PANSSARISELÄT (Ankylosauria)

Liitukaudella eli kaksi heimoa raskaasti aseistettuja panssaroituja dinosauruksia eli panssariselkiä: nuijahäntäpanssariselät (Ankylosauridae) ja noduulipanssariselät (Nodosauridae).

Nuijahäntäpanssariselistä on käytetty suomalaisessa kirjallisuudessa myös nimitystä ankylosaurit ja noduulipanssariselistä puolestaan nimitystä nodosaurit, nodosauridit.

Molemmat olivat kasvinsyöjiä. Kummallakin olivat selkä, kyljet, kaula ja häntä litteiden luulevyjen peitossa. Levyt olivat kiinnittyneinä paksuun, nahkamaiseen ihoon. Nodosaurien kallo oli kapea ja niiden kyljissä oli vielä lisäturvana rivissä pitkiä piikkejä. Ankylosaurien kallo oli leveämpi.

Jolleivat ankylosaurit jo muutenkin olleet erikoisen näköisiä eläjiä, niin kaiken kruunasi niiden hännänpää. Siellä oli raskas luupallomuodostelma, eräillä lajeilla aika isokin - lyhyemmin sanottuna nuija. Jos joku onneton erehtyi hyökkäämään ankylosaurin kimppuun, se viuhautti laajassa kaaressa häntänuijallaan hyökkääjää ja mikäli se vielä osuikin, olivat useinkin vakavat vammat heti seurauksena.

Leveämpikuonoisina ankylosaurit olivat ilmeisesti sopeutuneet hamuamaan suuhunsa monipuolisempaa viherkasvillisuutta kun taas kapeakuonoiset nodosaurit olivat ehkä nirsompia ja valikoivampia siinä, mitä ne tunkivat suuhunsa.



Euoplocephalus.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Iso kuva lapset ja Euoplocephalus - Copyright Mystic Country CT

Euoplocephalus.

Euoplocephalus"Panssaripää - hyvin panssaroitu pää"

Myöhäisellä liitukaudella noin 75 mvs. elänyt kasvinsyöjä, kuvassa yllä. Tämä 7 metrin pituiseksi kasvanut hirmulisko oli kauttaaltaan luulevyjen ja -piikkien peittämä. Muina puolustautumisvälineinä petodinoja vastaan oli hännän päässä oleva raskas luunuija, jonka hurja sivallus hyökkääjän nilkoille puristi ahdistelijasta pois pahimpia hyökkäyshimoja. Lahko linnunlantioiset, Ornithischia. Heimo Ankylosauridae.

Euoplocephalus.

Saichania "Kaunis lisko" (Nimesi Maryanska vuonna 1977)

Useilla panssariselillä, niin myös Saichanialla, oli kallossaan verkosto ilmakanavia. Niissä ilma on ehkä voinut jäähtyä ja kosteutua, ennenkuin se on kulkeutunut keuhkoihin asti. Saichanian elinseutu Mongolia oli sen elinaikoina kuuma ja kostea, mutta sitä koettelivat hyvin kuivat jaksot. Pituus 7 m. Eli myöhäisellä liitukaudella 79 - 75 mvs. Löytöpaikka Mongolia. Lahko Ornithischia. Heimo Ankylosauridae.

Talarurus (Nimesi Maleev vuonna 1952)

Tyylipuhdas nuijahäntäpanssariselkä, jolla näyttävä nuija aina valmiina iskuun. Pituus 5 m. Löytöpaikka Mongolia. Lahko Ornithischia. Heimo Ankylosauridae. Kuva Copyright Jim Robbins.

Panoplosaurus mirus.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © John Brace
Photo used with permission.

Panoplosaurus "Täydellisesti panssaroitu lisko" (Nimesi Lambe vuonna 1919)

Hyvin leveät luulevyt niskassa ja harteilla, muun ruumiin peittona pienempiä luunastoja. Pituus 4,5 m. Eli myöhäisellä liitukaudella 76 - 73 mvs. Löytöpaikka Pohjois-Amerikka. Lahko Ornithischia. Heimo Nodosauridae. Kuva Copyright Jim Robbins.



Hylaeosaurus.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Tim Shell
*Photo used with permission.

