DINOSAURUKSET

Jaottelu kahteen pääryhmään eli lahkoon - vanhaan tapaan

Dinosaurukset (Dinosauria) olivat mesotsooisen maailmankauden matelijoita, joilla oli luinen tukiranka ja paksu nahkamainen iho. Ne elivät maalla ja lisääntyivät munimalla. Muista matelijoista poiketen hirmuliskojen raajat sijaitsivat nisäkkäiden tapaan suoraan ruumiin alapuolella, mikä mahdollisti nopean ja ketterän liikkumisen.

Lantion rakenteen mukaan dinosaurukset jaotellaan kahteen pääryhmään, eli lahkoon: liskonlantioiset (Saurischia) ja linnunlantioiset (Ornithischia).

Alla dinosaurusten kahteen lahkoon kuuluvia dinosauruksia. Monien yksittäisten lajien taikka suurempienkin ryhmien kohdalla ei tiedetä tarkoin, mihin ne sukupuussa sijoittuvat. Ryhmien nimitykset lahko-alalahko-alilahko-osalahko-alaryhmä David Lambertin kirjan Dinosaurusten maailma mukaan. Päälähteet dinosivujen etusivulla mainitut kirjat, Wikipedia ja Mikko's Phylogeny Archive.

Dinosaurusten uuden evoluutiopuun pääryhmät. Kladi Dinosauria jakaantuu kahteen kladiin, Saurischia ja Ornithoscelida.

Kaikki uusiksi - kaikki dinosauruksia käsittelevät oppikirjat on kirjoitettava uudelleen?!

Maaliskuussa 2017 uutisoi Cambridgen yliopisto, että tutkijaryhmä - Matthew Baron, Paul Barrett, David Norman - on selvityksissään tullut siihen tulokseen, että dinosaurusten luokittelu menee uusiksi, jos heidän esityksensä läpäisee tiedeyhteisön tarkastelun. Esimerkiksi, kun tähän saakka on todettu, että linnunlantioisilla lahkossa Ornithischia, ei ole ollut mitään yhteyksiä tämän päivän lintuihin - niin uuden tutkimuksen mukaan asia onkin päinvastoin.

Tässä uudessa genealogisessa mallissa Dinosauria-kladi säilyy, mutta perinteinen, lantion rakenteeseen perustuva jako Saurischia - ja Ornithiscia-ryhmiin hajoaa. Sisarryhmät Theropoda ja Ornithiscia muodostavat yhdessä uuden kladin Ornithoscelida. Se on sisarkladi kladille Saurischia, johon puolestaan kuuluvat Sauropodomorpha, joka pitää sisällään kaikki hyvin suuret, pitkäkaulaiset ja -häntäiset dinosaurukset - sekä Herrerasaurit.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Ministerio de Ciencia

Argentinosaurus huinculensis

Liskonlantioinen sauropodi, yksi suurikokoisimmista, joka saattoi painaa jopa 100 tonnia. Argentinosaurus huinculensis sijoittuu painavimpien dinosaurusten sarjassa toiselle sijalle, kun painavimman dinosauruksen arvo kuuluu sauropodille Amphicoelias fragillimus.

LISKONLANTIOISET ja LINNUNLANTIOISET

LISKONLANTIOISET (Saurischia)

Saurischia-lahkon liskonlantiossa lonkkaluusta esiintyöntyvä häpylyy suuntautuu alas ja eteenpäin.

Kasvinsyöjät ja lihansyöjät

Liskonlantioisissa oli ravinnon suhteen kaksi pääryhmää, kasvinsyöjät ja lihansyöjät. Pitkäkaulat olivat kasvinsyöjiä, teropodit lihansyöjiä.

Eoraptor - Varhaisimpia dinosauruksia - sijoittelu dinosaurusten sukupuussa epäselvä. Lajia on pidetty joko varhaisimpana liskonlantioisten heimon edustajana, tai yleisesti varhaisimpana teropodien edustajana. Vuonna 2011 Sereno ja kumppanit esittivät, että se olisikin saudopomorfien eli kasvinsyöjien varhainen edustaja. Tätä käsitystä eivät kaikki tutkijat ole tukeneet, vaan he pitävät Eoraptoria edelleenkin varhaisteropodina. (Nature News: Move over Eoraptor)



Herrerasaurit (Herrerasauria) - heimo Herrerasauridae - Varhaisimpia teropodeja tai koko liskonlantioisten lahkon edustajia, sijoittelu dinosaurusten sukupuussa epäselvä. Lajeja mm. Herrerasaurus, Sanjuansaurus, Staurikosaurus.

