Hukkatädin viisauksia

Historiaa, kirjallisuutta, elokuvia, taidetta.
Avatar
Tunturisusi
Site Admin
Viestit: 79
Liittynyt: Ti Loka 11, 2022 8:51 am

Hukkatädin viisauksia

Viesti Kirjoittaja Tunturisusi »

Kuva

Hukkatäti oli 2000-luvun alkupuolen susisuojelijoita Internetissä. Hänen sivullaan oli ikuisesti ajattomia, viisaita sanoja susista, luonnosta ja ihmisistä, ja palautamme niitä tähän aikaamme:

Intiaanien viisauksia

Muskogee-kansaan kuuluvan intiaani Bear Heartin ohje ihmiselle: "Istuudu ja näe ympärilläsi oleva maailma."

Kirjassa "Äitini Tuuli" hän sanoo myös: "Kasvaessani tunsin voimakkaasti olevani osa luontoa sen yhteyden ansiosta, joka kansallani näihin voimiin on, ja siitä syystä uskon monien niin helposti pystyvän samaistumaan ympäristöönsä. Ymmärsimme jo kauan sitten, että elämää on kaikkialla ympärillämme; vedessä, maassa ja kasveissa. Lapset esiteltiin luonnon eri elementeille, niin että emme varttuessamme suhtautuneet luontoon sen enempää pelokkaasti kuin ylemmyyden tuntoisestikaan. Tunsimme olevamme osa luontoa, samalla tasolla sen kanssa. Kunnioitimme jokaista ruohonkortta, yhtä lehteä puussa toisten joukossa, aivan kaikkea."

"Kaikki minkä voima saa aikaan maailmassa tapahtuu kehän muodossa. Taivas on pyöreä, ja olen kuullut että maa on pyöreä kuin pallo, ja samoin tähdet. Kovimmat tuulet kieppuvat ympyrää. Linnut tekevät pesistään pyöreitä, sillä niillä on sama uskonto kuin meillä. Aurinko nousee ja aurinko laskee ympyränmuotoista rataa. Kuu kiertää myös ympyrää, ja molemmat ovat pyöreitä. Vuodenajatkin kiertävät vaihtuessaan kehää ja palaavat aina lähtökohtaansa. Ihmisen elämä on kehä lapsuudesta lapsuuteen. Ja niin on kaikessa missä voima on."
(Musta Hirvi, oglala-sioux 1863-1950)

Suden synty - suomalainen kansanruno

Maan tyttö, manuen neito,
kiveltä kivelle astui,
mättähältä mättähälle,
haolta haon selälle.
Löysi kukan kulon nenästä,
helpehyisen heinän päästä,
kääri pää-ripakkohonsa.
Istuisihe mättähälle;
helve helmahan putosi.
Susi siitä syntymähän,
karvajalka kasvamahan,
jouhiturpa joutumahan.

Susan Chernak McElroy

Susan Chernak McElroyn ajatuksia.

"Ihmiskunta tarvitsee sutta. Me näemme sudessa ne arvot ja ominaisuudet, joita ilman olisimme lajina tuhon omat. Ihminen ilman perhettä, juuria, työtä, tunnetta paikasta yhteisössä on kuin susi ilman laumaa, reviiriä ja johonkin kuulumisen, tarkoituksen ja turvallisuuden tunnetta. Sellaisesta ihmisestä tulee vieraantunut, pelokas, opportunistinen, moraaliton ja ennen kaikkea yksinäinen. Sellaisten ihmisten yhteiskunta - tai mikä vielä pahempaa, maailma - on menettänyt keskipisteensä, perintönsä ja on hyvin todennäköisesti tuhoon tuomittu. Susi muistuttaa meitä siitä, että emme saa unohtaa: että olemme syntyisin kylmiltä, tuulisilta aikojen takamailta ja että olemme sivistyksen pintasilauksestamme huolimatta edelleen hyvin vahvasti osa tätä kesytöntä luontoa." (s.255, lainaus John Murrayn antologiasta Out Among the Wolves)

Ja sivulta 261: "Kavuttuaan päähänsä ja kieltäydyttyään kuuntelemasta muuta ääntä kuin omaansa "sivistynyt ihminen" on tullut kuuroksi. Hän ei kuule, kun susi kutsuu häntä veljekseen - ei herraksi vaan veljeksi. Hän ei kuule, kun maa kutsuu häntä lapsekseen - ei isäksi vaan pojaksi. Hän kuulee vain omat sanansa, ja luo maailmansa sanoillaan. Hän ei kuule eläinten ääntä, niillä ei ole hänelle mitään sanottavaa. Lapset höpöttävät ja niille täytyy opettaa, miten kiivetään sisään omaan päähän ja pannaan kiinni ymmärryksen ovet. Vasta kun ihminen kuuntelee ja keskittyy, Oi Korkein Rakkaus, ja kuulee ja ymmärtää, palaa Kissa todelliseen Kissan hiljaisuuteen."

Sogyal Rinpoche

"Ihminen on osa kokonaisuutta, jota me nimitämme "maailmankaikkeudeksi", osa jota rajoittavat aika ja tila. Hänen kokemuksensa itsestään, ajatuksistaan ja tunteistaan on, että hän on muusta erillinen - se on hänen tietoisuutensa eräänlainen optinen harha. Tämä harha on meille eräänlainen vankila, joka rajaa meidät henkilökohtaisten halujemme ja muutamaa lähintä ihmistä kohtaan tuntemamme rakkauden sisälle. Meidän täytyy ottaa tehtäväksemme vapauttaa itsemme siitä vankilasta laajentamalla myötätuntomme piiriä käsittämään kaikki elävät olennot ja luonnon kaikessa kauneudessaan." (Lainaus Albert Einsteinia kirjasta Tiibettiläinen kirja elämästä ja kuolemasta, jonka tekijä on Sogyal Rinpoche)
Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. - Albert Einstein

https://www.tunturisusi.com/