Menu
Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Photo Gallery Israeli Ministry of Tourism
Delfiini Katso ylin kuva kokonaisena.


Delfiini Delfiinit - (Delphinidae)

Delfiinit ovat valaiden lahkossa, valaiden alalahkoon hammasvalaisiin kuuluvia nisäkkäitä. Hammasvalailla on pitkät ja terävät hampaat, joten niiden on helppo saalistaa ravinnokseen kaloja ja mustekaloja.

Delfiinit ovat nisäkkäitä, joten niiden pitää hengittää ilmaa ja happea ihan samoin kuin ihmistenkin, vaikka useimmat lajit elävätkin merissä. Käytännössä delfiinit käyvät veden pinnalla parin minuutin välein, joskus väliä voi olla hieman enemmän, 5 - 8 minuuttia. Muutamat lajit elävät joissa ja niitä kutsutaankin jokidelfiineiksi.

Delfiini Delfiinien luokittelua: Lahko valaat -> alalahko hammasvalaat -> yläheimo delfiininsukuiset valaat -> heimo delfiinit

- Valaat (Cetacea) muodostavat nisäkkäiden lahkon.
- Valaiden lahkossa on kaksi alalahkoa: hetulavalaat (Mysticeti) ja hammasvalaat (Odontoceti).
- Hetulavalaiden alalahkossa on 15 lajia neljässä heimossa. Koska delfiinit eivät kuulu tähän hetulavalaiden alalahkoon, emme esittele alalahkoa tässä yhteydessä tarkemmin.
- Hammasvalaiden alalahkossa lajeja ja heimoja on runsaammin. Alalahkon yläheimojen joukossa on delfiininsukuisten valaiden yläheimo (Delphinoidea) - ja siinä on kolme toisilleen varsin lähisukuista heimoa: (niinsanotut varsinaiset) delfiinit (Delphinidae), pyöriäiset (Phocoenidae) ja sarvivalaat/maitovalaat (Monodontidae).

Maitovalaissa lajeja on 2 ja pyöriäisissä 6. Yleensä, kun puhutaan delfiineistä, niin tarkoitetaan edellä mainittua varsinaisten delfiinien heimoa, ja siinä on lajeja 15. Yksi tämän delfiinien heimon lajeista on miekkavalas (Orcinus orca). Se on suurin heimon valaslajeista. Näiden 15 varsinaisen delfiinin lisäksi ovat vielä jokidelfiinit (Platanistoidea) ja tässä ryhmässä on kolme heimoa ja viisi lajia.

Delfiini Delfiinien ominaisuuksia

  • Delfiinejä pidetään delfinaarioissa, joissa ne taidokkaine temppuineen saavat osakseen ihastelevan yleisön suosion. Eloisia ja oppivaisia delfiinejä pidetään hyvin älykkäinä ja ne oppivatkin varsin vaikuttavia taitotemppuja. Delfiinit ovat yksi älykkäimmistä nisäkäslajeista ja niillä on varsin kehittyneet aivot. Delfiinien älykkyyttä on mittailtu ja tutkittu mitä erilaisimmin tavoin, ihan kuten ihmisapinoidenkin älykkyyttä. Jo pienenä delfiinit seurailevat, mitä vanhemmat puuhaavat - ja oppivat matkimalla näiden taitoja.

  • Delfiinejä on kaikkialla, kaikissa maailman merissä, mutta eniten trooppisten ja lämpimien seutujen merissä. Parhaiten ne viihtyvät matalissa rannikkovesissä. Vain delfiinien heimon suurin edustaja miekkavalas (Orcinus orca) uiskentelee arktisillakin vesillä.

  • Delfiinit ovat seurallisia eli sosiaalisia ja viihtyvät ryhmissä eli parvissa. Niissä ne mieluusti kisailevat ja seurustelevat ja varmasti juoruilevatkin kaiken aikaa. Pienissä parvissa on mukana vain muutamia, suurimmissa tuhansiakin delfiinejä. Yhteistyö tekee mm. saalistamisesta helpompaa. Delfiineille on luonteenomaista myös haavoittuneista ja heikoista yksilöistä huolehtiminen. Delfiini saattaa kuolla pelkästään siksi, että joutuu eroon ryhmästään.

  • Fyysiseltä olemukseltaan delfiinit ovat hyvin virtaviivaisia ja sulavalinjaisia ja niistä syntyy hyvin vahvan ja taitavan uimarin mielikuva, mikä myös vastaa täysin todellisuutta. Delfiinit ovat mestariuimareita ja voimanpesiä.

