Ihminen tieteellisessä luokittelussa

Ihminen kuuluu nisäkkäiden Mammalia luokassa lahkoon kädelliset Primates ja siinä lahkossa osalahkoon apinat Simiiformes, jossa puolestaan yläheimoon ihmisapinat Hominoidea ja siinä heimoon isot ihmisapinat Hominidae. Isoissa ihmisapinoissa ihminen kuuluu ihmisten sukuun (Homo), ollen suvun ainut elossa oleva laji, ihminen (Homo sapiens), kun muut suvun lajit ovat kuolleet sukupuuttoon. Ihan tarkkaan ottaen ihminen taksonomisesti on oman lajinsa alalaji (Homo sapiens sapiens).



Kuva Purgatorius: Patrick Lynch/Yale University.

Purgatorius ja Ursolestes perpetior - varhaisimmat kädelliset

Rotan kokoinen, 15 cm pitkä ja 40 grammaa painava Purgatorius kehittyi heti dinosaurusten tuhouduttua, 65 miljoonaa vuotta sitten. Se on maailman ensimmäisiä kädellisiä nisäkkäitä ja ensimmäisiä jäseniä siinä pitkässä ketjussa, joka johtaa puoliapinoiden ja korkeampien kädellisten kautta ihmiseen. Purgatorius kiipeili taitavasti puissa ja söi vihanneksia ja hyönteisiä. Purgatorius-lajeja tunnetaan kolme. (ScienceDaily: Fossil ankles indicate Earth's earliest primates lived in trees).

Purgatorius on tunnettu jo aiemmin, mutta uutta valoa varhaisimpiin kädellisiin on tuonut uusin löytö, Ursolestes perpetior. Tämä 10 kertaa Purgatoriusta suurikokoisempi kädellinen on elänyt 66 miljoonaa vuotta sitten, eli yhtä aikaa dinosaurusten kanssa. Ennen tätä löytöä ajateltiin, että kädelliset olisivat alkaneet kehittyä vasta dinosaurusten jälkeen. Yllätys oli myös Ursolestes perpetiorin koko, sillä se on ollut todellinen jättiläinen Purgatoriuksen ja muiden ajan, tunnettujen nisäkkäiden rinnalla, painollaan 500 - 1 500 grammaa. (Nature World News: "Huge" Primate Fossils Hint at Earlier Evolution - Tekniikka ja talous: Tutkimus: Ensimmäiset kädelliset olivat viimeisten dinosaurusten aikalaisia).

Ihmisen alkukoti Afrikassa

Jo Charles Darwin esitti ajatuksen, että ihmisen alkukoti saattoi olla Afrikassa, koska lähimmät sukulaisemme simpanssi ja gorilla elävät tällä mantereella. Afrikasta 1920-luvulta alkaen löydettyjen fossiilien katsotaan vahvistavan tämän olettamuksen.

Ihmisen kehityshistorian varhaimpien edustajien jäänteitä on löydetty Afrikasta. Tämän vuoksi ihmisen alkukoti on sijoitettu Afrikkaan ja katsotaan, että sieltä ihmisten varhaiset edustajat ovat taivaltaneet muualle maailmaan. Mukanansa nämä kivikautiset esi-ihmiset ovat kuljettaneet kehittämänsä pyyntikulttuurin ja työkalujen valmistusmenetelmät.

Vanhin "ihminen"

Etiopiasta kerrottiin vuonna 2009, jo aiemmin löydetystä kaikkein vanhimman ihmisen fossiilista. Tämä Ardipithecus ramidus, Ardiksi ristitty, on elänyt 5,4 - 4,2 miljoonaa vuotta sitten. Onko kyseessä esi-ihminen, vaiko vain ihmiselle sukua oleva laji, on oma kysymyksensä. Ensimmäiset lajin fossiiliset palaset löydettiin vuonna 1992. Löytöaluetta Afarin murtumalaaksossa Koillis-Etiopiassa on sittemmin tutkittu perusteellisesti. Kaivauksissa on saatu esiin runsaat sata fossiilia, jotka edustavat ainakin 36 yksilön jäänteitä.

Milloin ja miten tuli keksittiin?

Tulta ei varsinaisesti keksitty. Ihminen joutui tulen kanssa tekemisiin pakostakin, kun metsät roihusivat milloin mistäkin syystä, usein esimerkiksi salaman sytyttämänä. Tarkkaa tietämystä tulen käytön kulttuurista lämmitykseen ja ruuan valmistukseen ei ole, mutta valistunut päättely auttaa.

Alussa tulta hyödynnettiin passiivisesti. Metsäpaloissa eläimiä jäi tulen saaliiksi. Paloalueilta kohoileva palaneen ja paistuneen lihan tuoksu houkutteli maistamaan ja huomaamaan: kas, tulessa käsitelty liha on parempaa kuin raaka! Eikä tarvinnut olla mikään neropatti, kun totesi, että sopivasti tulen lähellä oli lämmintä, kun ei mennyt liian lähelle.

