Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä Spinosaurus, kaikkein suurin petodino. Spinosauruksen fossiileja on löydetty Pohjois-Afrikasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Crosa
Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.


Dinosaurukset

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Scratch


Despletosaurus oli tyrannosaureihin kuulunut teropodi. 80 - 73 mvs eläneen lajin fossiileja on löydetty Yhdysvalloista ja Kanadasta. Tulkoon tässä ohimennen mainituksi, että vuoden 2017 alkupuolella Yhdysvaltojen Montanasta löydettiin ja määritettiin ihan uusi tyrannosaurilajikin, Daspletosaurus horneri.

DINOSAURUKSET SUOMESSA

Dinosaurusten kanssa herää väistämättä mielessä kysymys, että oliko ja elikö dinosauruksia myös Suomessa? Vastaus on lyhyt: kyllä oli ja eli. Myöhäisellä liitukaudella 75 miljoonaa vuotta sitten koko maailmassa, ja Suomessakin elettiin lämpimissä ja kosteissa oloissa, jotka vastasivat lähes nykyistä trooppista sademetsää. Vuodenaikoja ei tuolloin ollut, eikä ollut ilmastovyöhykkeitäkään nykyisessä merkityksessä. Napa-alueet olivat jäättömiä vuoden ympäri, kääntöpiirien tuntumassa vallitsi lämmin tai trooppinen ilmasto, ja päiväntasaajalla oli liian kuumaa ja kuivaa lähes kaikelle elämälle.

Kasvillisuus oli Suomessa tuolloin runsasta, metsissä kohoilivat havupuut mutta myös lehtipuut, kuten pajut ja tammet. Metsät kuhisivat käärmeitä, liskoja ja pieniä nisäkkäitä - sekä mitä erilaisimpia dinosauruksia. Dinosaurukset olivat myös Suomen luonnon valtiaita. Taivaalla liitelivät sekä linnut että jättikokoiset siipisaurukset.

Dinosaurukset Suomessa

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - klikkaa kuvasta iso - Copyright © Mikko Muinonen


Dinosauruksia Helsingin Luonnontieteellisessä museossa

Kuvassa yllä dinosaurusten luurankofossiileja Helsingin Luonnontieteellisessä museossa, Elämän historia -näyttelyssä. Vasemmalla sauropodi Shunosaurus, joka eli nykyisen Kiinan tienoilla jurakaudella 170 mvs. Oikealla valtava petodinosaurus Giganotosaurus carolinii, joka eli myöhäisliitukaudella 97 mvs. Giganotosauruksen fossiileja on löydetty Argentiinasta. Kuvan taka-alalla kuningastyranniliskon, Tyrannosaurus rexin kallo.

Iguanodon

Iguanodon

Kuvassa Iguanodon suomalaisessa korpimaisemassa.
Suomen dinosaurusten joukkotuho 76 mvs

Dinosaurusten aikakausi Suomen kamaralla päättyi alussa mainittuna ajankohtana, eli 76 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Lappajärvelle iskeytyi meteoriitti tai asteroidi, jonka jäljiltä tuskin mikään selkärankainen selviytyi hengissä alueella, joka nykyisellä kartalla ulottuisi etelässä Tallinnaan ja pohjoisessa Ounastunturille. Itä-länsisuunnassa tuhoalue kulkisi Trondheimista Vienanmerelle.

Tämän tuhoisan meteoriitin jälkeen luonto ja eläimistö alkoi hitaasti elpyä. Useat muut meteoriitit ja asteroidit pohjoisella pallonpuoliskolla tämän jälkeen, tulivuorien toiminta ja ilmaston viileneminen saivat aikaan sen, että dinosaurukset eivät entiseen tapaan enää Suomen maaperällä runsastuneet.

Suuri, koko maailmaa koskettanut joukkotuho 65 miljoonaa vuotta - jättimäisen, kymmenen kilometrin läpimittaisen asteroidin iskeydyttyä Jukatanin niemimaalle - sitten sai lopullisesti aikaan sen, että Suomikin menetti tyrannosauruksensa, plesiosauruksensa ja mosasauruksensa ikiajoiksi.

Paksupäitäkin Suomen metsissä

Paksupäinen Pachycephalosaurus oli varsin säyseä ja hyväluontoinen, kasveja syövä dinosaurus, minkä kyllä ystävällisestä ilmeestäkin huomaa. Lajin fossiileja on löydetty Pohjois-Amerikasta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Crosa


Lappajärvi liekeissä!