  • Delfiinit ovat kooltaan pieniä tai keskikokoisia valaita. Pienimmillä on pituutta 1,5 metriä ja painoa 50 kiloa. Suurimmilla heimon edustajilla, miekkavalailla, on pituutta 10 metriä ja painoa seitsemän tonnia.

  • Otsa on kaareva, muodoltaan kuin pullistunut ja sen sisällä on kaikuluotaukseen soveltuva äänielin.

  • Kuono on pitkä ja nokkamainen.

  • Eräiltä lajeilta pitkä nokka puuttuu ja niiden pää näyttää laatikkomaisemmalta.

  • Väreiltään jotkut delfiinit ovat yksivärisiä, osalla on pinnassaan kuviointia.

  • Delfiinit tulevat sukukypsiksi 6 - 18 vuoden ikäisinä. 9 - 16 kuukauden kantoajan jälkeen delfiinimamma synnyttää yhden pienokaisen. Synnytyksen aikana muut delfiinit ovat suojaavana piirinä synnyttäjän ympärillä, jotta mikään vaara ei pääsisi uhkaamaan. Heti synnytyksen jälkeen poikanen kiidätetään veden pinnalle saamaan happea eli hengittämään, koska kaikilla delfiineillä on nisäkkäiden tapaan keuhkot. Delfiinit myös imettävät jälkikasvuaan. Tampereen Delfinaariossa pullonokkadelfiinin poikasen syntymäpaino on noin 20 kg ja syntymäpituutta on jo peräti 120 - 130 cm.

  • Näkö. Delfiinien aistit ovat tarkat ja hyvin kehittyneet. Niillä on suuret silmät ja ne näkevät tarkasti sekä vedessä että pinnalla, sekä valossa että hämärässä. Jokidelfiinit ovat kuitenkin lähes sokeita ja kykenevät erottamaan vain pimeän ja valon vaihtelut.

  • Kuulo. Delfiineillä on hämmästyttävän tarkka kuuloaisti ja ne kykenevät kuulemaan myös hyvin korkeita ääniä, kymmenen kertaa korkeampia, kuin ihmiset. Delfiineillä ei ole korvalehtiä ja ne ottavat ääniaaltoja vastaan alaleuallaan, sen kautta. Delfiineillä on myös hämmästyttävä kyky määrittää suunta, josta ääni tulee.

  • Kommunikointi eli keskustelu eli äänet. Delfiineillä on erilaisia ääniä, kuten vihellyksiä, joiden avulla ne pitävät yhteyttä toisiinsa syvälläkin, pimeässä vedessä. Kaiken kaikkiaan kaikkien valaiden ja myös delfiinien ääntelyt voiva olla hyvin mutkikkaita ääntelysarjoja. Delfiinit myös naksauttelevat, ja kykenevät tällä tavoin omien ääntensä synnyttämien kaikujen avulla, eli kaikuluotauksella, suunnistamaan pimeässäkin vedessä.

    Matalat äänet delfiini kohdistaa otsakyhmyllä eli melonilla ja korkeat äänet kuonon kärjen avulla. Matalien äänien kaikujen avulla se paikantaa kaukana olevat kohteet. Lähellä olevat kohteet se paikantaa korkeiden äänten kaikujen avulla. Kokeissa delfiinien on todettu kykenevän erottamaan kaikuluotauksella toisistaan tavattoman pieniä esineitä, tunnistamaan eri kalalajeja ja erottamaan kuolleen kalan elävästä. Sota-alusten syvyystutkat häiritsevät delfiinien kuuloaistimusta ja suuntimajärjestelmää, ja ajavat niitä joskus päättömästi pinnalle ja tuhoon.

  • Delfiinit ovat lihansyöjiä - ne käyttävät ravinnokseen kalaa ja mustekaloja.

  • Delfiinit nukkuvat yöllä, noin 8 tuntia yössä, lähellä pintaa ja pysyvät silloin paikoillaan. Tällöinkin ne käväisevät pinnalla hengittämässä parin minuutin välein. Vaikka delfiini nukkuukin, sen toinen aivopuolisko on aina aktiivinen, eli delfiini nukkuu vain toisella aivopuoliskollaan.

  • Delfiineillä on valtavan vahva pyrstö. Delfiinin pyrstö on vaakasuorassa tasossa ja liikkuu ylös- ja alassuuntautuvin potkuin voimakkaiden selkälihasten avulla. Lihakset ovat kiinnittyneet tiukasti selkärangan nikamien pidentyneisiin sarviin. Pyrstössä on sitä liikuttavien lihasten ansiosta valtava voima; täten satoja kiloja painava delfiini voi nousta pyrstönsä avulla veden pinnalle ja kävellä pinnan tuntumassa pyrstönsä varassa.

