Menu
Joulu
En etsi valtaa loistoa Joulukuun ruotsalaista maisemaa

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bengt Nyman
Ruotsin joulu Jultomten eli tomtefar

Meidän joulupukkiamme vastaa Ruotsissa jultomten eli tomtefar. Jultomten asustaa Ruotsissa Taalainmaan kauniissa maakunnassa ikiomassa valtakunnassaan, Tonttumaassa - Tomteland.

Joulutyttö

Carl Larsson (28. toukokuuta 1853 – 22. tammikuuta 1919) - suuri ruotsalainen taiteilija ja joulunkin kuvittaja. Yllä hänen työstään tehty postikortti, tytön nimi on Brita.

Ruotsalainen joulu muistuttaa suomalaista pienin poikkeuksin: varsinaista pikkujoulu-traditiota ei ole. Joulu Ruotsissa on yhdistelmä uutta ja vanhaa, uskonnollisia ja yleismaailmallisia perinteitä sekä ”omaa” ja muualta omaksuttua.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta. Aikaisin Lucian-päivän aamuna tuhansissa ruotsalais-kodeissa pienet tytöt sonnustautuvat valkoiseen asuun ja kynttiläkruunuun. Tytöt laulavat talven pimeydestä ja takaisin palaavasta valosta. Lucia-neidot herättävät laulullaan perheensä ja tuovat kynttilänvaloa pimeyteen aikaisessa talviaamussa.

Joulukuusi tuodaan sisälle aaton aattona. Jouluaaton päivälliseen kuuluvat kalat, kananmuna, kinkku, salaatit, makkarat (esim. ihra-makkarat, prinssi-nakit), janssonin kiusaus, lihapyörykät, ruskeat pavut ja kaalit. Juomaksi tulevat julmust, joulu-olut, mumma tai porter. Illalliseksi voidaan syödä joko riisipuuroa tai lipeäkalaa.

Illalla joulutonttu (jultomten, meidän joulupukkimme) jakaa riimi-kirjoituksilla varustetut lahjat. Jouluaatonhartaus ja Julotta (joulukirkko) ovat suosittuja tilaisuuksia. Joulupäivälliseksi syödään monesti lipeäkalaa ja perunaa valkokastikkeella. Ruotsissa vietetään loppiaista kuten Suomessa, mutta "nuutinpäivää" (13. tammikuuta) pidetään silti joulunajan päättymispäivänä.

Joulutyttö

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tytöstä joululahjoineen Copyright © Flickr/Hyttfors
Ruotsin joulua

Ruotsalaisessa maisemassa viipyilee kauneutta, vaurautta - ja tämän hienon talon seinissä sopivasti myös joulunpunaista.

Jenny Nyström antoi tontuille muodon

Ruotsalaista Jenny Nyströmiä (1854 - 1946) pidetään pohjoismaisen, kuvallisen tonttuhahmon luojana. Hän kuvitti paljon aikansa joululehtiä sekä teki suuren määrän joulukortteja. Hän yhdisteli kuvissaan kansanperinteen ja joulunvieton ja hänen jälkiään seurasivat myös suomalaiset Martta Wendelin ja Rudolf Koivu.

Joulun suuret kuvittajat Enemmän Jennystä ja muista joulun suurista kuvittajista.

Ruotsin joulua

Näin punaisessa mökissä asuu varmasti ruotsalaisia joulutonttuja.

Ruotsin joulu

Pyhä Lucia antaa ihmisille valon ja kauneuden

Lucia-neito on tärkeä hahmo ruotsalaisessa kulttuurissa. Lucian päivän vietto on tullut Suomeenkin juuri Ruotsista, jossa sitä tiedetään vietetyn jo 1700-luvun puolen välin tienoilta. Ensimmäinen Lucia-kilpailu ja -kulkue järjestettiin Tukholmassa vuonna 1928 ja Helsingissä jo kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1930.

Joulun suuret kuvittajat Kuvan ihastuttavasta Lucia-neidosta on lisää kuvia Lucia-sivulla.