Pitkien aikojen kuluessa tulta opittiin käyttämään ja hyödyntämään aktiivisesti. Vanhimmilla löydetyillä, ihmisen tekemillä tulisijoilla on ikää 500 000 vuotta, mutta tulta on käytelty huomattavasti aikaisemminkin, ainakin 800 000 vuotta sitten, jollei vieläkin varhemmin. Ihan viimeisessä vaiheessa opittiin tulentekotaito. Eli ei tarvittu valmista tulta, jota siirreltiin. Tämä taito on opittu ehkä noin 50 000 vuotta sitten.

Kasvot litistyivät paistetulla ruualla

Tulen käytöllä oli seurauksia, joita ei heti tule ajatelleeksi. Ihmisen kasvotkin alkoivat muuttua ja litistyä, kun purennassa ei tarvittu enää hirvittävän vahvoja purulihaksia. Myös jykevät silmien päällä olevat kallon kulmakaaret pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu leukalihasten kiinnittymispaikkoina. "Apinamaiset" kasvonpiirteet siis hävisivät tulen myötävaikutuksesta.

Vanhimmat ihmisapinan jäljet ajalta 3,6 miljoonaa vuotta sitten

Vanhimmat hominin, eli tuollaisen ihmistä muistuttavan apinan taikka apinaa muistuttavan ihmisen jalanjäljet ovat ajalta noin 3,6 miljoonaa vuotta sitten. Ne löysi Mary Leakey vuonna 1976, löytöpaikkana Laetoli, Tansania, Afrikka. Paljaiden jalanpohjien jäljet ovat kivettyneet vulkaaniseen tuhkapintaan.

Jälkiä on maassa kahdet, eli siinä on pari hominia astellut taipaleellaan. Näiden kaksien jälkien seuraksi on paikalle tullut myöhemmin kolmannetkin jäljet. Tämä kolmas kävelijä on osittain astellut varhaisempien jalanjälkien päälle. Ihan vasta nyt, paikalta on löydetty neljännetkin jäljet.

Mikä teki ihmisestä ihmisen?

Koko ihmistyminen ja kulttuurin kehitys ovat edenneet asteittain, joskin siinä voidaan havaita hitaampia suvantokausia ja nopeampia pyrähdyksiä, joskus jollakin sektorilla myös tilapäistä taantumista.

On täysi syy uskoa, että biologisen evoluution yleiset mekanismit, mutaatio ja luonnonvalinta ovat vaikuttaneet myös ihmisen kaikkinaiseen kehitykseen. Tärkeimpiä ihmistymisen syitä ovat varhaishomindiasteella olleet silmän, käden ja aivojen suuremman tehokkuuden, sekä yksilöiden yhteistoiminnan tarjoama valintaetu. Myöhemmin on kielen ja välineistön, ehkä myös sosiaalisen organisaation antama valintaetu tullut populaatiolle ratkaisevaksi.

Oliko kivikauden ihminen älykäs vai tyhmä?

Ihminen on ollut yhtä älykäs kuin nyt, jo hyvin pitkän aikaa. Kivikauden ihminen oli siten älykäs siinä, missä mekin. Neandertalinihmisellä oli jopa isommat aivot, kuin meillä. Oma vaikea kysymyksensä on se, että mitä on ihmisen älykkyys.

Usein älykkyyttä mitataan sillä, mitä ihminen saa kulttuurissaan aikaan. Ihmiskunnan tiedollinen kehitys uinui ja kehittyi hyvin hitaasti hyvin pitkän aikaa siksi, että puuttuivat rakenteet, jotka olisivat edesauttaneet tiedon tason kehittymistä. Kulttuurinen evoluutio kaikkine keksintöineen vaatii esimerkiksi kirjoitustaidon, jotta edellisten sukupolvien tietämys siirtyy tehokkaasti seuraaville. Se siirtyy samalla laajalle alueelle, eikä pysy vain pienen kyläyhteisön hallussa.

Tämä sivistyksellinen evoluutio on kumulatiivista ja eksponentiaalista. Mitä enemmän tietoa ja taitoa kertyy, sitä enemmän ja nopeammin sitä kertyy, kun aikaa kuluu. Alussa kehitys on hyvin hidasta, mutta kun joku lopulta keksii pyörän, sitä ei enää ikinä kenenkään toisen tarvitse keksiä. Sen jälkeen muut voivat keksiä erilaisia sovelluksia sille, missä kaikessa pyörää voidaan käyttää.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © T. Michael Keesey

Ihmisen evoluutio

Metazoa - sama, kuin Animalia, eli eläinkunta.
Vertebrata - selkärankaiset.
Sarcopterygii - varsieväiset.
Tetrapoda - nelijalkaiset, tetrapodit.
Synapsida - maaselkärankaiset, synapsidit.
Mammalia - nisäkkäät.
Primates - kädelliset.
Hominidae - isot ihmisapinat.
Homo - ihminen ja läheiset sukulaislajit.
Homo sapiens - ihminen.