Alalahko: Sauropodomorfit eli pitkäkaulat (Sauropodomorpha)

Osalahko: Prosauropodit eli esipitkäkaulat (Prosauropoda)

Heimo: Massospondylidae
Heimo: Plateosauridae
Heimo: Riojasauridae

Prosauropodit olivat pitkäkaulaisia "esipitkäkauloja", triaskauden lopulla kehittyneitä dinosauruksia, jotka katosivat jurakauden lopulla. Kasveja syöneillä prosauropodeilla oli ilmeisesti yhteneväisiä piirteitä sauropodien kanssa, mutta nimestään huolimatta ne eivät olleet mikään sauropodien esiryhmä. Ehkä oli kyse sauropodien rinnakkaisryhmästä. Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että prosauropodeilla ja sauropodeilla ei ole toisiinsa yhteyttä, eivätkä ne tällöin edes kuuluisi samaan sauropodomorfien alalahkoon.

Osalahko: Sauropodit eli pitkäkaulat (Sauropoda)

Heimo: Vulcanodontidae
Heimo: Omeisauridae

Uussauropodit (Neosauropoda)

Heimo: Brachiosauridae
Heimo: Camarasauridae
Heimo: Diplodocidae
Heimo: Dicraeosauridae
Heimo: Nemegtosauridae
Heimo: Rebbachisauridae
Heimo: Titanosauridae/Saltasauridae

Sauropodeissa oli suuri määrä heimoja, sukuja ja lajeja. Jurakauden lopulla erilaisia sauropodeja oli enemmän kuin koskaan, mutta suurimmat tunnetut sauropodilajit elivät varhaisella liitukaudella. Sauropodit olivat massiivisia, pitkäkaulaisia, pienipäisiä ja pitkähäntäisiä kasvinsyöjiä - suurimpia kaikista dinosauruksista. Jurakauden huipulla sauropodit olivat hallitsevia, mutta liitukauden loppupuolella niiden tilalle olivat monin paikoin tulleet pienikokoisemmat, linnunlantioisiin kuuluvat panssariselät, sarvipäät ja ankannokkasaurit.

Alalahko: Teropodit, petojalat eli petodinosaurit (Theropoda)

Osalahko: Keratosaurit (Ceratosauria)

Abelisaurit (Abelisauroidea)
Bahariasaurit (Bahariasauridae)
Keratosaurit (Ceratosauridae)

Osalahko: Tetanurat (Tetanurae)

Alaryhmä: Karnosaurit (Carnosauria)

Allosaurit (Allosauroidea)

Heimo: Allosauridae
Heimo: Carcharodontosauridae
Heimo: Neovenatoridae
Heimo: Sinraptoridae

Spinosaurit (Spinosauroidea)

Alaryhmä: Keelurosaurit (Coelurosauria)

Tyrannosaurit (Tyrannosauroidea)

Alectrosaurus
Appalachiosaurus
Aviatyrannis
Bistahieversor
Dilong
Eotyrannus
Raptorex
Stokesosaurus
Xiongguanlong

Heimo: Coeluridae
Heimo: Dryptosauridae
Heimo: Proceratosauridae
Heimo: Tyrannosauridae

Albertosaurus
Alioramus
Aublysodon
Daspletosaurus
Gorgosaurus
Nanotyrannus
Tarbosaurus
Teratophoneus
Tyrannosaurus
Zhuchengtyrannus

Strutsisaurit (Ornithomimosauria)

Heimo: Deinocheiridae
Heimo: Garudimimidae
Heimo: Harpymimidae
Heimo: Ornithomimidae

Maniraptoriformes: Maniraptora ja Ornithomimosauria

Petokädet (Maniraptora)

Oviraptorit eli oviraptorisaurit (Oviraptorosauria)

Deinonychukset (Deinonychosauria)
- Troodontoidea
- Dromaeosauroidea
Therezinosaurit (Therizinosauroidea)
Linnut ja lintujen dinosaurusesi-isät (Avialae)
Alvarezsaurit (Alvarezsauridae)

Ornitholestinae

Ornitomimidit (Ornithomimosauria)

Kaikki lihansyöjädinosaurukset, jotka olivat kahdella jalalla liikkuvia, terävähampaisia ja usein suurikalloisia, kuuluivat tähän liskonlantioisten lahkoon ja tässä Theropoda-alalahkoon. Jotkin liitukautiset teropodit, kuten therezinosaurit (Therizinosauroidea) kehittyivät myös kasvinsyöjiksi.