Hylaeosaurus "Metsämaiden lisko". (Nimesi Mantell vuonna 1833)

Yksi kaikkein vanhimpia kuvattuja ja nimettyjä dinosauruksia. Ensimmäinen dinosaurustutkija Gideon Mantell löysi tämän dinosauruksen fossiilin Englannista 1820-luvulla. Pituus 6 m. Eli varhaisella liitukaudella 135 - 119 mvs. Löytöpaikka Englanti. Lahko Ornithischia. Heimo Nodosauridae.

Polacanthus

Aika pienikokoinen mutta pitkäpiikkinen. Uskotaan, että kun noduulipanssariselkien eli nodosaurien kimppuun hyökättiin, ne asettuivat kyyryyn maahan luottaen panssarointiinsa ja odottivat kärsivällisesti, että hyökkääjä poistuu. Ihan kuten kilpikonnat menettelevät nykyisin. Pituus 4 m. Eli varhaisella liitukaudella 135 - 119 mvs. Löytöpaikka Englanti. Lahko Ornithischia. Heimo Nodosauridae. Kuva Copyright Jim Robbins.



Polacanthus.

Edmontonia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Daniel Arndt



Edmontonia - Houston Zoo, Teksas, USA.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ed T



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Edmontonia rugosensis - Museum of Life and Science - Durham, Pohjois-Carolina, USA - kuva Copyright Cryptonaut

Edmontonia rugosensis - "Edmontonin epätasainen"

Yksi suurimmista nodosaureista, jotka muodostavat toisen panssaroitujen panssariselkien pääryhmän. Nodosaureilla oli laatikkomainen pää sekä niskaa, selkää ja hännän yläpintaa peittävä luinen panssari.

Panssari koostui kolmenlaisista luisista elementeistä. Niistä suurimpia olivat voimakkaat piikit, joita oli olkapäissä ja kahdessa rivissä eläimen kyljissä. Erikokoiset levymäiset suomut taas olivat useissa riveissä ja kulkivat pituussuunnassa niskan takaa hännän päähän asti.

Suomujen ja piikkien välissä oli tuhansia herneen kokoisia pikkuluita. Yhdessä piikit, suomut ja pikkuluut muodostivat läpitunkemattoman kilven saalistajien hyökkäyksiä vastaan. Jopa päässä oli sarja lukkiintuneita luisia laattoja suojaamassa aivoja, silmiä ja nenää. Hartioiden valtavat piikit olivat Edmontonian mainio hyökkäysase. Vetämällä luisen päänsä niiden alle se sai piikit törröttämään eteenpäin ja saattoi tökätä ne vastustajaansa ja mahdollisesti surmata sen.

Vatsasta suojapanssarit puuttuivat, joten selälleen käännettynä tämä hirmulisko oli hyvin haavoittuvainen. Aivan eri asia on se, että Edmontoniaa olisi ollut hyvin vaikeaa pyöräyttää selälleen, sillä se oli lyhyine töppöjalkoineen hyvin matala.

Myöhäisellä liitukaudella elänyt, 7 metrin pituinen ja 2 metrin korkuinen Edmontonia muistutti rakenteeltaan valtavaa matalaa pöytää! Sillä oli suun etuosassa leikkaamiseen hyvin soveltuva nokka ja poskissa pienten sahalaitaisten ja kolmiomaisten hampaiden rivistöt. Näiden poskihampaiden kulumisesta voi päätellä, että Edmontonia silppusi ruokansa pikkuruisiksi palasiksi ennen kuin nielaisi sen. Edmontonia oli ehkä kaikkein hitain kävelijä kaikista dinosauruksista.



Sauropelta.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Orin Zebest



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Sauropelta - kuva Copyright Mark Healey

Sauropelta "Kilvekäs lisko" (Nimesi Ostrom vuonna 1970)

Suurin tunnettu nodulipanssariselkä, kooltaan tankin luokkaa. Luulevyjen lisäksi terävinä sojottavia piikkejä kyljissä. Mitä ilmeisimmin ollut varsin kömpelö ja hidasliikkeinen, mutta saanut olla raskaine varustuksineen enimmäkseen rauhassa - paitsi kaikkein päättäväisimmiltä hirviöiltä. Pituus 7 - 8 m. Eli varhaisella liitukaudella 116 - 91 mvs. Löytöpaikka Pohjois-Amerikka. Lahko Ornithischia. Heimo Nodosauridae.



Panssariselkäinen dinosaurus.