Apinaihmisiä ja ihmisapinoita - ennen Homo-sukua ja yhtä aikaa Homo-suvun varhaisimpien edustajien kanssa

30 - 10 miljoonaa vuotta sitten

Ihmisten ja pongidien (oranki, gorilla ja simpanssi) yhteinen kantamuoto on saattanut olla Propliopithecus, jonka leuka ja hampaita on löydetty Egyptistä. Laji eli vähintään 30 miljoonaa vuotta sitten.

Samaan aikaan tai hieman myöhemmin eli Aegyptopithecus, jonka hampaisto muistutti enemmän nykyisten ihmisapinoiden hampaistoja. On myös mahdollista, että Aegyptopithecus ja Propliopithecus ovat olleet sama laji.

Ensimmäisenä varsinaisena hominidina pidettiin pitkään Ramapithecusta, joka eli 14 - 10 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin sen katsotaan kuitenkin olevankin sukua Sivapithecus ja se onkin monien tutkijoiden mielestä orankien esi-isä.



Harvardin luonnontieteellisen museon (Harvard Museum of Natural History) kaavio kuvaa ihmisen evoluutiota, alkaen seitsemän miljoonan vuoden takaa sahelinapinaihmisestä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Sahelanthropus tchadensis - Copyright © Chris Devers



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © dctim1

Sahelanthropus tchadensis - Sahelinapinaihminen

7 - 6 miljoonaa vuotta sitten elänyt laji, jonka mahdollisia yhteyksiä ihmissuvun esi-isiin ei tunneta. Simpanssit ja ihmisapinat kehittyivät yhteisestä esi-isästä 6,3 - 5,4 miljoonaa vuotta sitten, mutta Sahelanthropus tchadensis on vieläkin vanhempi laji. Aivot samankokoiset kuin simpanssilla ja kulki kahdella jalallakin. Laji löydettiin vuonna 2001 Djurabin autiomaasta Tsadista.

Orrorin tugenensis - Tugeninapinaihminen

6,1 - 5,8 miljoonaa vuotta sitten elänyttä tugeninapinaihmistä pidetään toiseksi vanhimpana mahdollisena ihmisten esi-isänä. Se on sukunsa ainoa laji. Se on pystynyt kävelemään kahdella jalalla, mutta kiipeillyt myös puissa. Tämänkin löydön mukaan apinat ja ihmiset ovat eronneet omille teilleen noin 7 miljoonaa vuotta sitten. Tugeninapinaihmisen katsotaan muistuttaneen enemmän nykyihmisen läheisempiä esi-isiä, kuin afarinetelänapinan Australopithecus afarensis, vaikka afarinetelänapina eli vasta 1,5 miljoonaa vuotta tugeninapinaihmisen jälkeen.

Ihmisen kehitys noin seitsemän miljoonan vuoden kuluessa "kallokaavion" avulla. Kukin kallo esittää yhtä lajia. Tässä esityksessä varhaisin ihmisten edeltäjä on Ardipithecus.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Peter Roan

Ardipithecus

Ardipithecus on kuulunut isojen ihmisapinoiden (Hominidae) alaheimoon Homininae. Suvussa on ollut kaksi lajia, 5,4 - 4,2 miljoonaa vuotta sitten plioseenikauden alussa elänyt Ardipithecus ramidus ja noin 5,8 - 5,2 miljoonaa vuotta sitten elänyt Ardipithecus kadabba.

Ei tiedetä varmuudella, onko Ardipithecus ollut kahdella jalalla maassa liikkunut, varhainen ihmisen esi-isä - vaiko puussa neljällä raajalla liikkunut apinalaji.

Australopithecus anamensis

Noin neljä miljoonaa vuotta sitten Afrikassa elänyt ihmisapina, jonka katsotaan olleen ensimmäinen kahdella jalalla liikkunut hominini. Lajin fossiileja on löydetty lähes sata Keniasta ja Etiopiasta.

Australopithecus afarensis - Afarinetelänapina

Kuvassa iso ihmisapina, australopitekiini, jota pidetään Homo-suvun edeltäjänä. Tosin voi olla kyseessä myös läheinen sukulaishaara. Pituutta 105 - 151 cm ja painoa 30 - 40 kg. Afarinetelänapina jo ehkä keksi alkeellisia työkalujakin. Laji eli 3,85 - 2,95 miljoonaa vuotta sitten ja se löydettiin Etiopiasta vuonna 1973. Se on läheisempää sukua ihmiselle, kuin Australopithecus africanus, joka eli samoihin aikoihin. Tosin, myös täysin päinvastaista esitetään ja africanus olisi ihmiselle läheisempää sukua. Tieteellisen nimensä mukaisesti laji on etelänapina. Latinan kielessä australis tarkoittaa etelää ja kreikan kielessä pithekos apinaa.

