Kuva Copyright © Tambako The Jaguar - Creative Commons.
Koiran esi-isinä kaksi erillistä susipopulaatiota
Kansainvälinen ryhmä geneetikkoja ja arkeologeja on havainnut, että koirien syntyperä voidaan jäljittää ainakin kahteen
muinaisten susien populaatioon. Selvitys vie meidät askeleen lähemmäksi sen mysteerin paljastamista, missä koirat kesytettiin,
mikä on yksi suurimmista vastaamattomista kysymyksistä ihmisen esihistoriasta.
Koirien tiedetään kehittyneen susista, ja tämä kesyyntyminen tapahtui jääkaudella, ainakin 15 000 vuotta sitten.
Mutta missä tämä tapahtui ja tapahtuiko se yhdessä paikassa vai useissa paikoissa, sitä ei vielä tiedetä.
Aiemmat tutkimukset, joissa on käytetty arkeologista tietoa ja vertailtu koirien ja nykyisten susien DNA:ta, eivät ole antaneet vastausta.
Nature-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan tutkijat kääntyivät muinaisten susigenomien puoleen,
saadakseen lisätietoa siitä, missä ensimmäiset koirat kehittyivät susista. He analysoivat 72 muinaista suden genomia, jotka
kattavat viimeiset 100 000 vuotta Euroopasta, Siperiasta ja Pohjois-Amerikasta.
Jäännökset olivat peräisin aiemmin kaivetuista muinaisista susista, ja tutkimukseen osallistuivat arkeologit 38 laitoksesta 16 eri maassa.
Jäännökset sisälsivät 32 000 vuotta sitten eläneen siperialaisen suden täydellisesti säilyneen pään. Yhdeksän eri
DNA-laboratoriota teki sitten yhteistyötä DNA-sekvenssitietojen tuottamiseksi susista.
Analysoimalla genomeja tutkijat havaitsivat, että sekä varhaiset että nykyaikaiset koirat ovat geneettisesti samankaltaisia kuin
muinaiset sudet Aasiassa ja Euroopassa, mikä viittaa kesytykseen jossain idässä.
Tutkijat löysivät kuitenkin myös todisteita siitä, että kaksi erillistä susipopulaatiota vaikuttivat DNA:allaan koiriin.
Koillis-Euroopan, Siperian ja Amerikan varhaisilla koirilla näyttää olevan yksi yhteinen alkuperä itäisestä lähteestä.
Kun puolestaan varhaisilla Lähi-idän, Afrikan ja Etelä-Euroopan koirilla näyttää olevan itäisen lähteen lisäksi jonkin verran perimää myös toisesta
Lähi-idän susiin liittyvästä lähteestä.
Yksi mahdollinen selitys tälle kaksoisperimälle on, että sudet kesytettiin useammin kuin kerran, jolloin eri populaatiot sekoittuivat keskenään.
Toinen mahdollisuus on, että kesyttäminen tapahtui vain kerran, ja kaksoisperimä johtuu näiden varhaisten koirien sekoittumisesta
luonnonvaraisten susien kanssa. Tällä hetkellä ei ole mahdollista määrittää, kumpi näistä kahdesta skenaariosta toteutui.
Yrittämällä sijoittaa koiran tähän kuvaan huomattiin, että koirat ovat peräisin ainakin kahdesta erillisestä susipopulaatiosta - itäisestä lähteestä,
joka vaikutti kaikkiin koiriin, ja erillisestä läntisemmästä lähteestä, joka vaikutti joihinkin koiriin.
Tutkijaryhmä jatkaa koirien läheisen muinaisen susiesi-isän metsästystä, joka voisi paljastaa tarkemmin, missä kesytys todennäköisimmin tapahtui. He keskittyvät
nyt genomeihin muista paikoista, jotka eivät sisälly tähän tutkimukseen, mukaan lukien eteläisemmät alueet.
Koska 72 muinaista suden genomia kattoivat noin 30 000 sukupolvea, oli mahdollista katsoa taaksepäin ja rakentaa aikajana siitä, kuinka suden DNA on muuttunut,
jäljittämällä luonnollinen valinta tässä kehityksessä.
Havaittiin esimerkiksi, että noin 10 000 vuoden aikana yksi geenivariantti muuttui erittäin harvinaisesta esiintymään jokaisessa susissa, ja sitä esiintyy
edelleen kaikissa susissa ja koirissa. Variantti vaikuttaa geeniin, IFT88, joka osallistuu kallon ja leuan luiden kehittymiseen. On mahdollista, että tämän
muunnelman leviämisen taustalla oli jääkauden aikana saatavilla olevien saalistyyppien muutos, mikä antoi etua tietyn pään muotoisille susille, mutta geenillä
voi olla myös muita tuntemattomia merkityksiä susissa.
Pontus Skoglund, Crickin muinaisen genomiikkalaboratorion vanhempi tutkija ja ryhmän johtaja, sanoo: "Tämä on ensimmäinen kerta, kun tutkijat ovat suoraan seuranneet
luonnonvalintaa suuressa eläimessä 100 000 vuoden ajalta ja näkevät evoluution tapahtuvan todellisuudessa - sen sijaan, että yrittäisimme rekonstruoida sitä
tämän päivän DNA:sta."
Skoglundin mukaan löydettiin useita tapauksia, joissa mutaatiot levisivät koko susilajiin, mikä oli mahdollista, koska hyvin etäällä toisistaan
olevat sudet olivat silti yhteydessä toisiinsa.
Tämä yhteys on ehkä syy siihen, miksi sudet onnistuivat selviytymään jääkaudesta, kun monet muut suurpedot katosivat.
(ScienceDaily 29.6.2022: Ice Age wolf DNA reveals dogs trace ancestry to two separate wolf populations)
Euroopan vanhin koira 17 000 vuotta sitten
Uudet tutkimusmenetelmät ovat mahdollistaneet jo vuonna 1985 Gipuzkoasta, Baskimaasta löytyneen koiraeläimen jäännösten tutkimisen.
Marraskuussa 2024 tutkijat ilmoittivat määrittäneensä, että kyseessä on koira, joka on elänyt hieman yli 17 000 vuotta sitten.
Kyseessä on siten yksi varhaisimmista Euroopasta tavatuista koirista. (ScienceDaily 28.11.2022: One of Europe's most ancient domestic dogs lived in the Basque Country)
*DNA - deoksiribonukleiinihappo eli DNA on nukleiinihappo, joka sisältää kaikkien eliöiden solujen ja joidenkin virusten geneettisen materiaalin.
*Genomiikka - viittaa perinnöllisyystieteen haaraan, joka tutkii eliöiden genomeja.
*Genomi - perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle.
*Geeni eli perintötekijä on biologisen informaation yksikkö, joka on tallentunut DNA:n tai RNA:n nukleiinihappoketjuun.
(Määritelmät Wikipedia)