Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä, Valamon luostari, Valamon saarella Laatokan järven pohjoisosassa. Suomi menetti tämän luostarin sotien jälkeen 1940-luvulla Neuvostoliitolle. Sen jälkeen luostari oli vuosikymmeniä muissa käytöissä, mutta munkit palasivat Valamoon vuonna 1989.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev


Tunturisusi Katso ylin kuva kokonaisena.

Laatokka

Venäjällä, Pietarin pohjoispuolella sijaitsee Euroopan suuri järvi Laatokka. Laatokan erottaa Suomesta Karjalan kannas. Laatokalla on pinta-alaa, mukaan lukien saaret, 18 135 neliökilometriä. Saaria Laatokalla on yli 600 ja niiden pinta-ala on yhteensä noin 600 neliökilometriä. Laatokan pinta on noin 4 metriä merenpintaa ylempänä. Laatokalla on pituutta 219 km, leveyttä keskimäärin 100 km, mutta suurin leveys on 130 km. Järven keskisyvyys on 52 metriä. Se jakautuu syvään luoteisosaan ja matalaan kaakkoisosaan. Järven syvin kohta Valamon länsipuolella on 230 metriä. Järven tilavuus on 908 kuutiokilometriä.

Laatokka on synnyltään hautavajoama. Vielä jääkauden lopulla Laatokka oli yhteydessä Itämereen. Maankohoamisen myötä järvi eristyi merestä noin 6 500 eaa.

Laatokan pohjoisranta on rikkonainen ja pitkien niemien väleihin jäävät lahdet ovat vuonomaisen jyrkkärantaisia. Eteläinen ranta on matalaa ja saaretonta ja siellä on laajoja hietikoita ja rämemaita.

Laatokan länsirannalla ihmisten elämä on vauraampaa, kuin itärannalla, tähän vaikuttaa länsirannalla Pietarin läheisyys.



Suomen ruuriruhtinaskunnan kartta vuodelta 1916 näyttää, kuinka kartan oikeassa alakulmassa olevasta Laatokasta noin puolet kuului Suomeen. Tällaisena tilanne säilyi 1940-luvulle saakka, mutta sodan seurauksena Suomi menetti Laatokan ja Karjalan kannaksen. Kuva Suomen Kansalliskirjasto.

Laatokka osana Suomea

Laatokan länsi- ja pohjoisrannat kuuluivat, etelän Metsäpirtistä pohjoisen Salmiin, Suomelle vuosina 1812 - 1944. Laatokan rannoilla on kuitenkin ollut suomenkielistä asutusta jo ihan ajanlaskumme alkuajoilta lähtien, eli pari tuhatta vuotta.

Laatokka

Laatokan lakeutta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev
Laatokka

Laatokan selkää silmänkantamattomiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Natalia Semenova


Laatokan vesiliikennettä

Viikinkiaikana ja Novgorodin suuruuden aikana Laatokka oli hyvin tärkeä kulkuyhteys kuljettaessa kohti itää.

Laatokan etelärannalle alettiin rakentaa kanavaverkostoa jo 1700-luvulla, suojaamaan laivaliikennettä järven kovilta syysmyrskyiltä. Uusittu Laatokan kanava valmistui vuonna 1883. Laatokka on nykyisin tärkeä osa Itämeren-Volgan ja Itämeren-Vienanmeren välisiä vesitieyhteyksiä.

Laatokka on vaihtelevasti jäässä syksystä kevääseen. Leutoina talvina sen ulappa pysyy sulana.

Laatokan vaikutukset ympäröivään ilmastoon

Laatokka vaikuttaa suuresti sitä ympäröivien alueiden ilmastoon, lauhduttaen talvia ja viilentäen kesiä.

Laatokka

Konevitsan luostari Laatokan Konevitsan saarella, 30 km Käkisalmesta kaakkoon. Luostari on kuuluisa munkkien kirkonkelloilla soittamasta melodiasta. Se kantoi pitkin Laatokkaa kansansoittajille, jotka omaksuivat kantele-esityksiinsä melodian. Suomessa Piirpauke levytti Konevitsan kirkonkellot vuonna 1975.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev


Laatokan saaret luostareineen

Saaria Laatokalla on yli 600 ja niitä on eniten järven pohjois- ja luoteisosassa, missä Sortavalan edustalla ovat mm. Riekkalansaari ja Tulolansaari. Koillisrannalla ovat suuret, Salmin kuntaan kuuluneet Mantsinsaari ja Lunkulansaari. Keskellä ulappaa on Valamon saariryhmä luostareineen ja länsiosassa Konevitsa, jossa myös on luostari.

Laatokan joet

Suurimpia Laatokkaan laskevia jokia ovat Äänisen laskujoki Syväri (224 km), Ilmajärvestä laskeva Olhavanjoki (228 km) ja Saimaan vesistön vedet tuova Vuoksi (150 km). Laatokan laskujokena Suomenlahteen on Neva (74 km).

Laatokka

Laatokan rantalahtia Valamon saarten rannoilla. Valamoon kuuluu noin 50 saarta, joiden yhteispinta-ala on 36 neliökilometriä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev
Kalat ja laatokannorppa

Hyvin kalaisessa Laatokassa elää yli 40 kalalajia. Kalastuksen kannalta tärkeimpiä ovat lahna, merilohi, taimen ja kuha - järven kaloja ovat myös siika, ahven, särki ja kuore.

Jääkautisena jäänteenä Laatokalla elää oma norppalajinsa, laatokannorppa eli laatokanhylje (Pusa hispida ladogensis).

Laatokka

Laatokka rantakoivuineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tara Haze


Laatokka on kuin sisämeri

Järven valtavan koon vuoksi erityisesti syysmyrskyt Laatokalla muistuttavat merimyrskyjä. Laatokan purjehdusolot ovatkin kaiken kaikkiaan merelliset. Aallot Laatokalla ovat kuitenkin tiheämpiä ja jyrkempiä, kuin merten aallot ja ne ovat vaarallisia. Esimerkiksi Suomenlahden aallot ovat pitkiä ja loivia.

Laatokka

Laatokka - vielä vastaranta näkyy, mutta ei aina.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev


Laatokka

Modernia järviliikennettä Valamon vesillä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev


Laatokka

Laatokan saaria.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alexxx Malev


Laatokka

Laatokan rannoilla juhlitaankin usein, ja eikö järven uusien isäntien, venäläisten juhlinta muistutakin joiltakin osiltaan juuri perussuomalaista juhlanviettoa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © A A


Lähteet
*Valitut Palat: Suuri maailmantieto
*Spectrum, WSOY
*Kodin suuri tietosanakirja, Weilin+Göös
*Yle, Elävä arkisto, Arvo Tuominen: Laatokan ympäri henkilöautolla huristellen
*Suomen Sotahistoriallinen Seura ry: Vitele
Laatokka
Telttailijat Laatokan rannoilla.
Laatokka
Illanhetkiä Laatokalla.