Afarinetelänapinoiden jalkojen luusto on sopeutunut kahdella jalalla kävelyyn. Laji on ensimmäinen, enimmäkseen pystyssä kävellyt ja muistakin syistä ihmisen heimolaiseksi luettava laji. Kallon luusto osoittaa etelänapinoiden aivojen muistuttaneen rakenteeltaan nykyihmisen aivoja. Lajin kuuluisin fossiili on nimeltään Lucy, ja Lucy eli 3,2 miljoonaa vuotta sitten.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1

Australopithecus africanus - Afrikanetelänapina

Iso ihmisapina eli hominidi, joka eli noin 3,3 - 2,1 miljoonaa vuotta sitten ja kulki kahdella jalalla. Nykyihmistä pienempi ja hennompi. Pituus 115 - 138 cm, paino 30 - 41 kg. Kuvassa naispuolinen afrikanetelänapina, minkä helposti tunnistaakin ehkä sukupuolidimorfian mahdollistamasta hemaisevasta hymystä. Ei ole yhtä läheistä sukua ihmiselle, kuin varhemmin sekä samoihin aikoihin elänyt Australopithecus afarensis - afarinetelänapina. Tosin, jotkut tutkimukset väittävät ihan päinvastaistakin. Joka tapauksessa africanuksen sormet olivat apinamaisesti kaarevat, ollen hyviä kiipeilyvälineitä.

Australopitekiinien henkisistä kyvyistä on esitetty monenlaisia arveluja. Aivokopan tilavuus oli keskimäärin 500 kuutiosenttimetriä, mikä ei poikkea nykyisen gorillan aivojen koosta. On kuitenkin ilmeistä, että australopitekiinit, ainakin siro africanus, käyttivät alkeellisia luu- ja puuvälineitä sekä kiviä aseina ja työkaluina ja ainakin myöhäisvaiheessa osasivat muotoillakin niitä.

Australopithecus platyops tai Kenyanthropus platyops - Kenianesi-ihminen

3,5 - 3,3 miljoonaa vuotta sitten eläneen kenianesi-ihmisen lajimääritys on varsin epäselvä. Se on joko jompi kumpi otsikon lajeista, tai se voi olla itse asiassa Australopithecus afarensis. Epävarma lajimääritys johtuu siitä, että lajin löytynyt fossiilikallo on huonokuntoinen. Maallikko ei tuota fossiilimöykkyä kykene oikein mieltämään edes kalloksi.

Kenianesi-ihmisellä on ollut jo litteä naama, ominaisuus, jonka uskottiin kehittyneen vasta noin 2 miljoonaa vuotta sitten. Aivojen koko on ollut 350 cm³. Ihmisen kehityslinjaan kenianesi-ihminen näyttäisi sopivan paremmin, kuin Australopithecus -etelänapinat. Jos osoittautuu, että kenianesi-ihminen onkin ihmisen kantamuoto ja yksi jäsen ketjussa apinoista ihmiseen, putoavat useat etelänapinat pois näistä ihmisen esi-isistä.

Australopithecus aethiopicus eli Paranthropus aethiopicus - Turkananapinaihminen

Laji on elänyt 2,7 - 2,5 miljoonaa vuotta sitten ja sen fossiilisia jäänteitä on löydetty Keniasta, Länsi-Turkanasta, mistä juontuu lajinimi - vuonna 1985. Ensimmäiset jäänteet lajista löydettiin Etiopiasta vuonna 1968. Alkukantaisen turkananapinaihmisen katsotaan polveutuvan afarensinetelänapinasta Australopithecus afarensis.

Alempana esitellyt roteva-apinaihminen ja vankka-apinaihminen ovat voineet polveutua turkananapinaihmisestä, mutta tätä eivät kaikki antropologit vahvista.

Australopithecus robustus eli Paranthropus robustus - Roteva-apinaihminen

Laji eli 1,8 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten eteläisessä Afrikassa. Rotevaetelänapinat olivat nimensä mukaisesti rotevia, niillä oli pituutta 175 senttimetriä ja painoa suunnilleen 60 kiloa. Ne tunnetaan vahvoista leuoistaan ja hampaistaan.

Rotevaetelänapinat elivät samaan aikaan käteväihmisen eli Homo habiliksen ja pystyihmisen eli Homo erectuksen kanssa. Ensimmäiset rotevaetelänapinalöydöt ovat ehkä ja mahdollisesti jopa kahden ja puolen miljoonan vuoden ikäisiä - nuorimmat löydöt noin miljoonan vuoden ikäisiä.

