"Leda ja joutsen" - ranskalainen Louis-Frédéric Schützenberger (1825 - 1903)
"Leda ja joutsen" - Gustave Moreau (1826 -1898)
Ledan huijaus joutsenena
Spartan kuninkaan puolison Ledan, Zeus houkutteli puoleensa, tekeytymällä joutseneksi.
Erään myytin mukaan Troijan Helena on tämän parisuhteen seurauksena syntynyt lapsi.
"Foinikian prinsessa Europe eli Europa" - härän selässä, härkä on Zeus.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Thomas Ledl
Foinikian prinsessan Europen eli Europan huijaus härkänä
Zeuksen himot olivat kyltymättömät. Foinikian taivaallisen kaunis prinsessa oli nimeltään kreikkalaisessa mytologiassa
Europe ja roomalaisessa Europa. Prinsessaan ahnaat silmänsä iskenyt Zeus houkutteli tämän härkänä esiintyen selkäänsä.
Kun Europe seurueineen oli poimimassa kukkia kedolla, hän huomasi härän ja päätti hyväillä sitä ja nousi lopulta sen selkään.
Silloin Zeus juosta porskutteli mereen, ui saman tien Kreetalle ja paljasti siellä prinsessalle oikean olemuksensa.
Kreetalla prinsessa avioitui sikäläisen kuninkaan Asterionin kanssa, ja hänestä tuli saaren ensimmäinen kuningatar.
Europa ja Zeus saivat saarella kolme poikaa ja kuningaspari adoptoi nämä lapset itselleen, koska kuningas ei kyennyt saamaan lapsia. Näin kaikki hyötyivät.
Europan sieppauksesta on olemassa toinenkin versio. Siinä minolaiset kaappasivat hänet Kreetalle, kostaakseen Heran papittaren, najadi Ion sieppauksen.
Hoorat, pyhitykset ja kuiskailua tammen huminassa
Zeuksen tyttäriä olivat hoorat
(horai), joiden välityksellä hän sääteli vuodenaikojen vaihtelun.
Kotka, vuorten huiput ja tammi olivat Zeukselle pyhitettyjä.
Zeuksella oli Dodonassa oraakkeli,
jossa hän kuiskaili kuolevaisille neuvojaan mahtavan tammen huminassa. Seudun papit olivat ripustaneet
puun oksille joukon pronssikattiloita, jotta hänen äänensä olisi kuulunut selvemmin.
Myytit - kilpikonnat on tuomittu ikuiseen hiljaisuuteen
Myytit Zeuksesta ovat loputon rivi rakkaustarinoita, sillä Zeus rakastui usein. Rakkauden kohteina
olivat jumalattaret, tavalliset kuolevaiset naiset, tietenkin myös kauniit nuorukaiset - ja oma sisarkin, lehmänsilmäinen Hera, jonka kanssa
Zeus meni naimisiinkin. Homeros kuvaa Heraa hyvin mustasukkaiseksi vaimoksi, jonka tehtävänä oli avioliiton
ja syntymän suojeleminen.
"Ganymedes ja Zeus" - Versailles, Pariisi, Ranska.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Zeus, Versailles, Pariisi, Ranska - Copyright
© Susanne Davidson
Heran huijaus käkitempulla
Heran Zeus sai itselleen kierolla tempulla: hän muunsi itsensä käeksi ja nostatti samalla hirveän lumimyrskyn.
Sen jälkeen hän lähti hakemaan suojaa Heralta, ja pääsikin tämän lämpimään syliin.
Saman tien Zeus muuttui takaisin itsekseen ja pääsi nyt helposti "aikomustensa perille".
Vietettiin valtavat häät, joissa olivat kutsuttuina kaikki jumalat, ihmiskunta ja eläinkunta.
Eräs kuolevainen tyttönen, Khelone, si suostunut tulemaan häihin. Siispä hänet muutettiin kilpikonnaksi
ja tuomittiin ikuiseen vaikenemiseen, mikä on ollut kilpikonnien osa siitä lähtien.