  • Delfiinin iho tuntuu samalta kuin keitetyn ja kuoritun kananmunan nihkeä pinta.

  • Ihminen on delfiinin pahin vihollinen. Esimerkiksi japanilaiset saartavat kerrallaan satoja delfiinejä johonkin merenlahden poukamaan, tappavat ne ja syövät suihinsa. Lukuisista kansainvälisistä yrityksistä ja vetoomuksista huolimatta japanilaisetkaan eivät luovu tavoistaan, ja syövät yhdessä kiinalaisten ja muiden aasialaisten kanssa kaiken maan päältä. Koska heitä on niin valtavasti ja koska esimerkiksi kiinalaiset nykyisin ryöstökalastavat kaikilla maailman merillä, mutta erityisesti Afrikassa.


  • Delfiini - (Delphinus delphis)

    Delfiini eli tavallinen delfiini on yksi delfiinien heimon edustajista. Kahteen alalajiin jaettavan delfiinin nimialalaji (Delphinus delphis delphis) esiintyy yleisenä ja elinvoimaisena Pohjois-Atlantilla sekä Tyynen valtameren itäosissa, ja erittäin uhanalaisena Välimerellä. Vaarantunut alalaji (Delphinus delphis ponticus) elää vain Mustallamerellä ja osassa Välimerta.

  • Pituutta pari metriä ja painoa noin 100 kiloa.

  • Tavattu kolme kertaa Suomen aluevesillä. Viimeksi vuonna 2006 Korppoon saaristokeskuksen edustalla nähtiin emo poikasineen.

  • Kaikkien delfiinien tapaan lihansyöjiä - ravintona makrilleja, sillejä ja sardiineja.


  • Tarujen delfiinit ja delfiinipojat - delfiinit taiteessa

    Delfiini on myyttinen ja salaperäinen eläin, jonka elämästä on tiedetty aina varsin vähän. Siksi siihen on liitetty monenlaisia uskomuksia ja tarinoita. Antiikin Kreikassa delfiinin tappamista pidettiin rikkomuksena jumalia kohtaan. Rangaistuksena siitä oli kuolema. Vanha antiikin tarina kertoo pojasta ja delfiinistä ja heidän kesinäisestä ystävyydestään.

    Antiikin mytologiassa delfiinit liikkuivat lukuisten jumalten, kuten Apollonin, Venuksen ja Neptunuksen seurassa. Välillä delfiinit saivat toimia cupidojen ja nereidien ratsuina. Dionysos puolestaan muutti kimppuunsa käyneet merirosvot delfiiniparveksi. Delfiinit edustivat antiikissa hyvyyttä.

    Delfiinillä oli myös erityistehtävä, kuolleiden sielujen johdattamisessa tuonpuoleiseen. Tässä tehtävässään delfiini oli Psykopompos, välittäjä tietoisuuden ja tajunnan välillä ja kuin suojelusenkeli, joka turvasi matkan tuonpuoleiseen.

    Antiikin kulttuuri nousi renessanssin myötä uuteen kukoistukseen ja silloin löydettiin taas myös hieman välillä nukkuneet delfiinitkin. Ihan antiikin myyttistä, jumaltaruista asemaa delfiinit eivät uustulemisessaan kuitenkaan saavuttaneet, vaan ne alkoivat vähitellen siirtyä maallisempiin tehtäviin, kuten suihkulähteiden koristuksiksi.

    Delfiinit ovat innoittaneet lukemattomia taiteilijoita erilaisiin luomistöihin. Pelkästään julkisia delfiiniveistoksia on eri puolilla maailmaa hyvin runsaasti. Ehkä kuuluisin delfiiniveistoksista, Delfiinipoika, esitellään näillä delfiinisivuilla.

    Delfiinitkö kaloja?!

    Delfiinithän muistuttavat kaikkien valaiden tapaan olemukseltaan mitä täydellisimmin kaloja. Niinpä vielä kirjailijamestari Herman Melvillekin korosti Moby Dickissään ponnekkaasti sitä, että kaloja valaat ovat. Taksonomian uranuurtajat, englantilainen Ray ja ruotsalainen Linné olivat kuitenkin jo selvittäneet, että valaat on luettava nisäkkäisiin.
    Delfiini

    Delfiinileikkejä

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - leikkejä delfiinin kanssa - Copyright © Brian


    Pullonokkadelfiini

    Pullonokkadelfiini - (Tursiops truncatus)

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - pullonokkadelfiini - Copyright © Flickr/Juanma Carrillo