Rotevanetelänapinat olivat ilmeisesti toinen, umpiperäksi osoittautunut haara sukupuussa, joka johti afarinetelänapinasta käteväihmisen ja pystykävelijäihmisen kautta nykyihmiseen - meihin.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1

Paranthropus boisei - Vankka-apinaihminen

Varhainen hominidi eli iso ihmisapina, joka eli 2,6 - 1,2 miljoonaa vuotta sitten. Kuvassa miespuolinen yksilö, jolla painoa 68 kg ja seisomakorkeutta 130 cm. Sekä neandertalinihminen että ihminen ovat tämän lajin jälkeläisiä. Laji löydettiin Tansaniasta vuonna 1959. Tieteilijät käyvät edelleenkin keskustelua siitä, onko kyseessä Paranthropus boisei vai pitäisikö laji sittenkin uusluokitella ja se olisikin Australopithecus boisei.

Paranthropus boisein ruokavalio on ollut erikoinen, hyvin pitkälle sama kuin lehmällä, sillä se on syönyt trooppisia heiniä. Tutkimuksissa hampaiden isotooppikoostumus oli samanlainen kuin samaan aikaan eläneillä seeprojen, sikojen ja virtahepojen esimuodoilla, eli ne kilpailivat samasta ravinnosta. Paranthropuksen jykevät leuat ja suuret, sileät poskihampaat olivat siis sopeutuneet kovien heinien mutustamiseen. Tutkijoiden mukaan löytö oli melko odottamaton, mutta se voi auttaa ymmärtämään miksi Paranthropukset kuolivat sukupuuttoon.

Australopithecus garhi

3 - 2 miljoonaa vuotta sitten elänyt ihmisapinalaji, jota pidetään tärkeänä linkkinä suvun Australopithecus ja ihmissuvun Homo välissä. Sijoittumisesta sukupuuhun suhteessa ihmiseen ei kuitenkaan olla varmoja, ja Australopithecus garhi on voinut olla vain yksi sukunsa lajeista.

Homo-suku - ihmisen lähisukuiset ja ihminen

Homo-suku - kivikauden ihminen kehittyy

Etelänapinoiden kehitys Homo-suvun ihmisiksi toi mukanaan monia muutoksia. Ruumiinpituus kasvoi ja luusto asettui uudella tavalla. Suurin muutos tapahtui aivojen koossa, joka kasvoi alle 500 kuutiosentistä vähitellen nykyiseen 1 400 kuutiosenttiin. Ensimmäisten ihmisten aivot olivat vain puolet nykyihmisen aivoista, mutta siltikin ne olivat ratkaisevasti, eli 30 - 50 % suuremmat, kuin samanpituisten etelänapinoiden aivot.

Ihmisen luuston, lihaksiston ja aivojen perusrakenne on nisäkkäälle tyypillinen; mitään kovin erikoista muutosta ei tarvittu ihmisen kehittymiseksi. Aivotoimintojemmekaan ei ole osoitettu poikkeavan mitenkään ratkaisevasti läheisimpien sukulaistemme, simpanssien ja gorilloiden aivotoiminnoista. Ero on määrällinen, ei laadullinen.

Ihmispiirteiden kehittymiselle ei tarvittu muuta, kuin että niistä oli vähäistä apua kantajilleen. Vaikka saavutettu etu olisi johtanut keskimääräisesti vain joitakin promilleja parempaan todennäköisyyteen selviytyä hengissä ja lisääntyä muita tehokkaammin, niin etu kertautuessaan sukupolvesta toiseen on vähitellen muuttanut koko lajin ominaisuuksia.

Varhaisin löydetty Homo -ihmissuvun edustaja löytyi Etiopian Afarista

Etiopian Afarista löydetystä, kaikkein varhaisimmasta Homo -ihmissukuun kuuluneen lajin fossiilista - alaleuka hampaineen - uutisoitiin maaliskuussa 2015. Tämä laji on elänyt 2,8 - 2,75 miljoonaa vuotta sitten. Luonto ja maisema Afarissa on tuolloin ollut samankaltainen, kuin se on nykyisin Serengetissä: ruohomaita, metsiköitä, puita jokien varsilla.

2,8 miljoonaa vuotta sitten alkanut ilmaston muutos on vaikuttanut evoluutiossa monien nisäkkäiden kehitykseen. Tutkijoiden mukaan on vielä liian aikaista sanoa, että juuri tässä ilmaston muutoksessa olisi alkusyy ja -sysäys ihmissuvun kehittymiselle.

Homo habilis - Käteväihminen

Käteväihminen kehittyi Itä-Afrikassa noin 2,4 miljoonaa vuotta sitten apinaihmismäisistä esimuodoista ja eli aina aikaan 1,4 miljoonaa vuotta sitten. Sen esi-isä oli mahdollisesti australopitekiini Australopithecus, ihmismäinen hominidi, joka eli 4,4 - 1,7 miljoonaa vuotta sitten. Lajinimi habilis tarkoittaa kätevää ja taitavaa ja viittaa kivityökaluihin, joita laji osasi valmistaa. Aiemmin oletettiin, että käteväihminen ensimmäisenä osasi valmistaa kivityökaluja, mutta sittemmin on havaittu, että kivityökaluja on osattu tehdä hieman varhemminkin.