Etelä-Pohjanmaalle, Lappajärven kohdalle osui yksi ainoa meteoriitti tai asteroidi, mutta dinosaurusten pitkän valtakauden aikana maapallon eri puolille törmäsi useampia meteoriitteja ja asteroideja. Ne kaikki saivat aikaan valtaisaa tuhoa ja tuhosivat paikallisesti eläimistön.

Lappajärven otaksuttiin pitkään sijaitsevan muinaisen tulivuoren kraatterimontussa, mutta dosentti Martti Lehtinen todisti väitöskirjallaan sen syntyneen valtavan meteoriitin törmäyksen vaikutuksesta. Suurella nopeudella alas iskeytyneen kappaleen läpimitaksi on arvioitu 0,5 - 1 km. Tästä iskusta seurasi räjähdys, jonka voima oli 80 gigatonnia, mikä vastasi noin 6 miljoonaa Hiroshiman atomipommia. Maaperää vavisutti voimakas maanjäristys, suuruudeltaan 7,9 Richterin asteikolla.

Kraatterista tuli niin suuri, että sen halkaisijalla on mittaa 22 kilometriä. Hetkessä katosi kaikki maanpinnan yllä oleva elollinen elämä, niin kasvit kuin eläimetkin, noin 200 km säteellä. Viisi minuuttia meteoriitin iskun jälkeen ulvova paineaalto puhalsi alueen yli tuulennopeudella 200 km sekunnissa. Talon kokoisia kivenjärkäleitä sinkoili räjähdyksen jäljiltä taivaalta vielä 70 kilometrin etäisyydellä.

Kivi- ja hiekkamyrsky pyyhki yli maan ja myrskytuuli puhalsi uutta eloa raivoaviin tulipaloihin. Suurin osa elollisista olioista kuoli 350 kilometrin säteellä ja vasta 650 kilometrin etäisyydellä, eli nykyisen Inarin tienoilla, selvisi eläimiä, myös dinosauruksia, vahingoittumattomina.

Kuuman padan aikakausi

Suuren asteroidin kallioperään tekemään kuoppaan latautuu ja varastoituu valtava määrä kuumuutta. Siksi puhutaan "padasta", joka polttaa ja höyryää vielä kymmeniä tuhansia vuosia myöhemmin.

Lappajärven kraatterikuopan täydelliseen jäähtymiseen kului aikaa 0,6 - 1,6 miljoonaa vuotta.

Lähteet
*Matts Andersen: Kun taivas putoaa - Reuna Oy, suom. 2016.
*Pirkko Ukkonen & Kristiina Mannermaa (linnut): Eläinkunnan paluu. Teoksessa: Jääkaudet, s. 204-210. WSOY. Porvoo 2004.
*Petri Forsell: Kun Suomi räjähti
*12.3.2014 ScienceDaily: Dinosaur skull may reveal T. rex's smaller cousin from the north
*Yle Uutiset 26.4.2016: Vuosikymmeniä autotallissa lojunut "mammutin luu" paljastui yli 5 miljoonaa vuotta vanhaksi
*Geologian kolmentoista tunnin itseopiskelijan kotikurssi, kirjoittanut professori Martti Saksela. - Tiedon portaat, WSOY 1966.
Dinosaurusten maailmanloppu

All rights reserved
*Kuva Prehistoric Armaggedon - Copyright - All rights reserved: © deviantART.com/MasPix - Mark A Stevenson - Used with permission.


Dinosaurusten maailmanloppu

Dinosaurukset ovat keskeyttäneet puuhansa ja jähmettyneet seuraamaan taivaalla leimuavaa näytelmää, joka aikaansaisi hetken kuluttua hirvittävää tuhoa, kun koko maailma olisi räjähtävä hornankattilaksi ja liekkeihin. Dinosauruksille ei tällaisessa tilanteessa ollut mitään hyötyä niiden isosta koosta, päinvastoin. Pikkuruiset eläjät maan pinnan alla, taikka veden pinnan alla elävät saattoivat selviytyä hengissä, mutta maan pinnalta suuret dinosaurukset suorastaan paloivat ja sinkoutuivat hetkessä olemattomiin.

Suomesta ei löydy dinofossiileja

Suomen kallioperän laadun, iän ja muokkaantumisen vuoksi Suomesta ei dinosaurusten fossiileja löydy ja ne ovat lopullisesti tuhoutuneet jääkausien mannerjäätiköiden liikkeissä.

Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Lisäksi Suomen hapan maaperä on vaikuttanut luiden tuhoutumiseen syövyttämällä niitä.

Suomesta löydetyt muinaisten eläinten jäänteet ovat hyvin paljon nuorempia kuin maapallolta löytyneet dinosaurusten luut: Dinosaurusten luut ovat noin 300/250 - 65 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas vanhin todiste Suomessa eläneistä eläimistä on Salon Suomusjärveltä löydetty Deinotherium-norsueläimen fossiloitunut luu, jolla on ikää 5 - 19 miljoonaa vuotta. Toiseksi vanhin on Vuosaaren satamatyömaalta vuonna 2005 löytynyt mammutin luu, jonka ikä on "vain" 120 000 vuotta. Muita löytöjä ovat Vimpelistä löydetty 107 000 vuotta vanha majavapato. Espoosta on löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha. Suurin osa Suomesta löydetyistä mammutin luista ja hampaista on noin 32 000 - 22 500 vuotta vanhoja. Torniosta on löydetty noin 34 000 vuotta vanha peuransarvi.

Dinosaurusten luiden ja Suomesta löydettyjen muinaisten eläinten luiden välillä on ollut se tärkeä ero, että dinosaurusten luut ovat kivettyneitä, ja niitä sanotaan fossiileiksi, kun taas Suomesta löydetyt paljon nuoremmat eläinten luut ovat olleet (vielä) kivettymättömiä, ja niitä kutsutaan subfossiileiksi. Tämän tilanteen muutti kuitenkin Deinotherium-norsueläimen fossiloitunut luu.

Vanhimmat elämän merkit Suomessa

Kaikkein vanhimpina, löydettyinä elämän merkkeinä Suomen alueella ovat olleet Näsijärven pussimaiset hiilimuodostumat, joilla on ikää 1 900 miljoonaa vuotta. Näissä arvoituksellisissa, fylliitissä (kiveä) sijaitsevissa pikkupusseissa on oletettu eläneen jonkin esihistoriallisen levälajin. Nykytutkimuksen mukaan nämä hiilirakenteet eivät olisikaan fossiileja, vaan kiveä, jonka joukossa on sinibakteereiden jäänteitä.

Myös Tervolasta on löydetty kalkkikivestä stromatoliittien (leväfossiilien) kaltaisia muodostumia. Ahvenanmaalta puolestaan on löydetty Saltvikin hiekkakivestä lonkeromaisia muodostumia.

Maailma liitukaudella

Maailma liitukauden lopulla - klikkaa kartta isoksi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva liitukauden kartta Copyright Dr. Ron Blakey


Lähimmät löydöt Skånesta

Suomen kamaralta dinosaurusten jäänteitä on turha etsiä, vaikka ne ovat täälläkin tiettävästi temmeltäneet. Kallioperämme on ollut merenpinnan yläpuolista kuivaa maata noin 360 miljoonan vuoden ajan, eikä siihen ole kertynyt jäänteitä säilöviä sedimenttikerroksia, koska sateet ja tuuli ovat kuluttaneet ne pois.

Suomea lähinnä olevat dinosaurusfossiilit on löydetty eteläisestä Ruotsista.

- Skånen alueella on säilynyt sedimenttikiviä kaikilta Mesotsooisen maailmankauden kausilta. Sieltä on löydetty muun muassa triaskautisia dinosaurusten jalanjälkiä, varhaisjurakautisia Plateosauruksen jäänteitä ja ennen kaikkea myöhäisliitukautisia jäänteitä useammasta eri dinosaurusryhmästä, paleontologi Mikko Haaramo Helsingin yliopistosta kertoo.

Karlstadin läheltä Ivosjö-järven rannoilta on kaivettu maaperästä hampaita, jotka ovat kuuluneet Tyrannosaurus rexin sukulaisille tyrannosaurideille sekä Triceratopsin pienille sukulaisille sarvinaamadinosauruksille.

