Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Jean-Jacques Boujot


HUUHKAJA (Bubo bubo) - (Linnaeus, 1758)

Huuhkaja on hyvin suurikokoinen ja suhteellisen isopäinen - Euroopan suurikokoisin pöllölaji. Sen kokonaispituus on 65 - 73 cm, naaraan pituus on hieman suurempi kuin koiraan. Naaras on huomattavasti rotevampi, mikä näkyy selvästi painossa. Suomessa koiraan keskipaino on 2,2 kg ja naaraan noin 3 kg, mutta suurimmilla naarailla voi olla painoa 4 kg. Painon vaihtelurajat: koiraiden paino 1,6 - 3 kg, naaraiden 2 - 4 kg.

Huuhkajan höyhenpuvun yleisväritys on selkäpuolelta tummanruskea, harmaiden ja kellanruskeiden viivojen ja laikkujen kirjavoima, alapuolelta vaalean kellanruskea mustin pitkittäisviiruin. Linnun vatsan ja kupeiden höyhenissä on ruskeaa poikkijuovitusta, mikä on selvin ero väritykseltään hyvin samannäköiseen, mutta pienempään sarvipöllöön.

Huuhkajan pää on suuri ja sen silmät ovat myös suuret, voimakkaan oranssinpunaiset ja melko etäällä toisistaan. Silmien välissä ja päällä ovat selvät "kulmakarvat" ja otsalla suuret, mustanruskeat, vaaleareunaiset töyhdöt, joita lintu pitää miltei aina ainakin osittain pystyyn nostettuina.

Kohtuullisen pitkä pyrstö on kellanruskea tummanruskein poikkijuovin.

Lennossa huuhkaja vaikuttaa pitkien, leveiden ja pyöreäpäisten siipiensä sekä jäntevien siivenlyöntiensä vuoksi hyvin suurelta. Siipien kärkiväli on 150 - 160 cm, mutta enimmillään jopa 190 cm.

Levinneisyys ja esiintyminen

Huuhkaja on levinnyt suureen osaan Eurooppaa, Aasiaa ja osaan Pohjois-Afrikkaa. Suomessa huuhkaja pesii suurissa havumetsissä, mutta ei karta viljelysseutujakaan - sekä merisaaristossa. Sitä tavataan Ahvenanmaalta aina Metsä-Lapin rajoille saakka. Etelä- ja Keski-Suomessa huuhkaja on harvalukuinen, mutta suhteellisen yleinen. Pohjois-Suomessa se on selvästi harvinaisempi.

Monilla seuduilla huuhkajan esiintyminen on keskittynyt muutamiin "huuhkajapitäjiin", lähiympäristön ollessa autiona. Parit voivatkin pesiä melko lähekkäin. Suomessa pesii noin 2 000 - 3 000 huuhkajaparia. Euroopassa arvioidaan asuvan 38 000 - 77 000 yksilöä.

Huuhkaja on aiemmin kuulunut koko maamme peruslinnustoon, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Tähän viittaavat paikannimistössä lukemattomat Huuhkajavuoret, - kalliot, -harjut ja -lammet niilläkin seuduilla, joilla laji ei nykyisin pesi tai on huippuharvinaisuus.

Huuhkaja on hämärä- ja yölintu, vaikka joutuukin maamme pohjoisimmissa osissa liikkumaan myös valoisina kesäöinä.

Pesintä ja lisääntyminen

Pesä sijaitsee tavallisesti paikassa, jossa kallionuloke, puu, tiheä pensas tai muu vastaava muodostaa pesän päälle sateensuojan. Kallioisilla seuduilla pesä on usein jyrkän kallioseinän juurella onkalossa tai lipan alla.

Hiekkaharjualueilla tavallisin pesäpaikka on kaatuneen puun juurakko tai kaatuneen rungon ja maan väliin jäävä onkalo. Yleisiä pesäpaikkoja ovat myös suuren kiven kuve ja etenkin saaristossa tiheän kuusen tai katajapensaan alusta. Pesä voi olla myös hakkuurisujen alla tai täysin ilman suojaa kannon tai puunrungon kupeessa.

Huuhkaja voi pesiä myös rakennuksissa. Useimmilla pareilla on 2 - 3 pesäpaikkaa, joita ne käyttävät säännöllisesti vuodesta toiseen. Pari ei pesi joka vuosi, vaan jättää pesinnän väliin, jos talvi on ollut kylmä ja jyrsijäkannat pohjalukemissa.

