Tyrannosaurit (Tyrannosauroidea). Lihaa syövät dinosaurukset kuuluvat kaikki petodinosaurusten ryhmään Theropoda, suomeksi "teropodit", joka tarkoittaa "petojalkaista". Theropoda puolestaan jakautuu, luokittelua hieman yksinkertaistaen, luokittelun edetessä kohti lajeja, kahteen ryhmään Ceratosauria ja Tetanurae. Ryhmän Ceratosauria petodinosauruksia ovat keratosaurit. Ryhmään Tetanurae kuuluu kaksi petoliskoryhmää, alilahkoa, joista toinen on Carnosauria - suomeksi näitä kutsutaan "karnosaureiksi" eli "lihanhimoisiksi liskoiksi". Ne olivat suuria, isopäisiä eläimiä, joilla oli voimakkaat jalat ja lyhyet eturaajat - tähän ryhmään kuuluivat allosaurit eli puukkohammasliskot. Toinen Tetanurae-ryhmän alempi ryhmä, alilahko, on nimeltään Coelurosauria, suomeksi "keelurosaurit" - tähän ryhmään kuuluivat tyrannosaurit. On syytä tässä yhteydessä ehkä ihan erikseen mainita, että "kaikkein ilmeisimmältä karnosaurilta vaikuttava" kuningastyrannilisko Tyrannosaurus rex tyrannosaurina, ehkä hieman yllättäenkin nykyisin luetaan kuuluvaksi Coelurosauria-alilahkoon, johon aiemmin kuului vain pienempiä ja kevytrakenteisia petoliskoja. Keelurosaureihin luetaan nyt kuuluvaksi hyvin erilaisia petoliskoja, nopeista ja keveistä juoksijoista aina massiivisiin kuningastyranniliskon kaltaisiin jättiläisiin. Tyrannosaurit, joita eli Aasiassa, siellä ainakin Mongoliassa - ja Pohjois-Amerikassa, kuuluvat suurimpiin tunnettuihin maapetoihin. Ne elivät myöhäisellä liitukaudella 85 - 65 mvs. Niillä oli terävät, pitkät ja sahalaitaiset hampaat. Niiden lyhyet eturaajat, joissa oli vain kaksi kynttä, eivät ylettäneet edes tyrannosaurien omaan suuhun. On oletettu, että tyrannosauri käytti pikkuruisia eturaajojaan vain silloin, kun se tukeutui niihin noustessaan maasta nukkumasta taikka ruokailemasta. Tyrannosaurus rex - tyrannilisko eli kuningastyrannilisko. (Nimesi Osborn vuonna 1905). Parhaiten tunnettu petodinosaurus ja ehkä ylipäänsä yksi kaikkein tunnetuimmista dinosauruksista. Maineeseensa kuningastyrannilisko varmaankin on noussut omilla avuillaan, jotka eivät ole taatusti vähäiset - mutta sitä on auttanut myös Hollywood, sillä se on eniten elokuvissa mukana ollut dinosaurusten edustaja. Kun kuningastyranniliskon fossiili ensimmäisen kerran kaivettiin esille Montanassa, USA:ssa vuonna 1902, tiedettiin heti, että ainutlaatuinen peto oli löydetty. Ei ollut epäilystäkään siitä, että kuningastyrannilisko oli ollut oman aikansa hallitseva petolisko metsissä ja siellä, missä liikkuikin. Sitä alettiinkin kutsua dinosaurusten kuninkaaksi. Vain parikymmentä kuningastyranniliskon fossiilia on löydetty kaiken kaikkiaan. Ensimmäisenä, vuonna 1902 löydetty fossiloitunut kuningastyranniliskon luuranko, on tällä hetkellä sijoitettuna Carnegie-museoon, Pittsburghissa, Pennsylvaniassa. Kuvat yllä ja alla Copyright Joe Tucciarone. Kaikkein suurin lihansyöjä? Kuningastyranniliskoa on pidetty kaikkein suurimpana lihaa syövänä maaeläimenä kautta aikain ihan viime aikoihin asti, mutta nyt on löydetty kaksi ilmeisesti hieman suurempaa, Giganotosaurus ja Carcharodontosaurus. Kieltämättä varsin pelottavan ja karmean näköisellä