Menu
Joulu
Joulukello Steinway & Sons

Vuonna 1853 perustettu Steinway & Sons valmistaa flyygeleitä ja pianoja. jotka ovat erittäin korkealaatuisia, arvostettuja ja kalliita. Steinway & Sons on D-mallillaan edelleen maailman konserttilavojen ylivoimaisesti yleisin flyygelimerkki. Steinway avasi syyskuussa 2015 ensimmäistä kertaa oman myymälän Helsingissä - nimellä Steinway piano gallery, osoitteessa Unioninkatu 13. (HS 19.9.2015: Steinway avaa oman myymälän Helsingissä).
Hauskaa joulua Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © TEDxLaSierraUniversity
Joulukynttilät Jean Sibeliuksen - Ainolan papan joululaulut

Kansallissäveltäjämme Johan Christian Julius "Jean" Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa ja kuoli 20. syyskuuta 1957 Ainolassa.

Sibeliuksen perheelle joulu Ainolassa oli tärkeä juhla. Jouluisin Ainolan salin vihreän uunin eteen tuotiin joulukuusi, joka koristeltiin. Joulukuusenkoristeita ei ole säilynyt näihin päiviin asti, mutta Ainolassa on vielä jäljellä kaksi jouluhimmeliä ja jokin jouluinen kynttilänjalka.

Joulu oli aikaa, jolloin leikittiin ja laulettiin, kun muulloin talossa vallitsi hiljaisuus ja rauha. Normaalisti säveltäjä kaipasi hiljaisuutta ja työrauhaa, mutta jouluisin talo sai täyttyä joulun äänistä, soitosta ja laulusta. Erilaisten jouluperinteiden mukana Ainolassa tietenkin musiikilla oli tärkeä sijansa. Joululaulujakin laulettiin, vaikka Ainolassa yleensä soitettiin enemmän, kuin laulettiin. Kodin keskipisteenä alakerran salissa seisoo säveltäjän musta Steinway & Sons -flyygeli. Sibeliuksen itsensä säveltämistä joululauluista Aino Sibelius säesti aina laulun "En etsi valtaa, loistoa" - säveltäjämestari itse säesti muut joululaulut.

Joulua juhlittiin Ainolassa hyvin iloisesti, ei liian hartaasti. Lapset kiersivät marssien huoneita, tai leikkivät tuolileikkiä, jossa istuimia on yksi vähemmän kuin leikkijöitä. Välillä soitettiin ja laulettiin. Ensimmäiset lapsenlapset tulivat mukaan Ainolan jouluun 1920-luvulla. Ruth Snellmannin tytär Laura Enckell on kertonut, että "pappa soitti On hanget korkeat, nietokset - kovaa, ja pedaali alhaalla, kuin uruilla. Lauloimme sen ja sitten En etsi valtaa loistoa. Kaikki tämä oli hyvin iloista, ei mitään harrasta tai synkkää".

Jean Sibelius poti talviaikoina kaamosmasennusta, vaikka asia ei ollutkaan yleisemmin tiedossa. Hän on syntynyt talven syvimmän pimeyden aikana, 8. päivänä joulukuuta ja juuri syntymäpäivän aika oli hänelle erityisen vaikeaa. Kaamoksen keskelle syttyvä joulu sai aikaan käänteen säveltäjämestarin mielialassa. Siitä ovat todisteena monet hänen päiväkirjamerkinnöistään. Niiden perusteella hän oli usein parhaassa sävellysvireessä juuri joulun aikaan.

Joulupukki

Viisi joululaulua, op. 1 (1897 - 1913)

Sibeliuksen sävellystuotannossa joululauluilla on erityisasema, sillä ne on sijoitettu hänen sävellysluettelossaan opusnumeroon yksi. Useilla näistä Sibeliuksen joululauluista on nimenä pelkkä "Julvisa", mutta myöhemmin lauluja on alettu nimetä alkusanojen mukaan.

Tähän ensimmäiseen opukseen, vokaalimusiikkisarjaan sisältyy viisi joululaulua. Laulut on sävelletty vuosien 1897 - 1913 aikana, mutta osaan niistä Sibelius teki sovituksia vielä vuosikymmeniä myöhemmin.

