Menu
Tunturisuden sivut
SINIVALAS (Balaenoptera musculus) - (Linnaeus, 1758)

Sinivalas on jättiläinen sukupuuton kynnyksellä. Se on suurin koskaan elänyt eläin, merinisäkäs. Painavin dinosaurus, Argentinosaurus painoi 99 tonnia - ja oli siten painoltaan vain puolet painavimman sinivalaan painosta.

Tieteellinen luokittelu

DomeeniEucaryaaitotumalliset
KuntaAnimaliaeläinkunta
PääjaksoChordataselkäjänteiset
AlajaksoVertebrataselkärankaiset
LuokkaMammalianisäkkäät
LahkoCetaceavalaat
HeimoBalaenopteridaeuurteisvalaat
SukuBalaenopterauurteisvalaat
Lajimusculussinivalas


Sinivalas

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright Victoria Hoete-Dodd
*Kuva oikealla Copyright flickkerphotos
Sinivalas
Sinivalas
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright David Slater
Sinivalas
Ominaisuuksia

Sinivalaan nimi johtuu sen siniharmaasta väristä. Uurteisvalaisiin kuuluva sinivalas, joka painaa yleensä noin 150 tonnia, on suurin koskaan elänyt eläin. Kaikkein painavimmat yksilöt ovat painaneet noin 200 tonnia. Sinivalaan keskimääräinen pituus uroksella 25 m, naaraalla 27 m, pisimmät tavatut yksilöt ovat olleet 33 metriä. Naaras on isompi kuin uros. Sinivalaan kieli voi painaa saman verran, kuin keskikokoinen norsu ja sen suurin selkänikama saman verran kuin lehmä. Sinivalaan sydänkin painaa hieman alle 1 500 kg. Ilmeisesti näkö- ja hajuaistit eivät ole erityisen hyvät, kun taas kuuloaisti on hyvin herkkä.

Sinivalas on kaikkien uurteisvalaiden tapaan muodoiltaan virtaviivainen ja sen kurkussa on uurteita, jotka ulottuvat leuasta vatsan alle. Paksu rasvakerros toimii sekä vararavintona, että eristää kylmältä. Pää on leveä ja litteä, vartalo pitkänomainen, selkäevä ruumiinkokoon nähden erittäin pieni (n. 40 cm:n korkuinen), sijaitsee vartalon keskikohdan ja pyrstön puolivälissä.

Iho on täplikkään siniharmaa, evät alta vaaleat. Sinimustia hetuloita on 270 - 395, niiden pituus enintään metri. Kurkun uurteita on 55 - 88. Uintinopeus on 2 - 10 km tunnissa, mutta pikapyrähdyksillään sinivalas voi saavuttaa 37 kilometrin tuntinopeuden. Elinikä on 80 vuotta, vanhin yksilö on ollut 110 vuotta.

Ryöstöpyynti uhkaa lajia

Sinivalas sai kokonsa ja nopeutensa ansiosta olla rauhassa entisajan valasmetsästäjiltä, kunnes norjalainen Sven Foyn keksi vuonna 1868 räjähtävän harppuunan. Alunalkaen sinivalaan ryöstöpyynti on romahduttanut sinivalaskannan koon. Aikanaan jo pelkästään sinivalaan koko teki siitä pyytäjille ylivoimaisen houkuttavan pyyntikohteen. Siitä saatavaa öljyä käytetiin monissa ruokatarvikkeissa. Ja sen jälkeen, kun oli kehitetty tekniikka, jonka avulla pystyttiin estämään kuolleen valaan valtavan ruhon uppoaminen, sinivalaasta muoodostui pyynnin ensisijainen kohde. Tämäkin tapahtui jo 1860-luvulla. Tämän jälkeen norjalaisten ja muiden eurooppalaisten sinivalaisiin kohdistama häikäilemätön ryöstöpyynti kiihtyi valtaisiin mittoihin. Valaiden loppuessa jossakin, niitä etsittiin uusilta alueilta.

