|
|
DINOSAURUKSET
Dinosauruksiksi eli hirmuliskoiksi sanotaan kahta mesotsooisella maailmankaudella
elänyttä matelijalahkoa, jotka olivat sukua mm. krokotiileille ja lintujen kantamuodoille.
Dinosaurusten aikakausi alkoi varhaistriaskaudella, noin 250 miljoonaa vuotta sitten.
Jurakaudella niiden joukkoon ilmestyi jättiläiskokoisia muotoja, ja liitukaudella
ne olivat isompia ja monilajisempia kuin koskaan aikaisemmin.
Ensimmäisiä löydettyjä dinosaurusfossiileja edustivat Megalosaurus
ja Iguadon; edellisen kuvasi 1824 englantilainen geologi ja teologi
William Buckland (1784 - 1856), jälkimmäisen löysi 1822 ja kuvasi hieman myöhemmin
englantilainen lääkäri, geologi ja paleontologi Gideon
Algernon Mantell (1790 - 1852).
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Oikealla jättimäinen Barosaurus puolustaa pienokaistaan hyökkäävältä
Allosaurukselta - maalauksen sijainti the American Museum
of Natural History (AMNH) New york - kuva Copyright
Thiago "TH"
|
|
Uusimmat löydöt varhaisimmista
Syksyllä vuonna 2010 ilmoittivat tutkijat Puolasta löytyneistä, fossiloituneista dinosaurusten jalanjäljistä.
Muutaman sentin mittaiset jalanjäljet oli tehnyt 250 miljoonaa
vuotta sitten kissan kokoinen esi-dinosaurus, Prorotodactylus,
jonka paino on ollut korkeintaan kilon taikka kaksi. Nämä pikkuruiset dinosaurukset olivat
harvinaisia ja elivät lähellä jokia, joissa suuremmat krokotiilieläimet viihtyivät.
250 miljoonaa vuotta vanhat jäljet ovat tutkijaryhmän mukaan vanhin tiedetty todiste dinosauruksista.
Ne ovat syntyneet pian permikauden joukkotuhon jälkeen.
Jäljet todistavat tutkijoiden mukaan, että dinosauruksia on elänyt aiemmin,
kuin ennen on luultu.
Permikauden joukkotuho oli maapallon historian laajin joukkosukupuutto, jossa tuhoutuivat muun muassa useimmat matelijasuvut.
Tutkijat ovat löytäneet myös 246 miljoonaa vuotta vanhat, 15 cm pitkät jalanjäljet, jotka on tehnyt kaksijalkainen dinosaurus Sphingopus.
Ne ovat varhaisimmat, kahdella jalalla liikkuneen dinosauruksen jättämät jalanjäljet.
Dinosaurusten fossiilit
Puolasta löydettyjen, fossiloituneiden jalanjälkien, joilla ikää 250 miljoonaa vuotta, yhteydessä
on syytä muistaa, että ensimmäiset fossiilit dinosaurusten luurangoista
tai niiden osista ovat aiemmin osoittaneet,
että ensimmäiset dinosaurukset olisivat näitä jalanjälkiä 5 - 9 miljoonaa vuotta nuoremmalta ajalta - eli ajalta 245 - 241 mvs.
(Amerikan Luonnonhistoriallinen Museo).
Puolan jalanjälkiä tutkinut dinosaurustutkija Stephen Brusatte
toteaa kuitenkin, että sekä anatomisesti, että muilta ominaisuuksiltaan
Puolan pikkuruiset eläimet olivat dinosauruksia. Tämä voidaan päätellä
yksinomaan näistä jalanjäljistä, joissa on dinosauruksille tyypilliset piirteet,
kuten kolme isoa varvasta keskellä.
|
Ensimmäiset dinosaurukset olivat pikkuruisia
Puolasta löydetyt, kissan kokoisen dinosauruksen jalanjäljet antavat dinosaurusten evoluution historiassa tärkeän
näkymän dinosaurusten alkuaikojen kehitykseen. Ensimmäiset dinosaurukset
olivat hyvin pienikokoisia, lyhytjalkaisia ja kulkivat neljällä jalalla.
Ne olivat myös harvinaisia, verrattuna oman aikansa muihin matelijoihin.
