Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © JLPC

NYMFIT

Homeroksen ajoista lähtien nymfit eli luonnottaret ovat kuuluneet kreikkalaiseen, ja sittemmin myös roomalaiseen jumaltarustoon. Nymfit ovat aikanaan synnyttäneet oman palvontakulttinsa. Nymfien palvontaa on harjoitettu erityisesti luolissa. Nymfit ovat kuolevaisia, mutta silti hyvin pitkäikäisiä.

Nymfin tunnistaminen on myös helppoa - sillä nymfi on aina säteilevän ja viekottelevan kaunis. Nymfien alkuperä on antiikin sekä kreikkalaisten että roomalaisten mytologiassa, jossa he ovat luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia. Jos tavallinen, kuolevainen ihminen onnistuu näkemään nymfin, joutuu hän täydellisesti tämän valtaan - ihan samoin, kuin käy seireeninkin kanssa.



"La Prairie et le ruisseau". Ranskalainen kuvanveistäjä François-Raoul Larche (1860 - 1912).

Dryadit, oreadit, nereidit, najadit, limnadit, muusat

Antiikin aikaan jumalia tutkinut Hesiodos arvioi, että maailmassa on kolmekymmentätuhatta jumalaa. Kymmenesosa, eli kolmetuhatta näistä jumalista on erilaisia nymfejä: dryadeja puissa, oreadeja vuorilla ja nereidejä, jotka kansoittavat meren.

Makean veden nymfit, najadit, elävät joissa, puroissa, lähteissä ja järvissä. Najadit ovat nuoria neitsyeitä, jotka taiteessa usein on kuvattu lähteen vierellä seisovina, värisevinä kaunottarina. Najadit ovat olleet kaikkien nymfien lailla hyvin arvostettuja ja he ovat usein avioituneet kuninkaallisten kanssa. Antiikin aikana najadeille uhrattiin lampaita, viiniä, hunajaa ja öljyä. Najadeissa on viisi erilaista ryhmää eli alaluokkaa, yksi niistä on järvissä elävät limnadit.

Myös muusat ovat nymfejä.

Nymfien lähde

Valkoisen lumpeen latinalainen nimi on Nymphea, ja Carl von Linné sanoo sen johtuvan joko sanasta Nympheum, mikä oli roomalaisten antama nimitys nymfien lähteelle, tai Nymphasta, jonka tarinan mukaan valtasi rakkaus Herakleeseen ja joka siinä yhteydessä muutettiin lumpeeksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexander Master

Kabeiro - nymfi

Kabeiro (Cabeiro) on kreikkalaisessa mytologiassa merten jumalan Proteuksen nymfitytär. Vaikka nymfit arvoasteikossa olivat jumalien alapuolella, heidät kutsuttiin silti mukaan kokouksiin Olympos-vuorelle, joka on kreikkalaisten jumalien koti.

Nymfit ovat luonnonjumalien läheisiä seuralaisia. Näitä jumalia ovat Hermes, Dionysos, Artemis, Poseidon ja Demeter.

Nymfien ominaisuuksia

Sekä kreikkalaiset että roomalaiset uskoivat lujasti nymfien olemassaoloon. Nymfien on katsottu omaavan paljon samoja ominaisuuksia, kuin merenneitojen ja keijujenkin. Nymfien katsottiin olevan jumalien alapuolella, mutta ihmisten yläpuolella - siis näiden kahden ryhmän välissä.

Molempien, sekä jumalien, että ihmisten kanssa nymfit kommunikoivatkin, ja rakastavat ja kunnioittavat kumpaakin tahoa. Nymfien erityisiin ominaisuuksiin kuuluu se, että ne voivat tehdä itsensä joko näkyviksi taikka näkymättömiksi.



"Venus ja nymfit kylpemässä" - ranskalainen Louis Jean-Francois Lagrenee (1724 - 1805).

NYMFIT

Dryadit (engl. Dryads)

Metsien, metsäisten laaksojen ja puiden nymfejä, puiden suojelijoita. Alun alkaen dryadit olivat erityisesti tammen nymfejä, sillä kreikan kielen sana drys tarkoittaa tammea. Sittemmin sana "dryadi" on merkinnyt kaikkia puiden hengettäriä. Erityisen mieltyneitä Apollon, Hermeksen ja Panin seuraan. Satyyrien kiivaan ja intohimoisen rakkauden ja liehittelyn kohteita.



"Metsänymfi iiristen keskellä" - ransk. Gaston Bussiere (1862 - 1928).

Oreadit (engl. Oreads)

Vuorinymfejä, jotka joskus saivat nimensä sen vuoren mukaan, jolla asuivat. Heihin kuuluivat mm. peliadit (engl. Peliads).

