Kreikka ja Rooma
Zeus

ZEUS - JUPPITER - JUPITER - ylijumala - taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala

Roomalaisten Zeukseksi samaistama jumala tuntee nimen Juppiter eli Jupiter. Vaikkakaan täydellinen tämä samaistuminen ei koskaan ole ollut, sillä runoilijoiden ponnistuksista huolimatta, Juppiter säilyi kuitenkin erilaisena, kuin kevytmielinen Zeus.

Zeus oli antiikin jumalien ylijumala - ja myös taivaan, tuulen, pilvien, sateen ja ukkosen jumala. Zeuksen varusteisiin kuuluivat salamat ja aigis, kauhua herättävä kilpi, jolla hän sai aikaan ukkosen. Hän kokosi pilvet ja hajotti ne.

Zeus

"Ganymedes ja Zeus"

All rights reserved
Kuva - Copyright
© Flickr/Annie in Beziers
Photo used with permission.


Zeus

"Ganymedeksen ryöstö" - flaamilainen Peter Paul Rubens (1577 - 1640)

Nymfien ja vuohen kasvattama

Zeuksen vanhemmat olivat Kronos ja Rhea. Kronoksella oli sellainen paha tapa, että kun hänelle syntyi lapsi, niin hän heti nielaisi tämän suihinsa. Vaimo Rhea oli tähän lopen tympääntynyt, ja odottaessaan Zeusta, hän pakeni Kreetalle. Siellä piilossa hän synnytti Zeuksen, ja uskoi tämän hoivan ja kasvatuksen nymfeille ja Amaltheia-nimiselle vuohelle, joka ruokki Zeusta maidollaan eräässä Idavuoren luolassa.

Kureetit eli haltijat tanssivat asetansseja lapsen ympärillä, estääkseen Kronosta kuulemasta hänen itkuaan. Rhea kapaloi nyt riepuihin kiven ja vei sen miehelleen Kronokselle, joka oitis nielaisi paketin, luullen syöneensä juuri syntyneen lapsensa.

Zeus

"Ganymedes ja kotka" - tanskalainen Bertel Thorvaldsen (1770 - 1844).

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Dawn Prowler
Photo used wiht permission.


Ganymedes toimi kreikkalaisten jumalten juomanlaskijana. Hän oli aluksi ihan tavallinen mies, mutta tavattoman kaunis ja niinpä Zeus sitten rakastuikin häneen. Tulemalla pyynnöstä Zeuksen rakastajaksi Ganymedes saavutti ikuisen elämän ja kauneuden.

Toinen taru kertoo, että Ganymedes olisikin ollut fryygialainen kauneudestaan kuulu poika. Tällöin Zeus lähti heti itsensä kotkaksi muuttaneena maan päälle ja ryösti ja kuljetti Ganymedeksen sitten itselleen rakastajaksi ja juomanlaskijaksi. Veistoksessa Zeus on kotkana.

Ganymedes Ganymedeen taru.

Zeus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Zeus - Copyright © lint01

Zeus

Kuvan veistos yllä esittää joko Zeusta, tai mahdollisesti Poseidonia. Kumpaa - tätä ei varmuudella tiedetä. Joko veistoksessa on ylijumala Zeus sinkoamassa salamaansa, tai merenjumala Poseidon heittämässä kolmikärkeään. Luonnollista kokoa suurempi pronssipatsas on noin vuodelta 460 eaa. ja se löydettiin Artemisiumin edustalta merestä. Zeus, tai Poseidon pelastui aikanaan sulatukselta, koska se upposi laivan mukana syvyyksiin ja löydettiin vasta 1920-luvulla.

Zeus

"Ganymedes ja Zeus" - italialainen Benvenuto Cellini (1500 - 1571) - Bargellon palatsi, Firenze, Italia.

All rights reserved
*Kuva - Copyright
© michael_hamburg69
Used with permission.

Vuoden vanhalla jo supervoimat

Lapsonen kasvoi ja vahvistui vuohen hoivassa ja jo vuoden vanhana Zeus oli niin vahva, että kykeni käymään julman isänsä Kronoksen kimppuun, suistaen tämän valtaistuimelta. Sitä ennen Kronoksen oli vielä annettava ylen kaikki nielemänsä lapset.

Tästä eteenpäin Zeus jakoi vallan maailmassa sisarustensa kanssa. Poseidonille hän antoi vaillan meren yli, Hadeksen hän teki Manalan valtiaaksi. Hän palkitsi myös Amaltheia-vuohen, ottamalla tämän taivaalle ja sijoittamalla tähtikuvioiden joukkoon. Sitä ennen hän verhosi oman kilpensä vuohentaljalla ja katkaisi toisen vuohen sarvista ja lahjoitti sen Kreetan nymfeille.