Dinosaurusten alkuaika
Ensimmäiset 20 – 50 miljoonaa vuotta dinosaurusten historiasta, dinosaurukset ja niiden lähimmät sukulaiset elivät
monipuolisempien, menestyvämpien ja runsaslukuisempien krokotiilimaisten serkkujensa varjossa.
Näin toteaa dinosaurustutkija Stephen Brusatte, yksi Puolan pikkuruista dinosaurusta
tutkineen ryhmän jäsenistä.
Kritiikki ja varovaisuus
Vaikkakin Puolankin tapauksessa voivat asiantuntijat saada paljon selville pelkistä jalanjäljistä,
niin eräät tutkijat, kuten professori Mike Benton (Britain's Bristol University)
toteavat, että pelkkien jalanjälkien kanssa pitää tulkinnoissa noudattaa
varovaisuutta. Hänen mukaansa fossiloitunut luuranko olisi paljon parempi,
sillä pelkät jalanjäljet jättävät aina tilaa tulkinnoille.
Myös paleontologi Jeffrey Wilson on sitä mieltä, että nämä
jalanjäljet herättävät useissa kysymyksen, että ovatko ne todellakin dinosauruksen jättämät.
Lähteet
*HS 6.10.2010: Ensimmäiset dinosaurukset olivat kissan kokoisia.
*Reuters - Tiny footprints from Poland show that the first dinosaurs were extremely small animals that walked on four legs -
and probably only came to rule the world after a mass extinction knocked out many big reptiles.
*The New York Times: Footprint Fossils Offer Earliest Evidence of Dinosaurs’ Ancestors.
*American Museum of Natural History.
*The Huffington Post: Fossils Indicate Earliest Dinosaurs Were Size of a Cat.
|
Dinosaurustutkijan työhuone
Yllä dinotutkijan työhuone, sijainti
Academy of Natural Sciences, Philadelphia's natural history museum,
USA. Työhuone voi vaikuttaa jotenkin vanhalta ja entiseltä, vanha se
varmasti onkin -
mutta siinä tehdään edelleen täysipainoisesti tieteellistä dinotutkimusta.
Museossa kävijöillä on mahdollisuus seurata tutkijoiden työskentelyä.
Piirrokset liitutauluilla ovat mestarillisia, joten joku tutkijoista omaa
suuria taiteellisiakin lahjoja.
Daspletosaurus
Daspletosaurus - "Pelottava lihansyöjälisko". (Nimesi Dale Alan Russell vuonna 1970).
Kuningastyranniliskoa pienempi, mutta silti tehokas saalistaja. Daspletosauruksella oli
tyrannosaurien tapaan suuret, sahalaitaiset hampaat ja sen varpaissa oli terävät, käyrät kynnet.
Pituus 8,5 metriä. Paino 2 - 3 tonnia. Eli 75 mvs. Löytöpaikat Alberta Kanadassa sekä Montana USA:ssa.
|
Dinosaurusten tutkimus
Tärkeimmät dinosauruksia tutkivat tieteenalat
ovat geologia (maapallon tutkimus) ja biologia (elävän luonnon tutkimus).
Näihin kuuluvia erikoisaloja ovat:
Paleontologia. Geologiaan kuuluva tiede, joka tutkii menneiden aikojen
kasveja ja eläimiä fossiileista. Paleontologit kaivavat esiin dinosaurusten luita
ja kokoavat niitä yhteen.
Paleozoologia. Muinaisaikojen eläinten tutkimus, muinaiseläintiede.
Paleobotaniikka. Muinaisaikojen kasvien tutkimus, muinaiskasvitiede.
Iknologia. Fossiilien tavoin säilyneiden jalanjälkien ja muiden
jälkien tutkimus.
Tafonomia. Tiede, joka tutkii, mitä kuolleille eliöille tapahtuu
ennen fossiilistumista.
Stratigrafia. Kivikerrostumia tutkiva geologian haara, joka
selvittää kerrostumien rakennetta, ikäsuhteita ja muodostumista.
Paleogeografia. Mannerten menneisyyttä tutkiva tiede, joka
selvittää mannerten sijaintia, ilmastoa ja ympäristöoloja aikaisempina
geologisina kausina.
Systematiikka. Eliöiden moninaisuuden ja keskinäisten suhteiden
tutkimus.
Taksonomia. Eliölajien luokittelu niiden välisten sukulaisuussuhteiden
perusteella.
