Kauneimmat Joululaulut


En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa
Sua halajan, Sua odotan, Sa Herra maan ja taivahan
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo.


Kauneimmat Joululaulut

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

En etsi valtaa, loistoa

Säveltäjä - Jean Sibelius (8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna - 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää). Suomen kansallissäveltäjä.

Sanoittaja - Sakari Topelius (14. tammikuuta 1818 Uusikaarlepyy - 12. maaliskuuta 1898 Sipoo). Suomalainen kirjailija, toimittaja, historioitsija ja Helsingin yliopiston rehtori.

Joululaulut Joululaulun taustoja

Jean Sibeliuksen, Viisi joululaulua op. 1-sarjan tunnetuin laulu on "En etsi valtaa, loistoa". Sen tekstin on kirjoittanut Sakari Topelius ja se on julkaistu vuonna 1887 Jul-Qvällen lehden kannessa. Sibeliuksen säveltämänä se ilmestyi vuonna 1909 Sampo-lehdessä. Sävelmä on rakenteeltaan hyvin virsimäinen ja soveltuu näin erinomaisesti myös yhteislauluksi.

Topelius kirjoitti laulun alkujaan ruotsiksi. Runon suomentajaa ei tänäkään päivänä tiedetä. On mahdollista, että suomennoksen olisi tehnyt Topeliuksen tyttärenpoika Mikael Nyberg. Virsikirjassa laulun suomentajaksi mainitaan Martti Korpilahti.

Topeliuksen runo on kansanomainen kuvaus siitä, mikä on joulun ydinsanoma. Se on myös nöyrä rukous siitä, että osaisimme ottaa joulun vastaan oikealla tavalla ja että joulun sanoma ja joulurauha saavuttaisi jokaisen ihmisen säätyyn ja varakkuuteen katsomatta.

Sibelius sävelsi joululaulun pian sen jälkeen, kun hän vuonna 1904 oli muuttanut Järvenpään Ainolaan. Kun joululauluja tavallisesti säesti säveltäjämestari itse, asettui tätä laulua säestämään aina rouva Aino Sibelius.

Vuonna 1943 laulu otettiin mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan virtenä nro 28. Vuonna 1986 se otettiin myös suomenkieliseen virsikirjaan, jossa se on Niilo Rauhalan uudelleen suomentamana virsi nro 31. Vanha käännös oli kuitenkin sitä ennen tullut niin yleisesti tunnetuksi ja suosituksi, että Rauhalan sanoilla sitä ei juuri lauleta. Vanha käännös esiintyy monissa uudemmissakin laulukokoelmissa, ja sen mukaisesti se yhä tavallisimmin lauletaan esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.