Asteroideja sataa Maahan - ensimmäinen permikaudella 250 mvs! Dinosaurusten joukkotuhon syynä pidetään Maahan iskeytynyttä asteroidia. Mutta dinosaurusten aikakausi ei vain päättynyt, vaan se saattoi alkaakin asteroidien iskeytymisistä. Ensimmäinen massiivinen isku lienee tapahtunut permikauden lopulla 250 mvs. Tämän törmäyksen kraatteria ei ole onnistuttu löytämään, mutta mm. Kiinassa tehdyissä kaivauksissa on paljastunut kerrostumia, joissa on epätavallisen paljon rikkiä ja strontiumia. Näiden aineiden isotooppijakauma on sellainen, että sellaista esiintyy vain avaruudessa. Tohokun yliopistosta Kunio Kaiho pitää ilmeisenä, että maapalloon iskeytyi tuolloin todella valtaisa asteroidi, halkaisijaltaan 60 km. Törmäyksestä ilmakehään vapautuneesta rikistä muodostuivat happamat sateet, jotka muuttivat ilmastoa ja jopa 95 % silloisesta eläimistöstä kuoli. Toinen asteroidi iskee maahan triaskaudella noin 200 mvs! Triaskaudella, noin 230 mvs astelivat Maan päällä ensimmäiset, ilmeisen pienikokoiset dinosaurukset. Niiden hallitsevaan asemaan pääsyä saattoi edistää asteroidi, joka erilaisten havaintojen mukaan iskeytyi Maahan triaskauden päättyessä 200 mvs. Silloin varhaisempia, dinosauruksia edeltäneitä matelijoita kohtasi joukkotuho. Kanadalaiset tutkijat ovat esittäneet, että Quebecissä Manicouagan struktuuri (kraatterijärvi) olisi syntynyt tässä varhaisessa asteroidin törmäyksessä. Ikämäärityksen mukaan tämä kraatterijärvi olisi syntynyt kuitenkin jo aiemmin, 214 mvs, mutta tutkijoiden mukaan tällaisen asteroidin iskun jälkeen muinaisten kivilajien ikämäärityksiin ei voi luottaa, sillä iskun yhteydessä muinainen kivilaji on sulanut ja asettanut geologisen kellon uudelleen. Myös Italiasta on löydetty todisteita tällaisen iskun puolesta. Siellä graniittikiteet ovat joutuneet erittäin voimakkaan iskun vaikutuksen alaiseksi. Sellaisia voimia luonnossa esiintyy vain asteroidin törmäyksissä. Tosin italialaisia löytöjä ei vielä ole sitovasti pystytty osoittamaan matelijoiden valtakauden päättäneen asteroidin törmäyksessä syntyneeksi. Muualtakin maailmasta löytyy mahdollisia paikkoja, joihin asteroidi olisi voinut iskeytyä juuri noin 200 mvs. Joka tapauksessa tämän törmäyksen jälkeen olosuhteet muuttuivat niin, että kohtalon ja sattuman oikusta dinosauruksilla oli mahdollisuus aloittaa kehitystiensä valtalajiksi. Sukupuuttoaalto alkoi mahdollisesti jo miljoonia vuosia ennen liitukauden lopun joukkotuhoa? On tutkijoita, joiden mielestä dinosaurusten häviäminen alkoi jo miljoonia vuosia ennen esitettyä joukkotuhoa. Heidän mukaan nykyisen Intian alueella tapahtunut valtaisa vulkaaninen toiminta - massiiviset, toinen toistaan seuraavat tulivuorten purkaukset - olisivat jatkuneet yli miljoonan vuoden ajan ja muuttaneet ilmastoa vähitellen yhä viileämmäksi. Auringon kadotessa taivasta pimentäviin, tulivuorista suihkuaviin tuhkapilviin olisi elämä pikku hiljaa kadonnut kylmenevästä Maasta niin, että lopulta kaikki dinosaurukset ja 75 % silloisista eliölajeista tuhoutui. Jos dinosaurukset olivat vaihtolämpöisiä, ja sellaisina lämpimään sopeutuneita eläimiä, niin silloin lyhytaikainenkin ilmaston muutos viileämpään olisi ollut niille tuhoisaa. Pidemmästä viileästä kaudesta puhumattakaan. Nisäkkäät sen sijaan selviävät hengissä paremmin silloinkin, kun ilmaston lämpötilassa tapahtuu muutoksia. Katastrofi taivaalta 65 mvs?! Miljoonia vuosia kestäneen hitaan sukupuuton sijaan nykykäsityksen mukaan on kuitenkin ilmeistä, että dinosaurusten aikakausi päättyi liitukauden lopulla noin 65 mvs joukkotuhoon yhtäkkiä. Mikä aiheutti tämän sukupuuttoaallon, jossa tuhoutui suuri osa maapallon silloisesta eläimistöstä - lentoliskot, joutsenliskot, kalaliskot, ammoniitit, eräät lintusuvut, marsupiaaliset eläimet, puolet planktonryhmistä, useat luukalalajit, simpukkalajit, etanalajit, eräät sienieläimet, merisiilit ja lukuisat muut lajit - eivät vain dinosaurukset. Meriltä katosi hetkessä suuri osa kaikesta elämästä ja maalta kuolivat kaikki arviolta yli 25 kg painaneet eläinyksilöt yhdessä hetkessä! Kysymys on herättänyt vuosikymmenien ajan keskustelua tutkijoiden piireissä. 