1920-luvulla kehitettiin tehdaslaivat, joissa sinivalaat kyettiin käsittelemään keskellä merta, kun pyynti oli ensin suoritettu pienemmillä aluksilla. Yhden kesäkauden aikana 1930 - 1931 tapettiin 29 000 sinivalasta. Tällaista teurastamista kannat eivät kestäneet.

Rauhoitus - sinivalaita nyt 8 000 - 14 000

Vuonna 1964 sinivalas rauhoitettiin ja pyynti kiellettiin kokonaan. Sen kanta oli tällöin pienentynyt alkuperäisestä 350 000:sta noin 6 000:een. American Cetacean Society arvioi, että sinivalaita on nyt noin 8 000 - 14 000. Vaikka kaikki kaupallinen pyynti on kielletty, niin Norja, Islanti ja Japani jatkavat pyyntiä tekaistuin, "tieteellisin" syin.

Greenpeace taistelee sinivalaiden puolesta

Viimeisten 30 vuoden aikana Greenpeace on joutunut vastakkain australialaisten, norjalaisten, venäläisten, espanjalaisten, islantilaisten, perulaisten ja japanilaisten valaanpyyntilaivueiden kanssa. Aktivistit ovat toistuvasti laittaneet oman elämänsä peliin valaiden suojelemiseksi harppuunoilta. Aktivisteja on lyöty ja pahoinpidelty, pidätetty ja vangittu. Heidän rohkeutensa ja sitkeytensä on palkittu, sillä aktivistit ovat olleet olennainen osa maailmanlaajuisen kaupallisen valaanpyynnin kiellon aikaansaamista ja Eteläisen jäämeren valaiden suojelualueen perustamista.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Zoran Kovacevic
Sinivalas
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright David Slater
Sinivalaan levinneisyys

Levinneisyys

Karttakuvassa yllä sinisillä alueilla, siis kaikkialla. Napa-alueiden meriltä trooppisiin meriin. Sinivalaat elävät kylmissä merissä ja muuttavat talvella, lämpimämpiin vesiin lisääntymistä varten. Kesäisin vaellus suuntautuu pieninä ryhminä toiseen suuntaan, arktisille vesille ruokailemaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta Copyright MapLab


Sinivalaat palailevat Alaskan vesille

Alaskan vesiltä vuosikymmeniä sitten kadonneet sinivalaat ovat palaamassa vanhoille vaellusreiteilleen. Merten jättiläiset pyydettiin viime vuosisadan alkupuoliskolla sukupuuton partaalle, eikä lajin pelastuminen ole vieläkään aivan varmaa, sanoo yhdysvaltalainen tutkimusjärjestö.

Sinivalaiden perinteiset muuttoreitit kulkivat Meksikon ja Etelä-Kalifornian rannikolta Alaskaan. Matkan varrella odottivat valaanpyytäjät, joiden saaliiksi jäi jopa 99 prosenttia maailman sinivalaskannasta.

Viime vuosina sinivalaita on jälleen alettu havaita Alaskan ja Brittiläisen Kolumbian rannikoilla, mikä antaa toivoa vanhojen reittien vakiintumisesta, kertoo Marine Mammal Science -lehdessä julkaistu tutkimus. (YLE 18.05.2009)

Ravinto

Ravintona ovat krillit, pienet katkarapuja muistuttavat planktonäyriäiset. Sinivalas syö niin, että se ui suu ammollaan krilliparveen ja ahmaisee suunsa täyteen krilli-vesiseosta. Sitten sinivalas sulkee suunsa, puristaen suuontelollaan ja kielellään veden suustaan hetuloiden läpi. Hetulat ovat siten kuin siivilät. Suuhunsa jääneet krillit se nielee alas, käytellen apuna kieltään. Yhdessä päivässä sinivalas syö jopa 40 miljoonaa krilliä - painoltaan 4 tonnia. Sinivalas syö vähäisessä määrin myös pieniä kaloja.