Muninta sijoittuu maalis-huhtikuulle. Muninta tapahtuu 2 - 4 päivän välein, joten neljän munan pesueen muninta kestää lähes kymmenen päivää. Munat ovat valkeita ja melko pyöreitä, linnun kokoon nähden pienehköjä.

Hautoma-aika on 32 - 36 vrk. Poikaset ovat syntyessään sokeita, niiden silmät aukeavat noin viikon iässä. Kolmen viikon iässä poikaset aloittavat tutustumisen pesän lähiympäristöön. Viiden viikon ikäisinä ne piiloutuvat maahan pesän lähistölle, eivätkä enää palaa pesään. Lentämään huuhkajan poikaset oppivat 8 - 9 viikon ikäisinä.

Saalistus alkaa 10 viikon iässä. Emojensa huollettavina poikaset ovat aina syyskuulle asti. Sukukypsyyden koiraat saavuttavat seuraavana keväänä, naaraat vuotta myöhemmin kolmannella kalenterivuodellaan.
Huuhkaja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/dawvon


Huuhkaja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Vearl Brown
Huuhkaja
Huuhkaja
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Vearl Brown


Lähteet
Pekka Helo: Yön linnut - kirja Suomen pöllöistä
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
BirdLife
Luonnossa.net
Taitelijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut palat

All Rights Reserved
*Kuva vasemmalla Copyright © Flickr/Daniel Vaulot
Photo used with permission.
Huuhkaja
All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Daniel Vaulot
Photo used with permission.


Ravinto

Huuhkaja lähtee saalistamaan vasta auringonlaskun jälkeen, hämärän alkaessa muuttua pimeäksi. Aamulla se vetäytyy päivälevolle auringon noustessa. Huuhkaja ei ole useimmista muista pöllöistä poiketen erikoistunut tietyn jyrsijäryhmän saalistukseen vaan se käyttää elinpiirinsä riistaa hyvin monipuolisesti. Saaliin koko vaihtelee kovakuoriaisista, etanoista ja pienistä myyristä siiliin, kotikissaan, jänikseen, ukkometsoon ja kettuun.

Linnuista saalislistalla ovat erityisesti kana-, sorsa-, lokki- ja varislinnut - sekä muut pöllötkin. Pöllöistä huuhkaja napostelee sarvi-, lehto-, suo- ja helmipöllöjä. Saalistuskohteina ovat myös päiväpetolinnut - kana-, hiiri- ja tuulihaukka sekä kalasääski. Ravintoon kuuluu myös sammakoita ja kalaa. Talvikaudella ravinto koostuu lähinnä jäniksistä ja kanalinnuista, asutuksen lähellä rotista.
Muutto ja vaellukset

Huuhkaja ei ole muuttolintu, mutta nuoret yksilöt vaeltelevat jonkin verran elinpiiriä etsiessään. Nuorten lintujen vaellukset yltävät yleensä enintään muutamien kymmenien kilometrien päähän.

Huuhkaja huhuilee

Ilta- ja aamuhämärissä saalistava huuhkaja viettää päivät piilossa tiheässä kuusessa lähellä runkoa tai kallion rotkossa. Arkaa ja varovaista lintua pääsee näkemään harvoin, mutta sen kumean ja kilometrienkin päähän kuuluvan huhuilun kuulee sitäkin paremmin. Kaksitavuinen "huu-uu" toistuu 5 - 10 sekunnin välein. Komea soidinhuhuilu alkaa kuulua jo varhain helmikuussa auringonlaskun aikoihin. Uudestaan huhuilua kuulee syksyllä.

Huuhkajilla on myös muitakin ääniä. Yhteysäänenä on kähisevän karhea "räyh". Huuhkajan varoitusääni on haukahtava "kvaa-kva" tai "kvä-vää-vää-vääh" -sarja. Poikaset kerjäävät ruokaa korkeilla "pssääh" tai "räyh"-äänillä. Pesällä osa emoista varoittaa hämmästyttävän voimakkaalla ja kaamean sävyisellä haukkuvalla naurulla, joka saa äänen ensi kertaa kuulevan varmasti kauhistuksesta kankeaksi. Molemmat emot napsuttavat paukkuvan kovasti nokkaansa vaaran uhatessa pesää tai poikasia.
Bengalinhuuhkaja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Stuart Richards


Bengalinhuuhkaja (Bubo bengalensis)

Kuvassa bengalinhuuhkajan poikanen. Lajia pidettiin aiemmin huuhkajan alalajina, mutta nykyisin se on laji. Laji elää Etelä-Aasiassa Intiassa, Nepalissa ja Pakistanissa, mäkisillä ja kallioisilla pensaikkoalueilla.

