Menu
Joulu
Joulukello Madonna ja Jeesus lasten ympäröimänä - itävaltalainen taidemaalari Eduard Veith (1856 - 1925)

Joulu Katso ylin kuva kokonaisena.
Itämaan tietäjät - kolme viisasta miestä Kaspar, Melchior ja Balthasar
Joulunkellot Jeesus on syntynyt - Itämaan tietäjät - kolme viisasta miestä Kaspar, Melchior ja Balthasar

Itämaan tietäjät antamassa lahjoja juuri syntyneelle Jeesukselle. Itämaan tietäjät ovat Uudessa Testamentissa, Matteuksen evankeliumissa mainittuja oppineita, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Beetlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesus-lapselle. Heidät tunnetaan myös nimillä kolme viisasta miestä tai kolme kuningasta.
Itämaan tietäjät - kolme viisasta miestä Kaspar, Melchior ja Balthasar

Itämaan tietäjät - kolme viisasta miestä Kaspar, Melchior ja Balthasar.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Waiting For The Word


Beibijeesus ja enkelit

Orjanlaakeri Kristinuskon joulu

Joulu on juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi - Jeesus syntyi 25. päivänä joulukuuta eli joulupäivänä Juudean Betlehemissä, tallissa.

Pakanuuden aikanakin joulua jo juhlittiin; luonnon virkoamisen vuoksi, talvi oli pimeimmillään, mutta päivät alkoivat jälleen pidentyä ja valo voittaa pimeän. Joulu sanana periytyy ruotsin kielen sanasta jul. Suomen kielessä sanat joulu ja juhla ovat eri-ikäisiä lainoja samasta muinaisskandinaavisesta kannasta.

Vuonna 354 juhlittiin Roomassa joulukuun 25 päivänä samoin, kuin me teemme tänään - tuosta ajankohdasta alkaa kristillisen joulunvieton historia. Suomessa kekri oli pitkään kansan keskuudessa suurin juhla ja vasta 1800-luvulla nousi joulu vuoden tärkeimmäksi juhlaksi.

Pyhä perhe matkalla

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Fr Lawrence Lew, O.P.


Joulunkellot Adventti

Kristillisen joulun tärkeää odotusaikaa on adventti (lat adventus saapuminen) - adventtiin kuuluu neljä adventtisunnuntaita. Joulun valmistus- ja odotusajaksi yleistyi keskiajalla katolisen kirkon piirissä joulupaasto, joka on pisimmillään kestänyt 40 vuorokautta. Ensimmäisenä adventtisunnuntaina kajahtaa kirkoissa G.J. Voglerin noin vuonna 1795 säveltämä Hoosianna Daavidin poika, jossa hosia'na hepreaksi tarkoittaa "auta, pelasta". Tämä juutalainen ylistyslaulu löytyy psalmista 118 sekä Matteuksen evankeliumin 21. luvusta, jossa sillä tervehditään Jerusalemiin aasilla ratsastavaa Jeesusta.
Enkelten joulumusiikkia Joulu-sanan alkuperä

Joulu, jól, jehwla on muinaisgermaaninen auringonkierron juhla, vuoden juhlista suurin. Sanan syntyperää ei tunneta, vaikka suosittu kansanluulo liittää sen samalta kuulostavaan hjul -sanaan eli pyörään. Pyörä kuvasi vuoden kiertoa tai aurinkoa. Kielitieteilijät tosin huomauttavat, että hjul on myöhäisempi lainasana, eikä luulon logiikkakaan ole häävi. Myös sana juhla on samaa juurta. Uudempi väläys yhdistää joulun öl-sanaan eli olueen, mutta se ajatus on vielä kauempana kielitieteen todellisuudesta.

Kansainvälisesti ajatellen joulu kaikkialla maailmassa on pääpiirteiltään samanlaista, mutta eri kansoilla on joulun vietossaan myös erityispiirteensä. Suomi on monin tavoin erityisasemassa. Joulupukki asuu Suomessa ja Suomi on myös eräs harvoista maista, jossa alkuperäinen joulu-sana on säilynyt. Englanninkielistä joulusanaa Yule ei muualla käytetä juuri lainkaan.

Muissa kielissä joulusanaan usein liittyy Kristus - Christmas, Kersfees, Kristovym. Ranskalaisten Noel, italialaisten Natale ja espanjalaisten Navidad pohjautuvat latinan sanaan Natalis, joka tarkoittaa syntymäjuhlaa. Saksalaisille joulu on Pyhä yö, Weihnacht.