Tämä ihmeiden sarvi täytti kaikki toiveet, mitä sen omistajat ikinä toivoivat; jälkimaailma saattaa nähdä sen vieläkin monissa tunnuksissa ja kuvissa. Vuohentaljaan verhottu kilpi taas tuli siitä lähtien Zeuksen erityiseksi tuntomerkiksi, sitä kutsutaan nimellä aigis, egidi.

Ganymedes

"Ganymedeksen ryöstö" - Kongressin kirjasto, USA
Leda

"Leda ja joutsen" - ranskalainen Louis-Frédéric Schützenberger (1825 - 1903)

Leda

"Leda ja joutsen" - Gustave Moreau (1826 -1898)

Ledan huijaus joutsenena

Spartan kuninkaan puolison Ledan, Zeus houkutteli puoleensa, tekeytymällä joutseneksi. Erään myytin mukaan Troijan Helena on tämän parisuhteen seurauksena syntynyt lapsi.

Europa

"Foinikian prinsessa Europe eli Europa" - härän selässä, härkä on Zeus.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Thomas Ledl

Foinikian prinsessan Europen eli Europan huijaus härkänä

Zeuksen himot olivat kyltymättömät. Foinikian taivaallisen kaunis prinsessa oli nimeltään kreikkalaisessa mytologiassa Europe ja roomalaisessa Europa. Prinsessaan ahnaat silmänsä iskenyt Zeus houkutteli tämän härkänä esiintyen selkäänsä. Kun Europe seurueineen oli poimimassa kukkia kedolla, hän huomasi härän ja päätti hyväillä sitä ja nousi lopulta sen selkään.

Silloin Zeus juosta porskutteli mereen, ui saman tien Kreetalle ja paljasti siellä prinsessalle oikean olemuksensa. Kreetalla prinsessa avioitui sikäläisen kuninkaan Asterionin kanssa, ja hänestä tuli saaren ensimmäinen kuningatar. Europa ja Zeus saivat saarella kolme poikaa ja kuningaspari adoptoi nämä lapset itselleen, koska kuningas ei kyennyt saamaan lapsia. Näin kaikki hyötyivät.

Europan sieppauksesta on olemassa toinenkin versio. Siinä minolaiset kaappasivat hänet Kreetalle, kostaakseen Heran papittaren, najadi Ion sieppauksen.

Hoorat, pyhitykset ja kuiskailua tammen huminassa

Zeuksen tyttäriä olivat hoorat (horai), joiden välityksellä hän sääteli vuodenaikojen vaihtelun.

Kotka, vuorten huiput ja tammi olivat Zeukselle pyhitettyjä.

Zeuksella oli Dodonassa oraakkeli, jossa hän kuiskaili kuolevaisille neuvojaan mahtavan tammen huminassa. Seudun papit olivat ripustaneet puun oksille joukon pronssikattiloita, jotta hänen äänensä olisi kuulunut selvemmin.

Myytit - kilpikonnat on tuomittu ikuiseen hiljaisuuteen

Myytit Zeuksesta ovat loputon rivi rakkaustarinoita, sillä Zeus rakastui usein. Rakkauden kohteina olivat jumalattaret, tavalliset kuolevaiset naiset, tietenkin myös kauniit nuorukaiset - ja oma sisarkin, lehmänsilmäinen Hera, jonka kanssa Zeus meni naimisiinkin. Homeros kuvaa Heraa hyvin mustasukkaiseksi vaimoksi, jonka tehtävänä oli avioliiton ja syntymän suojeleminen.

Zeus

"Ganymedes ja Zeus" - Versailles, Pariisi, Ranska.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Zeus, Versailles, Pariisi, Ranska - Copyright © Susanne Davidson

Heran huijaus käkitempulla

Heran Zeus sai itselleen kierolla tempulla: hän muunsi itsensä käeksi ja nostatti samalla hirveän lumimyrskyn. Sen jälkeen hän lähti hakemaan suojaa Heralta, ja pääsikin tämän lämpimään syliin. Saman tien Zeus muuttui takaisin itsekseen ja pääsi nyt helposti "aikomustensa perille".

Vietettiin valtavat häät, joissa olivat kutsuttuina kaikki jumalat, ihmiskunta ja eläinkunta. Eräs kuolevainen tyttönen, Khelone, si suostunut tulemaan häihin. Siispä hänet muutettiin kilpikonnaksi ja tuomittiin ikuiseen vaikenemiseen, mikä on ollut kilpikonnien osa siitä lähtien.