Afrikanhuuhkaja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Arno & Louise Wildlife


Afrikanhuuhkaja (Bubo capensis)

Afrikanhuuhkaja elää Afrikan eteläisissä osissa, Etiopiassa ja Keniassa. Se itse painaa noin kilon, mutta kykenee kantamaan mukanaan 4,5 kilon painoisen saaliseläimen.

Savannihuuhkaja

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Ian White


Savannihuuhkaja (Bubo lacteus)

Eksoottisen näköinen savannihuuhkaja elää Saharan eteläpuolella Afrikassa. Se on yksi maailman suurimmista pöllöistä. Pituus 60 - 66 cm, siipiväli keskimäärin 140 cm. Painoa on naarailla enimmillään yli 3 kg.
Huuhkajien suku Bubo

Huuhkajien suvussa on meidän huuhkajamme lisäksi maailmalla lukuisa määrä muita huuhkajalajeja.

Amerikanhuuhkaja (Bubo virginianus).

Aavikkohuuhkaja (Bubo ascalaphus).

Afrikanhuuhkaja (Bubo capensis).

Täplähuuhkaja (Bubo africanus).

Tuhkahuuhkaja (Bubo cinerascens).

Pikkuraitahuuhkaja (Bubo poensis).

Usambaranhuuhkaja (Bubo vosseleri).

Intianhuuhkaja (Bubo nipalensis).

Sundanhuuhkaja (Bubo sumatranus).

Raitahuuhkaja (Bubo shelleyi).

Savannihuuhkaja (Bubo lacteus).

Harmaahuuhkaja (Bubo coromandus).

Hyönteishuuhkaja (Bubo leucostictus).

Filippiinienhuuhkaja (Bubo philippensis).

Äyriäishuuhkaja (Bubo blakistoni).


Yön ruhtinas liitossa paholaisen kanssa

Huuhkajaa on joskus nimitetty yön ruhtinaaksi. Siihen on suhtauduttu kunnioittavasti ja pelätenkin. Japanin ainu-kansan parissa sitä on pidetty jumalana ja sille on uhrattu ruokaa, minkä on uskottu tuottavan uhraajille onnea. Toisaalta huuhkajaa on ahdistettu ja vainottu, sillä sen iso koko, äänetön lento, yölliset elintavat ja ennenkaikkea kumea huhuilu on saanut ihmiset kuvittelemaan, että se ennustaa pahaa tai on jopa liitossa paholaisen kanssa.

Huuhkaenvuori Haminalahdella

Wrightin veljekset maalasivat loistokkaita huuhkajamaalauksia ja seurasivat tarkoin huuhkajien elämää. Heidän maalaustensakin kautta liitämme huuhkajan mielikuvissamme jylhien kalliomaisemien eläjäksi. Julius von Wright, joka oli yksi veljeksistä - ei taiteilija, vaan lintutieteilijä, kirjoitti huuhkajista näin:

"Tätä jättiläispöllöä tavataan melko yleisenä kautta vuoden kaikkialla, missä on järeitä havumetsiä sekä korkeita ja jyrkkiä vuoria. Isohkolla saarella lähellä syntymäkotiani Haminalahtea on aivan vesirajasta nouseva korkea vuori, jolla on ikimuistoisista ajoista asti joka vuosi pesinyt huuhkajapari. Siitä vuori on myös saanut nimensä Huuhkaenvuori."

Myös taiteilijaveljekset Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wright olivat lintututkijoita ja tunsivat omana aikanaan linnut varmasti paremmin, kuin kukaan muu. Heitä pidetään usein "vain" taiteilijoina, mutta tosiasiassa he, erityisesti Magnus ja Wilhelm olivat Juliuksen ohella lintutieteemme uranuurtajia. Heidän veroisiaan ornitologeja ei 1800-lukumme ennen J.A. Palmenia tunne muita.