Biogeografia. Eliömaantiede, eläinten ja kasvien levinneisyyden
tutkimus, joka jakautuu eläin- ja kasvimaantieteeseen.
Sedimentologia. Geologisten kerrostumien eli sedimenttien tutkimus.
Sedimenteissä on eliöiden fossiileita.
* Harrastajan kirjasto- ja nettitutkimus. Dinosaurusten laaja-alaista, vapaata tutkimusta
kirjaston ja Internetin suomilla tiedostomahdollisuuksilla. Pitää sisällään
kaikki edellä mainitut tieteen alat.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tutkijan huoneesta Copyright
Colin Purrington
*Kuva Daspletosaurus vasemmalla Copyright
diveofficer
|
|
Tyrannosaurus rex
Kahta kuningastyranniliskoa - kuva yllä - ajaa eteenpäin jatkuvasti riivaava nälkä
ja ne ovat valmiit hyökkäämään heti, kun siihen tarjoutuu tilaisuus, eli reitin varrelle
osuu joku syötäväksi sopiva. Yleensä näille hirviöille syötäväksi sopivaa oli
kaikki mahdollinen, mikä vain omilla jaloillaan liikkui, mutta joskus haaskatkin.
Nämä suuret petohirmuliskot liikkuivat vankoilla, kolmivarpaisilla takaraajoillaan
puolipystyssä asennossa ja ehkä tarttuivat saaliiseen pieniksi surkastuneilla
eturaajoillaan. Ennen muuta ne tarttuivat saaliiseensa valtavan kitansa
sisältämällä hurjalla hampaistolla, jolla ne pystyivät repäisemään elävästäkin dinosauruksesta
kertariuhtaisulla satojenkin kilojen lihakimpaleen.
All rights reserved
*Kuva Tyrannosaurus rex - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/MasPix - Mark A Stevenson
- Used with permission.
Plateosaurus
Plateosaurus - kuvassa vasemmalla pesällään - oli dinosaurusten maailman aamunkoiton ensimmäisiä
dinosauruksia.
Se on prosauropodeista parhaiten tunnettu, sillä fossiileja on löydetty
useita. Sen hännän pituus oli puolet koko eläimen pituudesta.
Plateosauruksella oli voimakas pää ja sen lehdenmuotoiset
hampaat olivat mainio kalusto kasvien möyhentämiseen.
Plateosaurus liikkui pidemmät matkat neljällä jalallaan,
mutta varmaankin kurkotteli aterioidessaan kahdella jalallaan seisten
kohti puiden latvuksia.
All rights reserved
*Kuva Plateosaurus - Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/H. Kyoht Luterman
© Website/H. Kyoht Luterman
- Used with permission.
|
|
Etelä-Amerikasta maailmanvalloitukseen
Ensimmäisten dinosaurusten uskotaan kehittyneen Etelä-Amerikassa. Tarkkaan ei tiedetä sitä,
että miten ja miksi dinosaurukset valloittivat koko muun maailman - silloisen Pangaean.
Ilmeisesti, kun trias-jurakauden sukupuutto 200 miljoonaa vuotta sitten
tappoi Pohjois-Amerikasta hirmuliskojen kilpailijat, saattoivat sauropodit
vyöryä sinne ja täyttää maan. Tähän tulokseen ovat tutkijat tulleet,
tutkiessaan vasta löydettyä fossiilia Sarahsaurus aurifontanalis. Tämä
vain 4,3 metriä pitkä ja hieman yli satakiloinen sauropodi
vaelteli Pohjois-Amerikassa noin 190 miljoonaa vuotta sitten.
Sarahsaurus aurifontanaliksen hampaita ja vahvoja kynsiä tarkasteltaessa on myös
arveltu, että se ei olisikaan ollut vain kasvinsyöjä - jollaisina
sauropodeja on pidetty - vaan olisi syönyt myös haaskoja.
(National Geographic Magazine)
Tyranniliskon hammaskalusto - kuva oikealla - kertoo, että se ei ollut ainakaan
kasvinsyöjä. Haaskoja sekin saattoi silti syödä, saalistuksen ohessa.
All rights reserved
*Kuva oikealla Copyright - All rights reserved:
© deviantART.com/LovesTheMuffin -
Aljosa Bakaran
- Used with permission.
|
|
|
|