Limoniadit (engl. Limoniads)

Niittyjen ja kukkien nymfejä.



"Metsänymfi" - saks. Paul Wagner (1864 - ).



"Kolme sulotarta" - William Edward Frost (1810 - 1877).



"Metsänymfi" - italialainen Carlo Pittaluga.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © James H.

Potamidit (engl. Potamids)

Jokien nymfejä.



"Juventa" - ransk. Gaston Bussiere (1862 - 1928).

Limnadit (engl. Limnads)

Järvien, syrjäseutujen ja soiden vaarallisia nymfejä, jotka houkuttelevat matkalaisia mailleen lauluillaan ja petoksellisilla avunhuudoillaan.

Auloniadit (engl. Auloniads)

Niiden vuoriniittyjen, joilla karja käyskentelee, nymfejä. Hyvin usein Panin seurassa, kirmaamassa yli vuorten ja niittyjen.



"Klytie - okeanidi" - Joseph Lescorné (1799-1872). Klytie oli Apollonin rakastettu, jonka tämä kuitenkin hylkäsi Leukothoen, persialaisen prinsessan, vuoksi. Vihoissaan ja katkerana kohtelustaan Klytie kertoi Leukothoen isälle, kuningas Orkhamokselle, tämän tyttären suhteesta. Suuttuneena siitä, että hänen tyttärensä oli menettänyt neitsyytensä, Orkhamos antoi haudata tämän elävältä hiekkaan.

Okeanidit (engl. Okeanids)

Okeanoksen tyttäriä, kukkuloiden ja vesien nymfejä.

Nereidit (engl. Nereids)

Nereuksen tyttäriä.

"Plejadit" - amerikkalainen Elihu Vedder (1836 - 1923).

Plejadit (engl. Pleiads)

Seitsemän nymfisisarusta, Atlaksen ja Pleionen lapset - hyadien (engl. Hyads) sisaria.

Hyadit (engl. Hyads)

Myytistä riippuen joko Atlaksen ja hänen puolisonsa tyttäriä, taikka sisaria, taikka Hyasin tyttäriä. Nämä nymfisisaret ovat muuttuneet tähdiksi ja muodostavat nykyisin seitsemän tähden ryhmänä pään Tauruksen tähtikuviossa. Nämä tähdet tuovat mukanaan sateen ja siksi näitä tähtinymfejä kutsutaan myös sateen tähdiksi.

Khariitit eli sulottaret

Khariitit eli sulottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa viehätysvoiman, kauneuden ja hedelmällisyyden jumalattaria. Taiteessa sulottaret ovat olleet suosittu aihe ja heitä on liitetty taideteokseen yleensä aina kolme - nuorimpana mukana on Aglaia (kirkkaus), toisena Eufrosyne (ilo) ja vanhimpana Thaleia (kukoistus). Kolme sulotarta seuraavat mieluusti Afroditea.

Taiteilijoiden lempiaihe

Monet suuret kuvanveistäjät, kuten Antonio Canova ja Bertel Thorvaldsen ovat tehneet veistoksen kolmesta sulottaresta.

Maalareista esimerkiksi Rafael, Rubens, Jean-Baptiste Regnault, Sandro Botticelli, Henri Matisse ja Pablo Picasso ovat luoneet omat versionsa. Rubens maalasi aiheesta useampia versioita.

Sandro Botticellin maalaus Kevät on tunnetuimpia maalauksia, jossa mukana ovat kolme sulotarta.

Najadit (engl. Naiads)

Kaiken virtaavan ja liikkuvan nymfejä, Zeuksen tyttäriä. Hoivaavia ja helliä, äitimäisiä. Najadien seurassa olevia jumalia olivat Zeus, Poseidon, Dionysos, Demeter, Persephone ja Afrodite. Myös avioliiton ja pyhien riittien nymfejä.

"Apollon ja kaksi muusaa" - italialainen Pompeo Batoni (1708 - 1787).

MUUSAT

Sana muusa (kr. mousa, lat. musa) on kantana musiikkia merkitsevässä sanassa, mutta muusat olivat muidenkin taiteiden jumalattaria. Muusat eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa runottaria, taiteiden ja tieteiden haltiattaria. Heitä kunnioitettiin myös nymfeinä, jotka toivat mukanaan vuorilta alas laaksoihin kevään. Muusille rakennettiin alttareita ja palvontapaikkoja.

Muusat ovat kaiken korkeamman taiteen, musiikin, laulun ja runouden jumalattaria. Muusain johtaja on Apollo.