Ihmisen kehityshistoriassa puhuminen on tärkeä kommunikointitapa. Puheen kehityksen ajankohdasta ihmisen evoluutiossa on saatu viitteitä, tutkimalla kallonpohjan luustoa, joka on puheeseen liittyvien elinten sijoittumisen takia ihmisellä erilainen, kuin lähisukulaisapinoilla.

Käteväihmisen kallon sisustan muodot osoittavat monien tutkijoiden mielestä, että kielen kannalta oleelliset Brocan ja Wernicken aivoalueet olivat jo tuolloin kehittyneet. Käteväihminen siis kommunikoi puhumalla. Sen kallon alaosa oli muotoutunut niin, että puhumiseen kelpaavalle kurkunpään rakenteelle oli tilaa - joskaan ei läheskään yhtä paljon, kuin ihmisen myöhemmillä kehitysasteilla. Käteväihmisen aivojen koko oli 450 - 600 kuutiosenttimetriä.



Homo rudolfensis - turkananihminen.

All rights reserved
*Kuva Copyright © Image Credit: Karen Carr Studio

Homo rudolfensis - Turkananihminen

Noin kaksi miljoonaa vuotta sitten, metsästys- ja keräilykulttuuria korostavalla paleoottisella aikakaudella Afrikassa elänyt ihmislaji - kuva yllä. Turkananihminen eli siten yhtä aikaakin sekä käteväihmisen että pystyihmisen kanssa.

Aikana 2 - 1,7 miljoonaa vuotta sitten eli siten useampia, eli kolme ihmislajia Afrikassa. Aiemmin luultiinkin, että maata asuttivat tuolloin vain Homo erectus ja Homo habilis -ihmislajien edustajat. Käsitys ihmisten kehityksestä on kuitenkin muuttunut Keniasta vuosina 2007 ja 2009 löytyneiden fossiilien synnyttämän analyysin ansiosta niin, että tutkijat nimesivät aiemmin pimennossa olleen kolmannen ihmislajin Homo rudolfensikseksi.

Tutkijoiden viimeisin vahvistus lajille tapahtui vuonna 2012. Ensimmäinen lajin kallo löydettiin Keniasta jo vuonna 1972. Turkananihminen omasi melko suuret aivot, 700 - 900 kuutiosenttimetriä. Kasvot olivat pitkulaiset, "hevosmaiset".

Homo erectus - pystyihminen, aikuinen nainen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © dctim1

Homo erectus - Pystyihminen

Pystyihminen eli pystykävelijäihminen vaelsi ensimmäisenä hominidina muualle Afrikasta ja levittäytyi sieltä Eurooppaan, Kiinaan ja Indonesiaan. Pystyihminen oli yksi menestyneimmistä ja pitkäikäisimmistä Homo-suvun lajeista. Se vaelsi maan päällä aikavälillä 1 800 000 - 143 000 vuotta sitten, eli yli puolentoista miljoonan vuoden ajan. Yli yhdeksän kertaa pidemmän ajan kuin nykyihminen. Pystyihminen hallitsi tulen käytön jo ainakin noin 800 000 vuotta sitten, jollei varhemminkin. Pystyihminen söi enimmäkseen liharuokaa ja huolehti keskuudessaan sekä heikoista että vanhuksista.

Homo erectuksen omista esi-isistä ei ole täyttä selvyyttä. Sen esi-isä voi olla Homo ergaster tai laji on voinut kehittyä jostakin tuntemattomasta esi-isästä Aasiassa. Eugène Dubois löysi Homo erectuksen Jaavalta vuonna 1891 ja lajia nimitettiinkin Jaavan ihmiseksi.

Homo ergaster - Afrikanihminen

Pleistoseenikaudella, 1,9 - 1,4 miljoonaa vuotta sitten Afrikassa elänyt laji, joka kuitenkin monien tutkijoiden mielestä on sama, kuin Homo erectus. Pystyasennossa ja polvet taivutettuina, kreikkalaisen lajinimensä ergaster mukaisesti tämä "työmies" on alkanut ensimmäisenä käytellä kehittyneitä työkaluja 1,6 miljoonaa vuotta sitten. Löydetyistä jäljistä on voitu päätellä, että afrikanihminen on pystyihmisen lailla osannut käyttää tulta ja valmistaa maukasta liharuokaa tulen avulla.



Homo antecessor - euroopanihminen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © jlmaral

Homo antecessor - Euroopanihminen

Eli noin 1,1 miljoonaa - 800 000 vuotta sitten, ollen joko oma lajinsa ja H. heidelbergensiksen edeltäjä, tai sama laji. Isokokoinen, pituus peräti 167 - 183 cm ja paino 90 kg.

Homo heidelbergensis - Heidelberginihminen

Heidelberginihminen oli H. erectuksen jälkeläisiä, neandertalinihmisen ja nykyihmisen yhteinen kantamuoto, joka eli Euroopassa 700 000 - 200 000 vuotta sitten. Laji on elänyt mahdollisesti myös sekä Afrikassa että Aasiassa. Lajin nimi tulee ensimmäisestä löytöpaikasta, saksalaisesta Heidelbergin kaupungista.