Huijauksia kultasateena, tyttäreksi naamioituneena, kotkana, tulenliekkinä ja härkänä

Samanlaisia, katalia keinoja Zeus käytti usein, vietellessään naisia tai nuorukaisia seuraansa. Hän saattoi sataa näiden ylle kultasateena ja erästäkin äärettömän kaunista Kallisto-tyttöä hän lähestyi omaksi, siveäksi Artemis-tyttärekseen naamioituneena.

Joskus Zeus laskeutui valitsemansa nuorukaisen luokse kotkana, ja erään nymfi Aiginan kanssa hän pääsi tavoitteisiinsa tulenliekkinä. Joskus Zeus luuhaili lemmentuskissaan valitsemansa tytön vierillä härkänä, ja kun onneton neito lopulta hypähti härän selkään, niin siitäpäs samassa härkä jo lähtikin hirveällä kyydillä juoksemaan maita ja mantuja - ja perillä ratsastajaa odotti yllätys!

Artemis

"Clytemnestra, Iphigenia, ja Artemis" - ranskalainen Louis Billotey (1883 - 1940)

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Louis Billotey

Zeuksen tytär - metsästyksen jumalatar Artemis

Metsästyksen jumalatar Artemis on Zeuksen ja Leton tytär. Hän on myös Apollonin kaksoissisar. Hänellä on yleensä aina yllään lyhyt tunika ja mukanaan hän kuljettaa jousta ja nuoliviiniä.

Maalauksessa yllä Artemiin seurassa ovat Mykeneen kuninkaan Agamemnonin vaimo Clytemnestra ja pariskunnan tytär, Argosin prinsessa Iphigenia.

Agamemnon ampui nuolella kuoliaaksi hirven, ja kehui tämän jälkeen olevansa vieläkin parempi ampuja, kuin Artemis. Tästä Artemis suuttui ja nostatti hurjan myrskyn. Agamemnonin piti päästä purjehtimaan merelle, mutta se onnistui vain niin, että hänen oli uhrattava oma tyttärensä Iphigenia, jotta Artemis leppyisi ja lopettaisi myrskyn.

Zeus

"Ganymedes ja Zeus" - italialainen Adamo Tadolini (1788 - 1868) - kuva yllä.

All rights reserved
*Kuva yllä Copyright
© Steve Richards
Used with permission.


Zeus

"Foinikian prinsessa Europe eli Europa" - ranskalainen Jean François de Troy (1679 - 1752)

Ryöstö meneillään, ryöstäjänä valkoiseksi häräksi itsensä muuntanut Zeus. Eurooppa eli Euroopan manner on nimetty prinsessa Europan mukaan.

Zeus

"Juppiter eli Jupiter".

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Joanbanjo

Antiikin jumalten perhe

Antiikin jumalat muodostivat yhtenäisen perheen. Ylimpänä oli Zeus, "jumalien ja ihmisten isä", Hera oli hänen sisarensa ja puolisonsa, sitten tulivat muut, kaikki Zeuksen sisaruksia tai lapsia. On kuitenkin syytä pitää mielessä aina se, että Zeuksen sukupuu ja itse asiassa koko kreikkalaisen mytologian monimutkainen henkilökartta on kaikkea muuta, kuin yhtenäinen luomus. Variaatioita oli runsaasti ja jumalat risteytyivät kuka kenenkin kanssa.

Suojelutehtäviä ja olympialaisia

Yhdessä puolisoidensa Themis (Oikeudenmukaisuus) ja Nemesis (Kosto) kanssa Zeus oli ihmisten kokousten ja valallisten lupausten suojelija. Sekä jumalten että ihmisten isänä hän oli myös perhesiteiden suojelija.

Olympiassa oli huomattava Zeuksen temppeli ja siinä Feidiaan kullasta ja norsunluusta n 500 eaa. Zeuksesta tekemä patsas. Juuri samaisessa Olympiassa pidettiin Olympian kisat Zeuksen kunniaksi.

Zeus

"Reliefi jumalista" - vasemmalta Zeus, Leto, Apollon ja Artemis

Jumalten joukossa reliefissä on yksi jumalatarkin, Leto. Hän on titaani Koioksen ja Foiben tytär. Zeus on hänen kaksostensa, Artemiksen ja Apollonin, isä. Roomalaisessa mytologiassa Letoa vastaava jumalatar on Apollonin ja Dianan äiti Latona.