kuningastyranniliskolla oli painoa noin 6 - 7 tonnia ja pituutta 15 metriä. Sen jykevässä päässä silmät tarkkailivat liitukauden vehreää maailmaa jopa kuuden metrin korkeudella. Kuva Copyright Joe Tucciarone. Kuningastyranniliskon luuranko. Pääkallolla on mittaa 1,5 metriä ja leukaluillakin 1,2 metriä. Runsaan puolen sadan hampaan joukossa pisimmillä on mittaa 23 cm. Hampaiden lukumäärä oli vaihteleva, vanhojen tilalle kasvoi uusia hampaita. Kaikkein pisin löydetty kuningastyranniliskon hammas on ollut pituudeltaan 33 cm. On arvioitu, että kuningastyrannilisko saattoi kahmaista suuhunsa yhdellä ainoalla haukkauksella 100 - 200 kg lihaa. Kun tuollainen haukkaus usein kohdistui vielä elävään ja puolustautumista yrittävään suureen kasvinsyöjädinosaurukseen, niin seurauksena oli, että suurinkin dinosaurus lamaantui koostaan huolimatta. Silmäaukkojen koko kallossa on 10.2 cm. Kuningastyranniliskon jykevää luustoa keventää eräiden luiden onttous. Kuva Copyright Tony Trammell. Saalistamassa - vaiko haaskalla?! Massiivisen kokonsa vuoksi kuningastyrannilisko on ollut ilmeisesti aika hidas liikkuja. Se on voinut saavuttaa juoksussa nopeuden 30 km tunnissa, mutta yleensä se lienee liikkunut kävellen kahdella jalalla. Eri tutkijat ovat vähän eri mieltä kuningastyranniliskon juoksukyvyistä. Toisten mielestä se kykeni juoksemaan nopeasti lyhyitä matkoja saalistaessaan. Toiset tutkijat ovat sitä mieltä, että se ei saanut molempia takajalkojaan yhtä aikaa ilmaan, eikä näin pystynyt ollenkaan juoksemaan. Kävelyvauhti oli kuitenkin pitkien takajalkojen ansiosta aika reipasta, ehkäpä noin 20 kilometriä tunnissa. Onkin päätelty, että se on ehkä enimmäkseen syönyt kuolleiden eläinten haaskoja taikka pyrkinyt saalistamaan raihnaisia ja hitaita liskoja. On tutkijoita, joiden mielestä kuningastyrannilisko on ollut pelkästään haaskansyöjä eikä se siten olisi koskaan saalistanut muita liskoja. Tätä on perusteltu sillä, että vaikka sen katse olikin suuntautunut eteenpäin, mikä helpotti saaliin havaitsemista - niin sen silmät olivat aika pienet. Niinikään sen eturaajat olivat pienet, eivätkä soveltuneet saaliiseen tarttumiseen ja se oli saalistajaksi hidas. Sen hajuaisti on ilmeisesti myös ollut erityisen hyvä, oiva apu myös haaskojen jäljittämisessä. Toisten tutkijoiden mielestä on kuitenkin täysi syy olettaa, että vaikka kuningastyrannilisko söikin haaskan silloin, kun se osui kohdalle, se myös saalisti eläviä dinosauruksia aina, kun se oli mahdollista. Tässä on käytetty vertailukohteina nykyisiä petoeläimiä leijonaa ja hyeenaa, jotka myös ovat sekä haaskansyöjiä että saalistajia, eivät vain jompaa kumpaa. Suomalainen paleontologi Mikko Haaramo on saalistusajatuksen puolella ja hän on vakuuttunut siitä, että Tyrannosaurus rex oli julma peto, joka saalisti tasankojen ja jokien rantamien kasvinsyöjiä. Kysymys siitä, että oliko kuningastyrannilisko haaskansyöjä, saalistaja vaiko kumpaakin, jäänee toistaiseksi hieman avoimeksi ja sen voi jokainen itse mielessään päätellä halunsa mukaan. Se, että asiaan ei tiedetä varmaa vastausta, kertoo omaa kieltään juuri siitä, kuinka vaikeaa on määritellä dinosauruksiin