Lintujen esi-isät

Voi tuntua yllättävältä, että linnut kehittyivätkin liskonlantioisista - eivät linnunlantioisista, kuten voisi olettaa.

LINNUNLANTIOISET (Ornithischia)

Ornithischia-lahkon linnunlantiossa häpyluu suuntautuu alas ja taaksepäin.

Kaikki kasvinsyöjiä

Linnunlantioisten lahkon dinosaurukset olivat kaikki kasvinsyöjiä.

Suku: Eocursor
Suku: Pisanosaurus
Heimo: Heterodontosaurit (Heterodontosauridae)
Heimo: (Lesothosauridae)

Kladi: Neornithischia

Alaryhmiä: Agilisaurus - Hexinlusaurus - Isaberrysaura? - Kulindadromeus - Lesothosaurus? - Othnielosaurus - Phyllodon - Xiaosaurus - Parksosauridae - Clypeodonta

Esimerkkilaji Kulindadromeus zabaikalicus.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © N. Tamura

Kulindadromeus zabaikalicus löydettiin Siperiasta, Venäjältä ja nimettiin vuonna 2014.

Erityiseksi tämän 1,5 metriä pitkän ja kahdella jalalla ympäriinsä syöksähdelleen dinosauruksen tekee se, että se on kaikkien aikojen ensimmäinen löydetty kasvinsyöjädinosaurus, jolla on havaittu sulkapeitettä. Ennen tätä löytöä höyhen- ja sulkapeitettä on tavattu vain petodinosauruksilta.

Tämän löydön jälkeen on päätelty, että sulkapeite on voinut olla yleisempikin dinosauruksilla. Sulkien ja höyhenten alkutarkoitus on ollut lämmöneristys ja signaalin anto lajikumppaneille - vasta myöhemmin ne ovat olleet apuna lentämisessä. (ScienceDaily: Fossils found in Siberia suggest all dinosaurs could have been feathered).

Alalahko: Ornitopodit eli linnunjalat (Ornithopoda)

Heimo: Camptosauridae
Heimo: Dryosauridae
Heimo: Rhabdodontidae

Alilahko: Fabrosaurit (Fabrosauria)

Heimo: Fabrosaurit (Fabrosauridae)

Alilahko: Hypsilofodontit (Hypsilophodontia)

Heimo: Hypsilophodontidae

Alilahko: Iguanodontit (Iguanodontia)

Iguanodontit (Iguanodontoidea)
Hadrosaurit eli ankannokkasaurit eli sorsaliskot (Hadrosauroidea)

Alalahko: Rajakalloiset (Marginocephalia)

Alilahko: Sarvinaamat (Ceratopsia)

Heimo: Chaoyangsauridae
Heimo: Papukaijaliskot (Psittacosauridae)

Uussarvinaamat (Neoceratopsia)

Auroraceratops
Helioceratops
Koreaceratops
Yamaceratops

Heimo: Archaeoceratopsidae
Heimo: Bagaceratopidae
Heimo: Leptoceratopsidae
Heimo: Protoceratopsidae

Yläheimo Ceratopsoidea

Zuniceratops

Heimo: Ceratopsidae
- Kolmisarvilisko (Triceratops)




Alilahko: Paksu- eli luupäät (Pachycephalosauria)

Heimo: Paksu- eli luupäät (Pachycephalosauridae)

Alalahko: Kilpeäkantavat (Thyreophora)

Scutellosaurus
Emausaurus
Scelidosauridae

Alilahko: Kilpiliskot eli panssariselät (Ankylosauria)

Antarctopelta
Minmi

Heimo: Panssariselät (Ankylosauridae)
Heimo: Noduulipanssariselät (Nodosauridae)



Alilahko: Harjaliskot eli laattaselät (Stegosauria)

Heimo: Huayangosauridae
Heimo: Stegosauridae

Jura- ja liitukauden lajirunsaus

Linnunlantioiset dinosauruslajit lisääntyivät valtavasti jurakaudella. Kauden loppuun mennessä tietyt kilvelliset (Thyreophora) dinosauruslajit, kuten Stegosaurus, olivat yleistyneet Pohjois-Amerikassa, Euraasiassa ja Afrikassa. Myös ornitopodien alkumuodot syntyivät jurakaudella, mutta niillä ei ollut mitään keskeistä roolia eläimistössä. Erityisen hallitsevia linnunlantioisten lahkon dinosaurukset olivat liitukaudella, eli dinosaurusten valtakauden loppupuolella.