Huijauksia kultasateena, tyttäreksi naamioituneena, kotkana, tulenliekkinä ja härkänä
Samanlaisia, katalia keinoja Zeus käytti usein, vietellessään naisia tai nuorukaisia seuraansa. Hän saattoi
sataa näiden ylle kultasateena ja erästäkin äärettömän kaunista Kallisto-tyttöä hän lähestyi
omaksi, siveäksi Artemis-tyttärekseen naamioituneena.
Joskus Zeus laskeutui valitsemansa
nuorukaisen luokse kotkana, ja erään nymfi Aiginan kanssa hän pääsi tavoitteisiinsa tulenliekkinä.
Joskus Zeus luuhaili lemmentuskissaan valitsemansa tytön vierillä härkänä, ja kun onneton
neito lopulta hypähti härän selkään, niin siitäpäs samassa härkä jo lähtikin hirveällä kyydillä
juoksemaan maita ja mantuja - ja perillä ratsastajaa odotti yllätys!
"Clytemnestra, Iphigenia, ja Artemis" - ranskalainen Louis Billotey (1883 - 1940)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Louis Billotey
Zeuksen tytär - metsästyksen jumalatar Artemis
Metsästyksen jumalatar Artemis on Zeuksen ja Leton tytär. Hän on myös Apollonin kaksoissisar.
Hänellä on yleensä aina yllään lyhyt tunika ja mukanaan hän kuljettaa jousta ja nuoliviiniä.
Maalauksessa yllä Artemiin seurassa ovat Mykeneen kuninkaan Agamemnonin vaimo Clytemnestra ja pariskunnan tytär, Argosin prinsessa Iphigenia.
Agamemnon ampui nuolella kuoliaaksi hirven, ja kehui tämän jälkeen olevansa vieläkin parempi ampuja, kuin Artemis.
Tästä Artemis suuttui ja nostatti hurjan myrskyn. Agamemnonin piti päästä purjehtimaan merelle, mutta se onnistui
vain niin, että hänen oli uhrattava oma tyttärensä Iphigenia, jotta Artemis leppyisi ja lopettaisi myrskyn.
"Ganymedes ja Zeus" - italialainen Adamo Tadolini (1788 - 1868) - kuva yllä.
All rights reserved
*Kuva yllä Copyright
© Steve Richards
Used with permission.
"Foinikian prinsessa Europe eli Europa" - ranskalainen Jean François de Troy (1679 - 1752)
Ryöstö meneillään, ryöstäjänä valkoiseksi häräksi itsensä muuntanut Zeus. Eurooppa eli Euroopan manner on nimetty
prinsessa Europan mukaan.
"Juppiter eli Jupiter".
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Joanbanjo
Antiikin jumalten perhe
Antiikin jumalat muodostivat yhtenäisen
perheen. Ylimpänä oli Zeus, "jumalien ja ihmisten isä", Hera oli hänen sisarensa ja puolisonsa, sitten tulivat
muut, kaikki Zeuksen sisaruksia tai lapsia. On kuitenkin syytä pitää mielessä aina se, että Zeuksen sukupuu
ja itse asiassa koko kreikkalaisen mytologian monimutkainen henkilökartta on kaikkea muuta, kuin yhtenäinen luomus.
Variaatioita oli runsaasti ja jumalat risteytyivät kuka kenenkin kanssa.
Suojelutehtäviä ja olympialaisia
Yhdessä puolisoidensa Themis (Oikeudenmukaisuus) ja Nemesis (Kosto) kanssa Zeus oli ihmisten kokousten
ja valallisten lupausten suojelija. Sekä jumalten että ihmisten isänä hän oli myös perhesiteiden suojelija.
Olympiassa oli huomattava Zeuksen temppeli ja siinä Feidiaan kullasta ja norsunluusta n 500 eaa.
Zeuksesta tekemä patsas. Juuri samaisessa Olympiassa pidettiin Olympian kisat Zeuksen kunniaksi.
"Reliefi jumalista" - vasemmalta Zeus, Leto, Apollon ja Artemis
Jumalten joukossa reliefissä on yksi jumalatarkin, Leto. Hän on titaani Koioksen ja Foiben tytär. Zeus on hänen kaksostensa, Artemiksen ja Apollonin, isä. Roomalaisessa mytologiassa Letoa vastaava
jumalatar on Apollonin ja Dianan äiti Latona.