Veljeksille oli suurta hyötyä siitä, että he maalatessaan äärimmäisen pikkutarkasti ja realistisesti lintuja, tunsivat lintujen anatomian ja kaikki yksityiskohdat hyvin tarkasti. Kun kameroita ja valokuvausmahdollisuutta ei ollut, joutuivat veljekset tappamaan tavattoman määrän lintuja, joita sitten täytettiinkin. Näin he saattoivat läheltä tarkastella lintuja ja voivat ikuistaa ne valokuvamaisen tarkasti maalauksiinsa. Veljekset olivat myös taitavia metsästäjiä. Ehkä he eivät huuhkajia suuremmin suorastaan metsästäneet, muuta kuin maalauksiaan varten, mutta entisajan säälimättömistä tavoista metsästää huuhkajia kirjoitti Julius näin:

"Lapsuudessani pyydettiin Huuhkaenvuorelta useampia kuin yksi huuhkaja siten, että jänisraudat, syöttinä raakaa lihaa, viritettiin pesän viereen ja peitettiin sammalella. Yön aikana huuhkajaemo saatiin rautoihin. Toisinaan kävi niinkin, että sekä huuhkaja että raudat putosivat jyrkänteeltä veteen."
Siperianhuuhkaja
Huuhkaja (Bubo bubo sibiricus)

Huuhkajan Siperiassa elävä alalaji, yksi monista huuhkajan alalajeista. Luonteva nimitys tälle alalajille olisi siperianhuuhkaja.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Joachim S. Müller
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

  • Ahma
  • Apinat
  • Delfiinit
  • Euroopansuslikki (siiseli)
  • Filippiinienkummittelija
  • Genetti
  • Gueretsat
  • Gundi
  • Hiekkamangusti
  • Hirvieläimet
  • Hyeenat
  • Ilves
  • Impala
  • Jääkarhu
  • Kapybara (vesisika)
  • Karhu
  • Keisaritamariini
  • Kiinantupaija
  • Kirahvi
  • Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan
  • Koala
  • Kodiakinkarhu
  • Koiraeläimet
  • Kultapanda
  • Kärppä
  • Laiskiaiset
  • Liito-orava
  • Lumikko
  • Majavat
  • Mangusti
  • Mara
  • Meerkat
  • Metsäjänis
  • Minkki
  • Mungot
  • Murmelit
  • Mustajalkahilleri
  • Mustakarhu
  • Myyrät
  • Eläimiä N - V

  • Norsut
  • Numbatti (pussimuurahaiskarhu)
  • Näätä
  • Orava
  • Panda
  • Piisami
  • Pikkumangusti
  • Pikkumarmosetti
  • Pikkuvirtahepo
  • Preerikot
  • Puoliapinat
  • Pussipiru
  • Rengashäntämaki
  • Saimaannorppa
  • Sarvikuonot
  • Saukko
  • Seeprat
  • Simpanssi
  • Sinivalas
  • Siperianmaaorava
  • Skunkki
  • Supi (pesukarhu)
  • Susi - ja kaikki koiraeläimet
  • Tunturisopuli
  • Unikeko
  • Vaivaishiiri
  • Virtahepo
  • Vompatit
  • Vähäpäästäinen
  • Lintuja

  • Harakat
  • Huuhkaja
  • Kanahaukka
  • Keisaripingviini
  • Kiiruna
  • Korppi
  • Kotkat
  • Kuningaspingviini
  • Käki
  • Lapinpöllö
  • Laulujoutsen
  • Metso
  • Naakka
  • Palokärki
  • Punatulkku
  • Riekko
  • Suopöllö
  • Teeri
  • Tiaiset
  • Tilhi
  • Tornipöllö
  • Tunturihaukka
  • Tunturikihu
  • Tunturikiuru
  • Tunturipöllö
  • Valkoselkätikka
  • Varis
  • Varpuspöllö
  • Viirupöllö
  • Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

  • Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli
  • Alpakka
  • Chilentsintsilla
  • Fretti
  • Gekot
  • Hamsterit
  • Hevoset ja ponit
  • Ihminen
  • Kamelit
  • Kani
  • Kilpikonnat
  • Kissat
  • Koiralinkit
  • Laama
  • Lehmä
  • Marokonraitahiiri
  • Marsu
  • Minipossut ja mikropossut
  • Mongolianjirdi (gerbiili)
  • Papukaijat
  • Rotat
  • Siilit
  • Sinikelta-ara


  • Esihistoriallinen aika

  • Dinosaurukset
  • Hirviösusi
  • Jättiläislaiskiainen
  • Mammutit ja mastodontit
  • Sapelihammaskissa eli smilodon
  • Tylppäkuonokarhu


  • *** tunturisusi.com linkit ***