- Näitä samoja dinosauruksia on varmaan elellyt Suomenkin alueella sata miljoonaa vuotta sitten, jolloin ilmasto oli täällä huomattavasti nykyistä lämpimämpi. (Vappu Pitkänen/Turun Sanomat 30.8.2011)

Entisaikojen erilainen maailma

PS. Liitukauden lopulla ei tietenkään ollut valtiota nimeltä Suomi, eikä Suomen tuttuja muotojakaan olisi voinut erottaa. Jääkauden luomukset eli Itämeri sekä tuhannet järvet ja joet puuttuivat. Koska merenpinta oli liitukaudella paljon korkeammalla, Pohjois-Eurooppa oli suuri saari, kooltaan runsaasti yli kaksi miljoonaa neliökilometriä.
Dinosaurukset
Tyrannosaurus rex

Suomen Triceratops
Triceratops - suomalaisen korpikuusen alla
Dinosaurs alive
*** DINOSAURUSLAJIT ***
*** DINOSAURUSRYHMÄT ***
Dinosaurukset Tunturisusi Ankylosaurit eli panssariselät - Edmontonia - Euoplocephalus - Hylaeosaurus - Panoplosaurus - Polacanthus - Saichania - Sauropelta - Talarurus
Dinosaurukset Tunturisusi Fabrosaurit - varhaisimpia pieniä kasvinsyöjiä - Fabrosaurus - Lesothosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hadrosaurit eli ankannokkasaurit eli sorsaliskot - Bactosaurus - Charonosaurus - Corythosaurus - Edmontosaurus - Hypacrosaurus - Kritosaurus - Lambeosaurus - Lophorhothon - Maiasaura - Parasaurolophus - Prosaurolophus - Protohadros - Saurolophus - Shantungosaurus - Tsintaosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Heterodontosaurit - varhaisimpia pieniä linnunlantioisia - Heterodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Hypsilofodontit - nopeita kasvinsyöjiä - Dryosaurus - Hypsilophodon - Leaellynasaura - Othnielia - Parksosauros - Tenontosaurus - Thescelosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Iguanodontit - suurikokoisia kasvinsyöjiä - Camptosaurus - Iguanodon - Muttaburrasaurus - Ouranosaurus - Propbactrosaurus - Rhabdodon
Dinosaurukset Tunturisusi Keratosaurit - primitiivisiä petodinosauruksia - Carnotaurus - Ceratosaurus - Coelophysis - Compsognathus - Deltadromeus - Dilophosaurus - Elaphrosaurus - Eoraptor - Herrerasaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Maniraptorit eli petokädet - Archaeopteryx (liskolintu) - Deinonychus - Dromaeosaurus - Hesperornis (lintu) - Microraptor - Saurornithoides - Scipionyx - Sinovenator - Stenonychosaurus - Utahraptor - Velociraptor
Dinosaurukset Tunturisusi Ornitomimidit eli strutsisaurit - Alxasaurus - Dromiceiomimus - Gallimimus - Ornithomimus - Pelecanimimus - Therizinosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Paksu- eli luupäät - Homalocephale - Pachycephalosaurus - Prenocephale - Stegoceras - Stygimoloch
Dinosaurukset Tunturisusi Prosauropodit - esipitkäkaulaiset - Anchisaurus - Lufengosaurus - Massospondylus - Plateosaurus - Riojasaurus - Thecodontosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Sarvinaamat - Anchiceratops - Bagaceratops - Centrosaurus - Chasmosaurus - Leptoceratops - Microceratops - Montanoceratops - Pachyrhinosaurus - Pentaceratops - Protoceratops - Psittacosaurus - Styracosaurus - Torosaurus - Triceratops
Dinosaurukset Tunturisusi Sauropodit - pitkäkaulaiset - Alamosaurus - Amargasaurus - Amphicoelias - Apatosaurus - Argentinosaurus - Barapasaurus - Brachiosaurus - Brontosaurus - Camarasaurus - Cetiosaurus - Dicraeosaurus - Euhelopus - Mamenchisaurus - Saltasaurus - Seismosaurus - Supersaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Stegosaurit - harjaliskot eli laattaselät - Huayangosaurus - Kentrosaurus - Lexovisaurus - Miragaia - Scelidosaurus - Scutellosaurus - Stegosaurus - Tuojiangosaurus - Wuerhosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Teropodeja Acrocanthosauruksesta Yangchuanosaurukseen - Acrocanthosaurus - Allosaurus - Baryonyx - Carcharodontosaurus - Cryolophosaurus - Giganotosaurus - Megalosaurus - Spinosaurus - Suchomimus - Torvosaurus - Yangchuanosaurus
Dinosaurukset Tunturisusi Tyrannosaurit - petojen raskas sarja - Albertosaurus - Alioramus - Daspletosaurus - Dryptosaurus - Siamotyrannus - Tarbosaurus - Tyrannosaurus
*** DINOSAURUSTEN JÄLKEEN ***
*** tunturisusi.com linkit ***