liittyviä kysymyksiä 65 miljoonan vuoden tai vielä paljon pidemmän ajan mentyä, etenkin kun läheiset sukulaiseläimet vertailukohteina nykyajalta puuttuvat tyystin. Kasvupyrähdys! "Kuningasyrannilisko ei kasvanut tasaisesti, vaan sillä oli samankaltainen kasvupyrähdys kuin ihmisellä murrosiässä. Tämä kävi ilmi yhdysvaltalaisen paleontologin Gregory Ericksonin Floridan valtionyliopistossa tekemässä tutkimuksessa. Analysoidessaan pieniä fossiilisia tyranniliskojen luita Erickson pani merkille, että niissä erottui selvästi vuosikasvu. Luissa näkyi puiden vuosilustojen kaltaisia renkaita, joista oli pääteltävissä, missä elinkaarensa vaiheessa lisko oli saavuttanut lopullisen kokonsa. Erickson ja hänen kollegansa pystyivät laatimaan mikroskoopin avulla 20 yksilön kasvukäyrän. Lajille näytti olevan tunnusomaista neljä vuotta kestävä kasvupyrähdys, joka alkoi 13 - 14 vuoden iässä. Laskelmien mukaan nopeimman kasvun aikana liskon paino lisääntyi keskimäärin 2,1 kiloa vuorokaudessa. Uusi tutkimus osoittaa, että kuningastyrannilisko ei saavuttanut suuria mittojaan kasvamalla kauemmin vaan selvästi nopeammin kuin nykynisäkkäät ja -matelijat." (Tieteen kuvalehti 2/2005). Kuningasyranniliskojen perheonnea. Kuningastyranniliskot hautoivat muniaan mahdollisesti samaan tapaan kuin linnut, eivätkä vain munineet johonkin mätänevään kumpuun alligaattoreiden tapaan. Uusimpien tutkimustulosten mukaan kuningastyranniliskot olivat hyvin huolehtivaisia jälkikasvunsa kanssa ja ne huolehtivat poikasistaan jopa vuosia. Nuoret kuningastyranniliskot ovat tyytyneet ravinnon etsinnässään pienempiin nisäkkäisiin ja jopa hyönteisiin, jotka eivät ehkä tule ensimmäisinä mieleen kuningastyranniliskon saaliseläiminä. Kuninkaiden kohtaaminen! Kuningastyranniliskon löytyneistä jalanjäljistä on päätelty, että se yleensä liikkui ja metsästi joko yksin taikka parina - mutta ei laumana. Jotkin kuningastyranniliskon mahdollisesti saalistamista eläimistä, kuten kolmisarvilisko Triceratops (kuvassa yllä), jota puolestaan nimitetään sarvikuonoliskojen kuninkaaksi, puolustautuivat ehkä laumana kuningastyranniliskon hyökätessä ja mitä ilmeisimmin menestyksekkäästi. Ehkäpä kolmisarviliskotkin, päässään olevista "mitä mainioimmmista puolustusvälineistä" huolimatta, yksin olisivat jääneet tappiolle tämän päälleen vyöryvän musertavan kokoisen hirviön kanssa. Kuva Copyright Joe Tucciarone. Dinosaurusten maailmanloppu lähestyy! Kuvassa kuningastyranniliskot ja kolmisarvilisko mittelevät toisiaan ennen taistelua - eivätkä huomaa takana taivaalta kohti Maata kiitävää asteroidien sadetta, joka on lopettava pian kaikki taistelut yhdessä jylisevässä hetkessä! Kuningasyranniliskon lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Löytöpaikat Pohjois-Amerikka ja siellä Alberta, Montana, Saskatchewan ja Teksas - sekä Aasiassa Mongolia. Eli myöhäisellä liitukaudella 85 - 65 mvs. Daspletosaurus - "Pelottava lihansyöjälisko". (Nimesi Dale Alan Russell vuonna 1970 - kuva oikealla). Kuningastyranniliskoa pienempi, mutta silti tehokas saalistaja. Daspletosauruksella oli tyrannosaurien tapaan suuret, sahalaitaiset hampaat ja sen varpaissa oli terävät, käyrät kynnet. Pituus 8,5 metriä. Paino 2 - 3 tonnia. Eli 75 mvs. Löytöpaikat Alberta Kanadassa sekä Montana USA:ssa. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Kuvat yllä ja alla Copyright Joe Tucciarone. Daspletosaurus vasemmalla kerää rohkeutta, suunnitellessaan hyökkäystä Styracosaurusten kimppuun. Hyökkäys olisi ilmeisen typerää ja sen onnistumisen mahdollisuudet hyvin heikot, sillä vaikka Styracosaurus olikin kasvinsyöjä, oli silläkin 2 - 3 tonnin olomuoto ja "varsin varteenotettavat" puolustusjärjestelmät päänsä tienoilla. Puolustautumista tehosti elämä laumana. Alioramus - "Erilainen haara". (Nimesi Kurzanov vuonna 1976). Kun useimmilla muilla tyrannosaureilla oli korkea kallo ja lyhyt kuono, niin Alioramuksen kallo oli pitkä ja kapea ja siinä oli luisia nystyröitä kuonossa ja silmien lähellä. Sillä oli enemmän hampaita, kuin muilla tyrannosaureilla. Pituus 6 m. Eli 73 - 65 mvs. Löytöpaikka Aasia: Mongolia. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Siamotyrannus- "Siamilainen lisko". (Nimesivät Buffetaut, Suteethorn & Tong vuonna 1996). Kovin pitkään ei Siamotyrannusta ole vielä tunnettu, sillä ensimmäiset sen jäänteet löydettiin vasta vuonna 1996 Thaimaasta. Tunnetuista tyrannosaureista tämä laji on vanhin ja se eli jo noin 50 miljoonaa vuotta ennen Tyrannosaurus rexiä. Käyrillä ja sahalaitaisilla hampaillaan Siamotyrannus luultavasti popsi suihinsa paljon itseään suurempia kasvinsyöjädinosauruksia. Pituus 5 - 7 m. Löytöpaikka Aasia: Thaimaa. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Tarbosaurus. (Nimesi Maleev vuonna 1955). Hyvin tyypillinen tyrannosauri pienine ja heikkoine eturaajoineen, joissa vain kaksi kynnellistä varvasta. Tukevissa ja suurissa takaraajoissa varpaita oli neljä, joista kolme suuntautui eteenpäin ja muita pienempi neljäs varvas taaksepäin. Pituus 14 m. Löytöpaikka Aasia: Mongolia. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Kuva Copyright Todd Marshall. Albertosaurus - "Albertan lisko", kuvassa yllä. (Nimesi Osborn vuonna 1905 taikka H. F. Osborn jo aiemmin vuonna 1884). Kaikkien tyrannosaurien tapaan myös Albertosauruksella oli toinenkin sarja kylkiluita ja se suojasi vatsapuolta. Suojaa ei tarvittu niinkään muita dinosauruksia vastaan, vaan lisäkylkiluut suojasivat sen sisäelimiä rutistumasta kasaan sen omasta painosta silloin, kun se asettui makaamaan. Eli liitukauden lopulla 76 - 75 mvs. Pituus 8 m. Paino 2,5 - 3 tonnia. Löytöpaikat Alberta Kanadassa sekä läntinen USA. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Nanotyrannus lancensis. Kuva Copyright Todd Marshall. Nanotyrannus - "Pieni tyrannilisko" (Nimesivät Bakker, Williams & Currie vuonna 1988). Saattaa olla nuori Tyrannosaurus rex eikä siten ehkä ollenkaan oma lajinsa. Eli myöhäisellä liitukaudella 68 - 65 mvs. Pituus 5 m. Löytöpaikka Montana USA. Lahko Saurischia. Heimo Tyrannosauridae. Vanha kuva kuningastyranniliskosta ja kolmisarviliskoista, maalattu noin vuonna 1900 A to Z One at a Time List of Dinosaurs Dinosaur Illustratios. - Designed for resolution 1024x768 - Best viewed with IE 5 or higher - www.tunturisusi.com Copyright Tunturisusi