Joulunkellot Talvipäivänseisaus

Jo ennen, kuin joulu liittyi juhlana kristinuskoon - juhlittiin sydäntalvella, talvipäivänseisauksen aikoihin. Tästä sydäntalven juhlatavasta on sitten kehittynyt hyvin pikän ajan kuluessa se joulu, jollaisena me sitä vietämme. Sydäntalven juhla on liittynyt maanviljelyskulttuuriin ja on iältään ainakin 4 000 vuotta vanha perinne.

Roomalaiset viettivät talvipäivänseisauksen aikaan (17.- 23. joulukuuta) Saturnalia-juhlaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on gregoriaanisessa kalenterissa joulukuun 21. tai 22. päivänä. Kalenterin muuttuessa juliaanisesta gregoriaaniseksi joulu jäi joulukuun 25. päiväksi eli se on hieman väärällä paikalla.

Jeesus 12-vuotiaana

Jeesus 12-vuotiaana.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Waiting For The Word


Enkelten joulumusiikkia Nykypäivän joulu Suomessa

Joulunajan katsotaan Suomessa perinteisesti alkavan Tuomaksen päivästä (21.12.), ja päättyvän loppiaiseen (6.1.), toisinaan Nuutin päivään (12.1.). - Tuomas ja Nuutti ovat mukana useissa joululoruissakin, kuten kuten Tule meille, Tuomas kulta, tuopa joulu tullessas ja Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi. Uudenvuoden päivää 1. tammikuuta vietetään Jeesuksen ympärileikkaamisen juhlana ja vanhan Jeesuksen syntymäpäivän juhlaakin muistetaan joulun ajan päättävänä loppiaisena, 6. tammikuuta. Loppiaista vietetään itämaan tietäjien käynnin juhlapäivänä.

Nykyajan joulussamme näkyvinä ovat kaupallisuus ja sen myötä maallistuminen - mutta erilaiset jouluun liittyvät historialliset ja uskonnolliset kerrostumat ovat joulussa tiiviisti läsnä. Kaikesta tästä syntyy se rikas ja moniulotteinen joulu, jollaisena sen tunnistamme, mutta jonka sanallinen määrittäminen ei ole helppoa. Joulu täytyy kokea ja tuntea, ei selittää.
Enkelten joulumusiikkia Jeesuksen syntymäjuhlan ajoittaminen jouluun

Joulun päivämäärä on sivutuote Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen päivämäärien määrittämisestä kristinuskossa. Kristinuskon ensimmäisinä vuosikymmeninä Jeesuksen katsottiin kuolleen juutalaisen kuukalenterin Nisan-kuukauden 14. päivänä. Kun Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 70, irtautui kristinusko lopullisesti kokonaan juutalaisuudesta, eikä kuukalenterin ylimääräisiä päiviä kontrolloivaa juutalaista Sanhedrin-neuvostoa enää ollut. Latinaa puhuvat kristityt yrittivät siirtää merkkipäivän juliaaniseen kalenteriin, ja vuoteen 220 mennessä yleiseksi käsitykseksi oli vakiintunut 25. maaliskuuta.

Kreikkaa puhuvat kristityt puolestaan säilyttivät merkkipäivänä 14. päivän ja valitsivat kuukaudeksi kreikkalaisen aurinkokalenterin Artemision-kuukauden, koska juutalaisen Nisanin tapaan se sisälsi kevätpäiväntasauksen. Kun 300-luvulla juliaaninen kalenteri syrjäytti kreikkalaisen myös kreikankielisessä maailmassa, Artemisionin 14. päivästä tuli 6. huhtikuuta.

