaisten kaunis, hieman kirkkoa muistuttava koulu - Finnish Pioneer Park, Minnesota. Klikkaa kuvat isoiksi ja tunnelmoi hetki sillä, millaista on ollut olla koululaisena taikka opettajana tässä koulussa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Greg Gjerdingen
Intiaanit ja suomalaiset - rajaseutujen alistetut kansat

Sekä intiaanien että suomalaisten historiassa on samankaltainen, vuosisatojen pituinen ajanjakso, jolloin molemmat ovat joutuneet elämään muualta tulleen, vieraan vallan alla. Intiaaneja höykyttivät ja alistivat eurooppalaiset, suomalaisia puolestaan hallitsivat ensiksi ruotsalaiset ja sitten venäläiset.

Siinä, missä intiaanit ovat joutuneet muuttamaan ja sopeuttaman ajatteluaan ja kulttuuriaan valkoisen miehen "pakkovallan" alla, on suomalaisiakin käännytetty ensiksi kristinuskoon ja sitten totutettu ruotsalaiseen ja venäläiseen kulttuuriin. Näissä olosuhteissa molemmille kansoille on voinut hyvinkin kehittyä samanlaista elämänasennetta ja ajattelutapaa. On täydestä syystä koettu, että ollaan rajaseuduilla, ilman kaikkia omia vapauksia - ja nuo pirulaiset kimpussa.

Intiaanejahan ajettiin systemaattisesti yhä syrjemmälle, pois valkoisen miehen tieltä. Suomi puolestaan on ollut syrjässä vallan keskuksista, todella kaukaisella rajaseudulla, jos asiaa tarkastelee Ruotsin tai Venäjän maantieteellisestä ja muusta näkökulmasta. Tällainen elämä on ollut omiaan synnyttämään epäluuloa ja vihaakin hallitsijoita kohtaan. Intiaaneilla se on kohdistunut valkoiseen mieheen, suomalaisilla ruotsalaisiin ja venäläisiin, ja nykyisin EU:hun ja Brysseliin. Sillä tänäkin päivänä monet suomalaiset edelleenkin kokevat elävänsä osittain vieraan vallan alla, mutta vallan päämaja on vain vaihtunut Brysseliin.

Fintiaanit

Suurten järvien alueella asuu nykyisin paljon sellaisia ihmisiä, joiden esivanhemmissa on sekä Amerikan alkuperäisiä asukkaita, intiaaneja - ja suomalaisia. Heille luonteva nimitys on fintiaani.

Fintiaanien tarkkaa määrää ei voida sanoa, mutta heitä on ainakin satoja, ehkäpä tuhansiakin. Suomalaisten ja intiaanien liitoissa menneinä aikoina kohtasivat usein suomalaiset ja ojibwa-intiaanit. Suomalaisilla ei ollut ennakkoasenteita intiaaneja kohtaan. Molemmat osapuolet olivat valmiita oppimaan toistensa kulttuureista.

Menneistä ajoista kertovat Suurten järvien alueen monet suomalaiset nimet, kuten vaikkapa Oulu - joka löytyy siis myös Amerikasta. (Yle Uutiset: Fintiaanit)

Hiawatha ja Minnehaha

Hiawatha ja Minnehaha - Väinämöisen ja Ainon amerikanserkut

Jopa intiaanien ja suomalaisten kansalliseepoksetkin ovat Dorsonin mielestä samaa maata, sillä hän näkee Hiawathassa ja Kalevalassa samat ainekset. The Song of Hiawatha on Henry Wadsworth Longfellowin vuonna 1865 julkaisema eeppinen runoelma.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Minnehaha Park, Minneapolis, Minnesota, USA - Copyright jpellgen


Suomen oma vähemmistö - saamelaiset

Suomalaisillakin on omalla maaperällään oma etninen vähemmistönsä, saamelaiset. Heitä ja heidän asemaansa voi toki verrata intiaaneihinkin, mutta myös eskimoihin ja heidän joukossaan erityisen sopivasti inuiitteihin. Saamelaiset ovat varmasti joutuneet kokemaan suomalaisten taholta menneinä vuosisatoina osittain sitä samaa, mitä eskimot ja intiaanit Amerikassa. Ihan saamelaissotia täällä ei kuitenkaan sentään ole koettu, Amerikan intiaanisotien lailla. Ajat ovat onneksi muuttuneet, ja saamelaisillakin on nykyisin paljon suuremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan, kuin on ollut muinoin.

Lähteitä
Pirkko Kiansten - Victorian yliopisto, Kanada.
Embassy of Finland, Washington: On board Kalmar Nyckel 375 years later.
Apu 24/2013 - Jorma Lehtola: Lännessä ennen lokareita.
Michael M. Loukinen: Cultural Tracks: Finnish Americans in Michigan's Upper Peninsula.
Wikipedia: Hikimaja
Ketola
Ketolan farmitalo - Ketola Farm House 1915

Eagle, Wisconsin, USA.
Suomalainen talo Michiganissa
Suomalainen maatila Michiganissa

Suomen lippu kaukana vierailla mailla. Rock, Michigan, USA 2009.
Rankinen
Rankisen farmitalo - Rankinen Farm House 1897

Eagle, Wisconsin, USA.
Suomalainen kirkko
Suomalainen kirkko
Suomalainen kirkko
Suomalainen kirkko
Suomalainen kirkko - Saint Henry's Evangelical Lutheran Church and Cemetery 1904

Houghton County's Laird Township, Michigan, USA.
Suomalainen kirkko
Suomalaisten pioneerien hautakiviä - Saint Henry's Evangelical Lutheran Church and Cemetery 1904

Houghton County's Laird Township, Michigan, USA.
*** tunturisusi.com linkit ***