Supernovan räjähdys?! Taiteilijan näkemys yhdestä mahdollisesta katastrofin aiheuttajasta: supernova räjähtää Maan läheisyydessä! Yksi selitysmalli dinosaurusten katoamiselle on ollut se, että supernova räjähti 65 mvs lähellä Maata - ja siitä syöksevä tappava säteily teki lopun dinosauruksista ja monista muista elollisista olioista samaan aikaan. Supernova on valtaisa räjähdys, jossa elämänsä loppuvaiheeseen tullut massiivinen tähti räjähtää. Supernovat ovat kuitenkin äärettömän harvinaisia. Viimeisen neljänsadan vuoden aikana Linnunrata-galaksissamme on havaittu yksi ainut supernova. Vaikka onkin todennäköistä, että miljoonien vuosien kuluessa supernovia on räjähdellyt Linnunradassa, ei kukaan kuitenkaan varmuudella tiedä, millaiset seuraukset siitä voi olla. Yksi kirkkaimmmista nykyisistä tähdistä iltataivaallamme on Betelgeuze. Betelgeuze (eli Alfa Orionis) on suuri punainen jättiläinen Orionin tähdistössä. Se on noin 20 000 kertaa kirkkaampi kuin Aurinko ja sen etäisyys on suurinpiirtein 650 valovuotta. Jotkut tutkijat esittävät, että se on jo supernovakandidaatti ja tulee räjähtämään lähimpien vuosituhansien kuluttua. Jos niin joskus käy, tulee sen kirkkaus kilpailemaan täysikuun kirkkauden kanssa. Lisää teorioita liitukauden lopun joukkotuhosta. Muitakin syitä liitukauden lopun joukkotuholle on tarjottu useita, on esimerkiksi väitetty, että tuolloin kehittyi jokin eläinlaji, joka oppi ryöstämään ravinnokseen dinosaurusten munat. Tässä ajatuksessa on myös mukana jokin tragikoominen sävy, sillä vaikka dinosaurukset itse olivat usein kooltaan kuin vuoria, niin ne eivät olisi pystyneet suojaamaan muniaan hiiren kokoisilta otuksilta. Kuten ehkä eivät olisikaan pystyneet - ja siksi tämäkin ajatus on jäänyt elämään. Syynä olisi voinut olla myös jokin sairaus, kuin dinosaurusrutto. Ilmaston muutoksen kylmään suuntaan saattoi aiheuttaa myös mannerlaattojen liikkuminen. Voi olla myös niin, että tuhon syitä oli useampia ja kaikki ne vain sattuivat pahasti sarjaan niin, että siitä seurasi täydellinen joukkotuho. Joukkotuhon mystinen arvoituksellisuus on synnyttänyt yli sata erilaista selitysmallia, joista toki useat ovat enemmän vitsejä, mutta monet vakavissaan esitettyjä. Kaalimadot aiheuttivat tuhon - vai olivatko syynä sittenkin dinosaurusten liian pienet aivot?! Yksi arveluttavimmista selityksistä on se, että kaalimatojen kaltaisia matoja ja perhosentoukkia kehittyi jostakin syystä tilapäisesti ihan mielettömät määrät ja ne söivät suihinsa kaiken vihreän maan päältä niin, että dinosauruksille ei jäänyt mitään syötävää ja ne kaikki kuolivat nälkään! Vakavasti otettavat tutkijat eivät ole kannattaneet tätä selitystä. Samaan sarjaan sopinee myös se epäilys, joka perustuu siihen tietoon, että dinosaurusten aivot olivat kooltaan varsin pienet. On esitetty siihen perustuen, että ne eivät tyhminä selviytyneet olemassaolon taistelusta nopeammin ajattelevien eläinten kanssa. Dinosaurukset olivat kuitenkin selviytyneet todella mainiosti, pienine aivoineenkin, jo yli 160 miljoonaa vuotta. Joten niiden pitäminen "tyhminä" on mitä suurinta ja virheellistä aliarvioimista. Dinosauruksia ei koskaan ole ollutkaan?! Varsin epätoivoinen on ollut jo se arvoituksen ratkoja, joka on tullut siihen päätelmään, että dinosauruksia ei koskaan ole ollutkaan. Tämän selityksen mukaan muukalaiset avaruudesta, alienit, sirottelivat dinosaurusten luut Maan päälle, vain saattaakseen myöhemmin kehittyvät ihmiset hämmennyksen valtaan! 