Homo neanderthalensis - Neandertalinihminen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Matt Dwen

Homo neanderthalensis - Neandertalinihminen

Neandertalinihminen kehittyi heidelberginihmisestä noin 300 000 vuotta sitten ja kuoli sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten. Tutustu tarkemmin neandertalinihmiseen!

Homo floresiensis - Floresinihminen

Floresinihminen, Indonesian hobitti, esiintyi 95 000 - 17 000 vuotta sitten, oli ehkä etäistä sukua Homo erectukselle, mutta oliko sukua Homo sapiensikselle on epäselvää. Tämä metrin pituinen ja 25 kg painanut kääpiöihminen, hobitti, katosi maailman näyttämöiltä 19 000 vuotta sitten.

Homo sapiens - Viisas ihminen

Viisas ihminen, nykyihminen, kehittyi Itä-Afrikassa noin 200 000 - 150 000 vuotta sitten. Euroopassa eläneitä nykyihmisiä nimitetään cro-magnonin ihmisiksi, nimitys Ranskassa sijaitsevan löytöpaikan mukaan. Kun neandertalinihminen kuoli sukupuuttoon 28 000 vuotta sitten, Homo sapiens jäi ainoana ihmislajina maailmassa eloon. Poikkeuksena vuonna 2003 löydetty Indonesian H. floresiensis.

Homo sapiens - nykyihminen - Etiopia 195 000 vuotta sitten

Nykyihmisen, eli meidän, minun ja sinun, alkuperä ja sukulaisuussuhteet ihmiskunnan varhaisimpiin edustajiin ovat olleet varsin suuren hämäryyden peitossa, mutta uutta tietoa lajikehityksestä saadaan uutterien tutkijoiden ansiosta kaiken aikaa. Homo sapiensin varhaisimpia edustajia Euroopassa edusti cro-magnonin ihminen.

Sekä paleontologiset että populaatiogeneettiset tutkimukset osoittavat yhtäpitävästi, että anatomisesti moderni nykyihminen kehittyi Afrikassa ja levittäytyi verraten nopeasti kaikkialle maailmaan. Eurooppaan nykyihminen saapui Aasian kautta noin 42 000 vuotta sitten.

Vanhimmat, löydetyt Homo sapiens -fossiilit - kahden varhaisihmisen luita ja kallot - on löydetty jo vuonna 1967 läheltä Kibishiä, Etiopiasta. 2000-luvun puolella näiden luufossiilien iäksi määritettiin 195 000 vuotta. Nämä kaksi ihmistä ovat olleet lajimme varhaisimmat, tunnetut edustajat (vuoteen 2017 saakka). Näille lajimme kahdelle, varhaisimmalle edustajalle on annettu nimiksi Omo I ja Omo II. Ei siis Homo, vaan Omo.

Homo sapiens kehittyi myös ajankohtana, jolloin ilmasto dramaattisesti muuttui. Homo sapiensin kohdalla puhutaan "anatomisesti modernista Homo sapiensista". Sillä tarkoitetaan sitä, että laji erottui muista ajan ja varhemman, esihistoriallisen ajan ihmiselle läheisistä "kaksijalkaisista" niin, että laji omasi kevyemmän luuston ja suuremmat aivot. Aivojen "kotina" laji omasi korkeaholvisen, ohutseinäisen ja lähes suoraotsaisen kallon. Modernilta ihmislajilta myös puuttuivat kasvojen alueelta jykevät luurakenteet silmien ympäriltä ja purulihasten yhteydestä. Modernin ihmisen leukaluut olivat pienemmät ja myös hampaat olivat pienemmät.

ScienceDaily 28.2.2005: The Oldest Homo Sapiens: Fossils Push Human Emergence Back To 195,000 Years Ago.

Homo sapiens - nykyihminen - Marokko 300 000 vuotta sitten

Kesäkuussa 2017 ryhmä evoluutioantropologeja julkaisi Nature-lehdessä uutisen, jossa kerrottiin Marokosta löydetyistä fossiileista, joidenka mukaan Homo sapiens -laji onkin ollut olemassa jo 300 000 vuotta sitten. Nämä marokkolaiselta mäenrinteeltä löydetyt ihmisen fossiilit ulottivat ihmisen historian 100 000 vuotta aiemmaksi, kuin aiemmin edellä mainittujen, Etiopian luufossiilien perusteella oltiin tiedetty. Marokosta löydetyt kallot ja muut luut ovat kuuluneet ainakin viidelle eri yksilölle.