Mytologia nimesi yhdeksän muusaa: Kleio (historia), Thaleia (huvinäytelmä), Melpomene (murhenäytelmä), Terpsikhore (tanssi), Erato (lyyrinen runous), Polymnia eli Polyhymnia (puhetaito), Urania (tähtitiede), Euterpe (musiikki) ja Kalliope (sankarirunous, kaunopuheisuus). Mukana oli siis myös alueita, jotka myöhemmän ajan luokitteluissa kuuluivat tieteen alueelle.

Kullakin muusalla oli oma tunnuksensa. Muusat muodostivat kuvanveistotaiteessa yhden tärkeän aiheen. Eri muusain taiteita tarkoittava sana mousike tuli sittemmin merkitsemään erityisesti musiikkia, johon kuuluivat läheisesti runous ja tanssi.

"Runous" - italialainen Carlo Dolci (1616 - 1686).

Seurustelua jumalten kanssa

Aina jumalien kulkiessa matkoillaan nymfien alueiden halki, nymfit liittyvät näiden seuraan. Artemiksen kanssa he käyvät metsälle, Dionysoksen (Bacchus) kera hurmokseen, Apollon ja Hermeksen kanssa iloitteluun. Satyyrien kanssa nymfit ovat ikuisesti vihamielisissä väleissä.

Lähde
Alexander S. Murray: Who's who in Mythology - Classic guide to the ancient world.

Nymfien palvontaa

Kreikkalaiset rakensivat nymfeille lukuisia palvontapaikkoja sinne, missä tunsivat heidän läsnäolonsa. Nymfeille uhrattiin vuohia, lampaita, maitoa ja öljyä - mutta viini oli kielletty uhrilahja.



"Metsänymfi" - saksalainen Paul Wagner (1852 - 1952).

Nautinnollista ambrosiaa

Nymfit elävät jumalien tapaan ambrosiassa, nauttien herkullisista ruuista ja ihanista tuoksuista. Omissa laaksoissaan, vuorillaan, niityillään ja rannoillaan nymfit kehräävät ja kutovat, iloitsevat, tanssivat, kylpevät, laulavat suloisia lauluja ja kisailevat ja kilvoittelevat keskenään. Nymfit säilyttävät nuorekkuutensa ja elinvoimansa elonsa loppuun asti, mutta eivät ole jumalien tapaan tuomittuja kuolemattomuuteen.

Kuhinaa ja seuranpitoa

Sulotarten ja kaikkien nymfien seurassa niin todellisessa jumalten maailmassa kuin taiteessakin vilistää ja joskus suorastaan kuhisee ja kihisee amoriineja, satyyreja, fauneja ja muita mytologian hahmoja. Metsänjumala Pan on hyvin ihastunut nymfeihin, joita hän ihan ahdistelee, olihan hänellä heidän kanssaan lapsiakin puolella, jos toisellakin.

Kaikki satyyrit tunsivat loputonta himoa nymfeihin, joidenka seurassa he tungeksivat ilman hetkenkään taukoa. Nymfien seurassa viihtyvät satyyrit ovat kreikkalaisen mytologian mukaisesti miespuolisia luonnonhenkiä. Satyyreja kuvataan usein irstailijoiksi, jotka tuntevat erityistä vetoa nymfeihin. Satyyreilla on pukinjalat, hevosen tai pukin häntä ja päässä oinaan sarvet.



Nymfi Aleksanteri III:n sillalla Pariisissa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Guilhem Vellut

Pont Alexandre III

Pariisin keskustassa Seinejoen ylittää veistosten koristama Pont Alexandre III eli Aleksanteri III:n silta. Venäjän keisarin nimi sillassa johtuu siitä, että sillalla kunnioitettiin Ranskan ja Venäjän vuonna 1892 solmimaa liittoa. Sillan peruskiven kävi muuraamassa Aleksanteri III:n poika, keisari Nikolai II valtiovierailullaan vuonna 1896.

Siltaa koristavat kolmeakymmentäkaksi kaunista ja koristeellista katulamppupylvästä, sekä pienet veistokset putoista ja nymfeistä. Yksi näistä hahmoista on kuvien simpukkaa kuunteleva nuori nymfi. Veistoksen on luonut ranskalainen kuvanveistäjä Léopold Morice (1846 - 1919).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Michael McCarthy



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright jean-marc



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright YELLOW Mao



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Katrinitsa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Sylvain Leprovost



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Myrabella



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Richard, enjoy my life!



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Charles Hutchins

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © MiguelHermoso



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright William Helsen



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright jean-marc



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © David Merrett

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Wictoria Wentworth



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä, nymfi Aleksanteri III:n silta, Pariisi, Ranska - Copyright Video Effects Productions




Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Bastiaan_65