Kaasuräjähdys asteroidin törmättyä?! "Hirmuliskojen aikakausi päättyi ehkä asteroiditörmäysta seuranneeseen ilmastonmuutokseen. Tosin räväkämpikin selitys on mahdollinen. Yhdysvaltojen laivaston tutkimuslaboratorion tutkijaryhmä on esittänyt teorian, jonka mukaan hirmuliskot tuhosi asteroiditörmäyksestä johtunut kaasuräjähdys ilmakehässä. Meksikonlahteen 65 miljoonaa vuotta sitten iskeytynyt asteroidi synnytti meriin maailman ympäri kulkeneita sokkiaaltoja, jotka vapauttivat merenpohjaan sitoutuneen metaanin ilmakehään. Salamat sytyttivät metaanin, mistä seurasi laajoja paikallisia kaasuräjähdyksiä tai jopa maailmanlaajuinen räjähdys. Tutkijat perustavat teoriansa myöhäisen liitukauden kerrostumissa todettuun hajoamiseen ja tiettyjen hiilen isotooppien yleisyyteen, mikä voisi selittyä suurten metaanimäärien vapautumisesta." (Tieteen kuvalehti numero 8/2000). KT-raja "Dinosaurusten tuhon hetki vastaa kivikerrostumissa liitukauden ja kenotsooisen maailmankauden aloittavan paleoseenikauden rajaa eli KT-rajaa (Cretaceous-Tertiary Boundary, KT-boundary, K-T-boundary, K=saks. Kreide, liitu tai kreikan Kreta tai suom LT-raja). KT-raja näkyy eräässä paikassa noin 1 - 2 senttimetrin paksuisena savesta muodostuneena kerrostumana, jokna päällä on ohut noin 3 mm paksuinen kerrostuma. Savi kertoo kalkkikuoristen eliöiden puutteesta. Kerrostuman synty on luultavasti kestänyt alle 1000 vuotta. Kerrostumassa on selvästi enemmän iridiumia, platinaryhmään kuuluvaa harvinaista alkuainetta. Paksumman savikerrostuman ("heittelekerrostuma") päällä olevaa ohutta kerrostumaa sanotaan "tulipallokerrostumaksi". Tulipallokerrostuma, joka on myös savea sisältää nokea, on syntynyt 2 - 3 kuukaudessa ja sisältää noin 1500 kuutiokilometriä ainesta. Heittelekerrostumasta on löydetty tyypillisiä meteoriitin synnyttämiä jähmettyneitä lasinkappaleita, tektiittejä. Täydellinen liitukauden ja tertiäärikauden raja on Mead Hill Formation (Med Hill-muodostuma) Flaxbourne River-joella, Marlboroughin rannikolla Uudessa Seelannissa. 50 metriä paksussa kerrostumasarjassa on liitukauden fossiileja, selvä "tulipallo"-kerrostuma jossa on runsaasti iridiumia, sekä varhaisen paleoseenikauden planktonia. KT-kauden kerrostumissa sanotaan olevan merkkejä myös ilmaston kylmenemisestä. Kerrostumissa on ohut raskasmatallikerros, joka koostuu iridiumista, hyvin harvinaisesta maametallista, joka ei tuohon kerrostumaan kuulu. Väitetään kerrostumissa olevan todisteita lyhytaikaisesta, vain kymmeniä vuosia kestävästä ilmastonmuutoksesta. Chicxulub-kraatteri Jukatanilla Jukatanin niemimaalla sijaitsee Chicxculub-kraatteri (Äännetään Chik-shu-lub), joka koostuu monista kehistä suurten meteoriittikraatterien tapaan. Uloimman kehän läpimitta on noin 170 km. Jotkut arvioivat kraatterin läpimitaksi jopa 300 kilometriä. Kraatteri näkyy esimerkiksi painovoimamittauksissa hyvin, sen syntymisajankohtaa nuoremmat, noin kilometrin paksuiset kerrostumat ovat peittäneet sen. Paikalta on löydetty breksiaa, uudelleen kiinteytynyttä murskaantunutta kiveä, jollainen on tyypillinen kraatterikivilaji. Chicxulubin keskus on Meridan kaupunki Jukatanin niemimaan pohjoisosissa. Kraatterin ikä on noin 64.98 miljoonaa vuotta. Sen on ehkä synnyttänyt 10 - 20 kilometrin läpimittainen