    Delfiinityttö

    Delfiiniprinsessa

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - pieni delfiini delfiiniprinsessan olkapäässä - Copyright © Flickr/Vincent Angler


    Delfiiniratsukko

    Delfiiniratsukko - Japani - Yuki Shintani 1993

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - yksi maailman tuhansista delfiiniveistoksista Japanissa, kuvanveistäjä Yuki Shintani 1993 - Copyright © Flickr/s. bär


    Pullonokkadelfiini

    Pullonokkadelfiini - (Tursiops truncatus)

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - pullonokkadelfiini -Copyright © Flickr/Marc


    Pullonokkadelfiini - (Tursiops truncatus)

    Pullonokkadelfiini on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Pituutta kahdesta neljään metriin ja painoa 140 - 600 kg, mutta yleisimmin 200 - 300 kg. Kaksi muotoa: vaaleampi rannikkodelfiini ja tummempi avomerendelfiini.

  • Tanakka vartalo, väritys tummanharmaa, vatsa vaaleampi, selvästi erottuva lyhyt nokka, selkäevä sirpinmuotoinen.

  • Nopeus: voi saavuttaa lyhyellä matkalla uintinopeuden noin 50 km tunnissa.
  • Ravinto: lihansyöjä.
  • Sosiaalisuus: elää parvissa: rannikkodelfiini kymmenen yksilön ja avomerendelfiini 25 yksilön parvissa.
  • Sukukypsyys: uros 10 - 12-vuotiaana, naaras 6 - 10-vuotiaana.
  • Lisääntymiskausi: kesä: pohjoisella pallonpuoliskolla kesä-syyskuu, eteläisellä pallonpuoliskolla joulu-maaliskuu.
  • Kantoaika: 12 kuukautta.
  • Poikuekoko: yksi, joka toinen tai kolmas vuosi.
  • Syntymäpaino: noin 30 kiloa.
  • Uhanalaisuus: ei uhanalainen.
  • Delfiini
    Delfiini
    Täplädelfiini
    Delfiini Täplädelfiini eli läikedelfiini, ohjasdelfiini, hoikkadelfiini - (Stenella attenuata)

    Tuntomerkit. Pituus 2,2 - 2,5 m. Paino 100 - 140 kg. Selkä tummanharmaa, vatsa ja kyljet vaaleammat - täpliä. Kuonon pää valkoinen.

    Levinneisyys. Lauhkeat trooppiset ja subtrooppiset meret.

    Ravinto. Kalat, mustekalat.

    Delfiini Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright - Image Credit: Robert L. Pitman - NOAA Fisheries © Flickr/EOL Learning and Education Group
    Delfiini Kirjodelfiini - (Cephalorhynchus commersonii)

    Tuntomerkit. Pituus korkeintaan 1,7 m. Paino 40 - 60 kiloa. Selkä tummanharmaa, etuosassa vartaloa kiertää suuri valkoinen laikku. Pyöreäkärkiset evät, ei otsakyhmyä eli melonia.

    Levinneisyys. Argentiinan, Chilen ja Tulimaan rannikot, Falklandsaaret Argentiinan edustalla ja Kerguelensaaret Eteläisellä jäämerellä.

    Ravinto. Krillit, ravut, pienet kalat kuten anjovis ja sardiini, mustekalat.

    Delfiini Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/Miguel Vieira
    Delfiini Chilendelfiini - (Cephalorhynchus eutropia)

    Tuntomerkit. Pituus noin 1,6 m. Paino 40 - 50 kg. Selkä ja kupeet mustat, vatsassa valkoinen laikku. Pyöreäkärkiset evät.

    Levinneisyys. Chilen rannikot.

    Ravinto. Kalat ja mustekalat.

    Delfiini Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/Nyall & Maryanne


    Kuvassa delfiinejä Chilen rannikolla, mutta ei chilendelfiinejä.
    Delfiini Benguelandelfiini eli namibiandelfiini - (Cephalorhynchus heavisidii)

    Tuntomerkit. Pituus noin 1,4 m. Paino noin 45 kg. Selkä musta, vatsa ja osa kupeista valkoiset. Kolmionmuotoinen selkäevä, ei otsakyhmyä eli melonia.

    Levinneisyys. Eteläisen Afrikan läntiset rannikot.

    Ravinto. Kalat, mustekalat.

    Delfiini Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/M.casanova
    Kirjodelfiinit
    Delfiini Kirjodelfiinit Delfiini Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva Copyright © Flickr/Cindy Schultz
    TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
    Tunturisuden sivut

    AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

    Tunturisuden sivut

    AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
    *** tunturisusi.com linkit ***