Syödessään sinivalaat uivat alle 100 metrin syvyydessä, mutta harppuunoidun eläimen on todettu sukeltavan puolen kilometrin syvyyteen.

Hengitys vesisuihkuineen

Sinivalas nousee hengittämään 10-20 minuutin välein ja uloshengityksen vesisuihku kohoaa jopa 12 metrin korkeuteen. Sen upotettu sierainpari roiskesuojan takapuolella on kuin takaraivolla oleva nenä. Uloshengitys vesisuihkuineen on hyvin voimakas ja äänekäs, kuin pieni räjähdys.
Matala ja kantava ääni

Sinivalaan ääni on matalampi, kuin minkään toisen valaan, 14 Hz - ja äänen voimakkuus on 200 desibeliä. Sinivalaan ääni kantaa kauas, satojen, ehkä tuhannen kilometrin päähän. Aiemmin luultiin, että ääntely on vain osa sinivalaiden keskinäistä kommunikointia. Säännöllisesti, tietyin välein samanlaisena toistuva sinivalaan laulu voi kuitenkin liittyä siihen, että sinivalas käyttää ääntään eräänlaisena kaikuluotaimena, hahmottaessaan ympäristöään. Koska ääni kantaa satojen kilometrien päähän, valas voisi takaisin heijastuvan kaiun perusteella määrittää mm. mannerjalustojen ja vedenalaisten vuorten paikan ja siten oman sijaintinsa.

Lisääntyminen

Naaras saavuttaa sukupuolisen kypsyyden viiden vuoden iässä, kuten myös uros. Sinivalaat parittelevat lauhkean taikka trooppisen vyöhykkeen vesillä talvikaudella - parittelua tapahtuu 2-3 vuoden välein. Naaras kantaa 11 - 12 kuukautta. Poikasen syntymäpituus voi olla 7 metriä ja paino 2,5 - 3 tonnia. Kaksoset ovat harvinaisia, mutta niitäkin esiintyy. 7 - 8 kuukauden ajan emo imettää poikastaan rasvaisella maidolla, jota imetyksessä kuluu 380 litraakin vuorokaudessa. Maidon avulla poikasen paino voi nousta jopa 90 kg vuorokaudessa. Poikasen pituus imetyksen päättyessä on 16 metriä. Uusi parittelu on naaraalla edessä vasta sitten, kun imetys loppuu.

Sinivalaat ovat muuttaneet lauluaan

Sinivalaat maapallon ympäri laulavat nyt möreämmin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Tutkijat uskovat, että muutos sävelkorkeudessa kertoo kannan elpymisestä.

Tutkijat ovat äänittäneet sinivalaan laulua 1960-luvulta lähtien. Tutkijat Scrippsin valtameritutkimuslaitoksesta ja NOAA:sta kävivät läpi tuhansia eri puolilla maapalloa merialueita äänitettyjä lauluja ja huomasivat, että sinivalaan laulun sävelkorkeus on muuttunut pikkuhiljaa matalammaksi.

"Mitä tuoreempi äänitys, sitä möreämpi laulu", sanoo Scrippsin tutkija John Hildebrand. Tutkijoiden mukaan laulun muuttuminen heijastelee luultavasti muutoksia sinivalaan kannassa. Kun äänitykset 1960-luvulla aloitettiin, sinivalaita oli äärimmäisen vähän. Koiraiden piti siis laulaa korkeammalta ja kovempaa, jotta ääni kantautuisi naaraan korviin asti. (HS Jani Kaaro - 10.12.2009)

Sinivalas
Sinivalas
Lähteet
Weilin&Göös - Kodin suuri eläinkirja 4
IUCN
ADW Animal Diversity Web
WWF
Greenpeace
Tieteen Kuvalehti - Sinivalas suunnistaa laulamalla
*ClipArt-kuva valaasta Copyright ClipartHeaven.com
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Mike Desisto
Tunturisuden sivut
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***