asteroidi. Niin suuri törmäys on laskujen mukaan hyvin harvinainen - sellaisia sattuu tiheimmillään muutaman kymmenen miljoonan vuoden välein. Heitteleitä on kraatterista lentänyt ainakin 1000 - 8000 km:n päähän (KT-rajan heittelekerrostumista löydetään Jukatanin alueen kivilajeja ja lasipallosia). Chixculubin alueella on harvinaista rikkipitoista kiveä, anhydriittia, joka ehkä voi aiheuttaa happosateita kaasuunnuttuaan. Chixculubin tuottaneen törmäyksen kuuma kaasupilvi on pyyhkinyt tietokonemallinnuksen mukaan ainakin New Yorkiin asti. Kuumaa kiveä on satanut tuhansien kilometrien säteellä. Kuuma pilvi ja kivet olisivat sytyttänyt metsäpaloja, joiden savu olisi pimentänyt auringon. Joidenkin tietojen mukaan Chixculub olisi syntynyt hieman aikaisemmin kuin liitukauden joukkotuho, noin 0,3 miljoonaa vuotta ennen KT-rajaa, eikä siten olisi liitukauden lopun katastrofin syy. Shiva-kraatteri Intian lähelle syntyi merenpohjaan Shiva-niminen kraatteri, jonka mitat ovat ainakin 600 kertaa 450 kilometriä - noin 65 miljoonaa vuotta sitten. Tätäkin kraatteria on ehdotettu liittyväksi dinosaurusten tuhoon. Tämän kraatterin on synnyttänyt asteroidi, jolla läpimittaa on ollut ehkä peräti 40 kilometriä. 
Maan historiaa kautta aikain. Vertauskuvallisessa ja ajatuksia herättävässä kuvassa kuningastyrannilisko (Tyrannosaurus rex) on kohonnut öiselle, tähtimeressä kylpevälle taivaalle ja katselee sieltä Maata, kotiplaneettaamme, joka 65 mvs miljoonien vuosien ajan oli senkin koti. Tuolloinkin Kuu ja Maa näyttivät avaruudessa juuri samanlaisilta, kuin mitä ne ovat nyt. Elämä Maassa oli kuitenkin hyvin toisenlaista, kuin se on meidän aikanamme. Monenlaiset oliot ja eläjät ovat vuosimiljoonien aikana eläneet Maassa ja jättäneet kukin tänne jälkiään. Nisäkkäidenkin valtakausi on kestänyt jo 50 miljoonaa vuotta. mutta se on vielä lyhyt aika, jos sitä verrataan siihen aikaan, noin 160 miljoonaan vuoteen, jonka dinosaurukset hallitsivat Maata. Ja ihmiset ovat olleet hallitsevassa asemassa tällaisessa aikaperspektiivissä vasta häivähtävän lyhyen aikaa. Kun kuningastyrannilisko katselee meitä taivaaltaan, esihistorian hämäristä miljoonien vuosien takaa, se ei suinkaan katsele hävinneenä. Se muine dinosaurusserkkuineen hallitsi Maata ehdottomalla ylivallalla niin pitkään, että ihminen tuskin koskaan voi kuvitellakaan pääsevänsä samaan ja hallitsevansa yhtä pitkään. 
Nisäkkäät. Nisäkkäät tulivat hallitseviksi Maassa dinosaurusten jälkeen. Yksi tunnetuimpia on mammutti, joka sekin vuorostaan on jättänyt Maan jo aikoja sitten. Mammuttien uskottiin aiemmin kuolleen kokonaan sukupuuttoon viime jääkauden lopulla n. 12 000 vuotta sitten, mutta Wrangelin saarella Pohjois-Siperiassa mammutteja eli vielä paljon myöhemmin, n. 4000 vuotta sitten. Euroopan puolellakin mammutteja eli vielä n. 10 000 vuotta sitten ainakin Virossa ja Länsi-Venäjällä. Mammutit ovat tarkoin tutkittuja. Niiden ulkonäöstä ja elintavoista tiedetään enemmän kuin mistään muusta sukupuuttoon kuolleesta esihistoriallisesta eläimestä. Katso lisää eläimistä dinosaurusten jälkeen. Lähteenä mm. Kari A. Kuure: Dinosaurusten nousu ja tuho. Kuvat Copyright Joe Tucciarone. - Designed for resolution 1024x768 - Best viewed with IE 5 or higher - www.tunturisusi.com Copyright Tunturisusi |