Ensimmäisellä ja toisella vuosisadalla kristityt sovelsivat Jeesukseen samaa periaatetta kuin juutalaisiin profeettoihin: hänen katsottiin kuolleen joko sikiämis- tai syntymäpäivänään. Kahden mahdollisen kuolinpäivän (25. maaliskuuta ja 6. huhtikuuta) vuoksi Jeesuksen syntymäpäivälle oli siis seuraavat neljä eri vaihtoehtoa, kun sikiämisen ja syntymisen välillä katsottiin olleen tasan yhdeksän kuukautta:

25. maaliskuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
25. joulukuuta (latinalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä)
6. huhtikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli syntymäpäivänään)
6. tammikuuta (kreikkalaisen käsityksen mukaan, jos Jeesus kuoli sikiämisensä vuosipäivänä)

Yleisimmäksi kristittyjen käsitykseksi muodostui vuoteen 220 mennessä, että Jeesuksen kuolinpäivä oli hänen sikiämisensä vuosipäivä, ja näin ollen hänen syntymäpäiväkseen oli pääteltävissä latinalaisen käsityksen mukaan 25. joulukuuta ja kreikkalaisen käsityksen mukaan 6. tammikuuta. Idän kristityt omaksuivat latinalaisten kristittyjen käsityksen 300- ja 400-luvuilla (lukuun ottamatta armenialaisia kristittyjä, jotka nykyäänkin juhlivat Jeesuksen syntymää 6. tammikuuta). Silti 6. tammikuuta, joka omaksuttiin idästä länteen loppiaisen päivämääräksi, on nykyäänkin itäisille kristityille joulua suurempi juhla idän tietäjien saapumisen ja myös Jeesuksen kasteen vuosipäivänä.

Kiista päivämäärien 25.12. ja 6.1. välillä ratkesi latinalaisissa maissa 350-luvulla, jolloin paavi Julius I kehotti kristittyjä juhlimaan 25.12. Jeesusta keisari Aurelianuksen julistamana "voittamattomana aurinkona". (Lainaus syntymäjuhlan ajoituksesta Wikipedia).

Kekri. Köyri, kööri, keyri. Tarkoittaa haltijaa, pelättiä tai viimeiseksi jäänyttä. Sadonkorjuun, vuodenvaihteen ja vainajien juhla, pyhäinmiestenpäivä. Isäntien kutsuttava torpparit syömään. Alkaa puolentoista viikon jakoaika, aurinko- ja kuuvuoden erotus. Palvelijoiden vapaaviikko ja uuden talon etsintä. (SKS Joulu)

Loppiainen. Puolet talven lumesta satanut. Loppiaisena (vieristänä) vetehinen kertoo koko elämän avannolla kuuntelijalle. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat. (SKS Joulu)

Nuutti. Syödään viimeiset jouluruuat ja kierrellään oluttynnyreitä tyhjentämässä. Joulu päättyy. (SKS Joulu)

Pakanallinen joulu. Pakanallista joulua on vietetty Suomessa ennen kristinuskon joulua. Tällöin lähdettiin taloihin kiertelemään väärinpäin käännetyissä turkeissa. Nämä kiertelijät eivät kuitenkaan tuoneet mukanaan lahjoja vaan odottivat, että heitä itseään kestittiin. Jouluun on pakana-ajalta jäänyt useita perinteitä. Esimerkiksi joulun ajan runsaalla syömisellä ja juomisella oli oma tärkeä tarkoituksensa. Mitä enemmän jouluna ruokaa ja juomaa ahmittiin, sitä runsaampi oli tulevan vuoden sato. Mitä enemmän isännän pää jouluiltana nuokahteli, sitä raskaammat olivat tulevan sadon tähkät. Kaatumiselta piti kuitenkin välttyä, sillä se olisi tiennyt viljan lakoontumista.
Maria ja Jeesus
Kirkosta loistaa valo
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Maria ja Jeesus tallissa, kuva yllä Copyright © Ted Abbott
Benediktiiniläispojat
Enkelten joulumusiikkia Benediktiiniläispojat laulavat Jeesuksen seimen äärellä

Benediktiinien poikakuoron pojat viitoissaan ja kynttilöineen harjoittavat juhlavasti hartautta jouluseimen äärellä ja laulavat joululauluja pappinsa johdolla. Tapahtumapaikkana on benediktiinien luostari Bruggessa, Belgiassa, vuonna 1935. Videolla oikealla laulavat enkelit, Libera, solistina Tom Cully.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Nationaal Archief


Benediktiiniläispojat Luostarit Tunturisuden sivuilla
Benediktiiniläispojat Jeesus Tunturisuden sivuilla
Neitsyt Maria, Jeesus ja enkelitr
Joulunkellot Enkelten joulumusiikkia Neitsyt Maria ja Jeesus enkelten ympäröimänä - italialainen taidemaalari Giulio Aristide Sartorio (1860 - 1932)
*** tunturisusi.com linkit ***