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat taloista ja Luciasta yllä - Copyright © Flickr/Bengt Nyman
Ruotsin joulu
Joulukello Kartanon joulua

Vanhan ajan kartanotunnelmaa on kuvan kauniissa talossa, joka uinuu ruotsalaisen joulukuun talvimaisemassa.
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/Bengt Nyman


Nu står jul vid snöig port, Op.1, No.1 - Sanat Zacharias Topelius, 1913

Nu står jul vid snöig port
Knackar på och myser.
Kära barn släpp in mig fort,
Här står jag och fryser.
Se min korg är full och tung
Båd åt gammal och åt ung.
Har jag gåvor rara,
Får jag hos dig vara?
Ja, kom kära jul,
Kära jul.

Jag för med mig tända ljus
Och en gran från skogen.
Frid och fröjd i varje hus,
Vänskap så förtrogen.
Fattig man skall ej bli glömd
Där han hungrar tyst och gömd.
Och var sorg som gråter
Skall bli tröstad åter.
Ja, kom kära jul,
Kära jul.

Men vad bäst jag giver dig
Vill till sist jag spara.
Jesusbarnet är med mig
Och din gäst vill vara.
Vill du hava världens ljus I ditt hjärta, i ditt hus?
Får han helga fröjden
Med sin frid av höjden?
Ja, kom Herre Krist
Herre Krist.



Hei tonttu-ukot hyppikää - Ruotsalainen kansanlaulu

Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!
Hetken kestää elämä
ja sekin synkkä ja ikävä.
Hei, tonttu-ukot hyppikää,
nyt on riemun raikkahin aika!


Ruotsin joulu Jussi Björling

Jussi Björling (5. helmikuuta 1911 Stora Tuna, Borlänge - 9. syyskuuta 1960 Tukholma)

Monille suomalaisillekin Ruotsin joulusta tulee mieleen Jussi Björling ja monille hän on yhtä kuin Ruotsin joulu, tai ainakin maan joulun ääni. Jussi Björling oli huipputenori, laulaja, jollaisia kansakunnalle syntyy kerran vuosisadassa, josko niinkään usein.

Tenorien tenorin Jussi Björlingin vuonna 1959 levyttämä O helga natt (Oi jouluyö) valloitti heti myös suomalaisten kuuntelijoiden sydämet.

Jussi Björling aloitti laulamisen jo ihan pienenä pilttinä. Jussin ensimmäinen laulunopettaja antoi Jussille lauluohjeeksi: "Anna äänesi tulla sellaisena, kuin Isä Jumala sen sinulle on antanut!" Tätä ohjetta Jussi Björling noudatti läpi koko elämänsä. Onkin sanottu, että koulutettuna, maailmankuuluna tenorinakin hän lauloi läpi elämänsä samoin, samalla herkkyydellä ja vilpittömyydellä, kuin lapsena, pienenä sopraano-Jussina isänsä kvartetissa.

Suomessa radiossa on ollut monenlaisia perinteitä Jussi Björlingin joululaulun O helga natt kanssa. Markus Similä soitti radiossa yli kymmenen vuoden ajan tätä laulua 1970-luvun puolivälistä alkaen aina jouluaaton vaihtuessa joulupäiväksi. Raimo Lintuniemen ja Jaakko Salonojan puhelintoivekonsertti puolestaan päättyi yli kahden vuosikymmenen ajan samaiseen lauluun.

Mauno Kuusistosta lähtien lukuisat suomalaiset ovat laulaneet ja levyttäneet tämän joululaulun, mutta siltikin se pysyy suomalaisillekin ikuisesti Jussi Björlingin joululauluna. (Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät)
Joulu
En etsi valtaa loistoa Jouluista menoa Vaxholmin torilla 7.12.2014

Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bengt Nyman
Kittelfjäll
Joulukello Kittelfjäll 25.12.2013

Västerbottenin läänissä, Ruotsin Lapissa sijaitseva jylhänkaunis Kittelfjäll sai syntynsä jo 1800-luvun alkupuolella. Nykyisin se tunnetaan mm. hiihto- ja talvilomailukeskuksena. Erityisiin palveluihin kuuluvat laskettelijoiden helikopterikuljetukset hotellista ympäröiville huipuille.

Klikkaa kuvasta iso!
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Kittelfjäll 25.12.2013 - Copyright © Flickr/Örjan Mattsson
*** tunturisusi.com linkit ***