Näiden Marokon löytöjen perusteella erillisiä Homo sapiens -yhdyskuntia eli samanaikaisesti eri puolilla Afrikan mannerta sen sijaan, että ne olisivat asuneet vain tietyssä paikassa, kuten tähän asti oltiin uskottu. Marokosta löytyneillä ihmisillä oli samankokoiset aivot kuin nykyisinkin, mutta niiden muoto oli ohuempi ja pidempi. Tutkijoiden mukaan ihmisen aivokopan nykyisen pyöreän muodon kehittymiseen kului noin 100 000 vuotta. Evoluutioantropologi Jean-Jaques Hublinin mukaan ihmislajin tarina viimeisten 300 000 vuoden aikana on enimmäkseen yhtä kuin aivojemme evoluutio.

Voisiko vieläkin vanhempia ihmisfossiileja löytyä? Hublinin mukaan ei ainakaan ajalta yli 650 000 vuotta sitten, sillä silloin Homo sapiensiin johtava evoluutiolinja erottui omakseen Neandertalilaisista.

Yle Uutiset Juho Tuomisto 8.6.2017: Fossiililöytö: Ihmislaji vanheni sadallatuhannella vuodella - "Heillä oli kasvot jotka voisit tavata junassa New Yorkissa"

Tietoa vuodelta 2019: nykyihmisen alkukoti on Botswanassa

Viimeisimmissä tutkimuksissa vuonna 2019 ihmisen alkukoti Afrikassa on kyetty paikantamaan hyvin tarkasti, Botswanan pohjoisosaan, Makgadikgadin-Okavangon alueelle Kalaharin autiomaan laitamille. Siellä tämä alkukodin sijainti tiedetään muutaman sadan kilometrin tarkkuudella.

Tässä alkukodissaan ihminen, Homo sapiens sapiens on asunut peräti 70 000 vuoden ajan - aikavälillä 200 000 - 130 000 vuotta sitten. Siis hyvin pitkän ajan, jos sitä vertaa meidän aikaamme ajanlaskun alusta tähän päivään, joka on kestänyt 2 000 vuotta. Nämä ihmiset ovat anatomisesti olleet aivan samanlaisia, kuin me nykyisin elävät ihmiset. On siis kyseessä Homo sapiensin kehittynein ja viimeisin alalaji Homo sapiens sapiens.

Näiden viimeisimpien tutkimusten mukaan nykyihmisen perimä on ajoitettu noin 200 000 vuoden taakse. Lajina ihminen on iältään ainakin 2 miljoonaa vuotta vanha. Ja kuten jo kauan aikaa on tiedetty, ihminen on kehittynyt Afrikassa.

Mikä sai nämä ihmiset jättämään Botswanan alkukotinsa? Syynä oli ilmastonmuutos ja houkuttimena vieläkin vihreämmät seudut. Noin 130 000 vuotta sitten sateet alkoivat lisääntyä tämän alkukodin pohjoisella ja koillisella puolella. Sateiden myötä syntyi rehevää viherkasvustoa ja pitkin tätä käytävää ihmiset lähtivät noihin aikoihin vaeltamaan kohti koillista ja pohjoista.

Tässä tutkimuksessa rajattiin ihmisen alkukodiksi yksi maantieteellinen paikka. Joidenkin tutkijoiden mukaan tällaisia alkukoteja, eli ihmisasutuksen keskittymiä, on voinut olla Afrikassa useitakin. (HS Kaisa Hakkarainen 28.10.2019: Nykyihmisen alkukodin sijainti tarkentui Botswanaan, samalla selvisi myös miksi ensimmäiset ihmiset lähtivät sieltä pois)

Kuvassa yllä on nykypäivän kaunis teinityttö.

Naia - kivikauden teinityttö Meksikosta

12 000 - 13 000 vuotta sitten eli Jukatanin niemimaalla, nykyisen Meksikon alueella teinityttö Naia. Hänen fossiloitunut luurankonsa löydettiin vuonna 2007, aikoinaan merenpinnan alle jääneestä, syvästä luolasta. Luola on ollut Naian elinaikana kuivalla maalla ja tyttö on mennyt sinne hakemaan vettä, mutta pudonnut pimeyteen ja saanut surmansa. Hän edustaa varhaisinta löydettyä Uuden maailman ihmistä. Hänestä löytää mielenkiintoisen dokumentin NetFlixistä. Sen myötä selviävät myös Amerikan asutuksen vaiheet.

Lähteet
Tieteen maailma: Ihminen ja luonto
Esihistoriallinen eläinmaailma - Gummerus
Combi tietosanakirja - Tammi
YLE: Ardi on ihmisen neljä miljoonaa vuotta vanha esiäiti.
CO2-raportti: Uusi selitys neandertalinihmisen häviämiseen: "Tulivuoria ja ilmastonmuutos".
Petter Portin: Uusin tieto neandertalinihmisen ja nykyihmisen suhteesta.
Yliopistolehti: Kulttuurin kipinä - tulen historiasta
Spectrum: Ihminen - WSOY
HS: Jani Kaaro: Tutkijat: Ihmisen varhainen sukulainen söi heinää
Smithsonian: What does it mean to be human?