Joululaulujen voidaan sanoa avaavan ja päättävän Jean Sibeliuksen työn säveltäjänä. Joululaulujen merkitystä tekijälleen kuvaa se, että hän teki sovituksia kahteen läheisimpään joululauluunsa, "En etsi valtaa loistoa" ja "On hanget korkeat, nietokset" - vielä niinkin myöhään, kuin vuosina 1935 ja 1942. Ja kun Sibeliuksen varsinainen säveltäjäntyö oli jo päättynyt vuosikymmeniä aiemmin vuonna 1954, hän sovitteli näitä joululaulujaan vielä tällöin, 88-vuotiaana.

Opus ykkösen lauluja ei ole numeroitu syntymäjärjestyksessä.

1. Nu står jul vid snöig port (Joulupukki kolkuttaa) (Zacharias Topelius, 1913)
2. Nu så kommer julen (Jo on joulu täällä - Tervehtii jo meitä joulu armahin) (Zacharias Topelius, 1913)
3. Det mörknar ute (Jo joutuu ilta) (Zacharias Topelius, noin 1897)
4. Julvisa (Jouluvirsi, En etsi valtaa, loistoa) (Zacharias Topelius, sävelletty 1905, ilmestyi painettuna lehdessä 1909)
5. On hanget korkeat, nietokset (Vilkku Joukahainen, 1901)

On hanget korkeat nietokset

Joululauluista vain viimeksi mainittu, "On hanget korkeat, nietokset", ei ole Topeliuksen kirjoittama, vaan sanat on kirjoittanut haminalainen kansakoulounopettaja Vilkku (Wilkku) Joukahainen. Ei ole tiedossa, miten Sibelius sai sanat haltuunsa. Joukahainen ei itse ole niitä tarjonnut Sibeliukselle. Sibelius on mitä varmimmin löytänyt sanat jostakin julkaisusta. Erilaisten yhdistysten ja pienten seurojen lehtiä ilmestyi tuohon aikaan Suomessa tavattoman paljon.

Vilkku Joukahainen syntyi 1879 Vehkalahdella talollinen Kalle Kustaa Sepän poikana. Vilkun nimi oli siis alunalkaen Wilhelm Seppä. Isä päätti muuttaa perheen nimen Joukahaiseksi, mitä ilmeisimmin kareliaanisen innostuksen vallassa. Wilhelmistä tuli Vilkku niin, että se oli jo Wilhelminä hänen lempinimensä. Vilkku toimi kansakoulunopettajana, lehtimiehenä, tuli valituksi kansanedustajaksi ja oli kolme kertaa ministerinäkin, mutta historian lehdillä hän on jäänyt elämään tämän yhden joululaulun sanojensa myötä.

Joululaulun "On hanget korkeat, nietokset" Sibelius sävelsi perheen asuessa Keravalla. Aino-äiti opetti laulun salaa tyttärilleen, jotka lauloivat sen jouluaattona yllätyslahjana papalle, kuten lapset isäänsä kutsuivat.

Jean Sibelius

S. Zainea on Romaniassa vuonna 1965 luonut postimerkin, kuva-aiheena Jean Sibelius.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva postimerkistä Copyright © Flickr/Karen Horton




Jo joutuu ilta (Det mörknar ute) - Sanat Zacharias Topelius noin 1897, suom. Aino Suonio

Jo joutuu ilta, ja tuuli käy yli tumman, synkeän salon.
Hämy majan verhovi matalan ja rikkaan uhkean talon.
Kun tuntea sais tuon pyhän, lohtua luovan valon!

Vaan tähdet lempeän hohteen luo syvyyksiin synkkiin asti.
Ja jouluvalkeat loistavat joka paikassa kirkkahasti.
Oi Luojamme, sä tule meille johtajaksi!

Nyt valkeus voittaa, ja synkkyyskin jo murtuu maisilla teillä.
Majassa halvimmassakin on sijansa enkeleillä.
Ja silloin on myös joulurauha parhain meillä.



Nu står jul vid snöig port, Op.1, No.1 - Sanat Zacharias Topelius, 1913

Nu står jul vid snöig port
Knackar på och myser.
Kära barn släpp in mig fort,
Här står jag och fryser.
Se min korg är full och tung
Båd åt gammal och åt ung.
Har jag gåvor rara,
Får jag hos dig vara?
Ja, kom kära jul,
Kära jul.

Jag för med mig tända ljus
Och en gran från skogen.
Frid och fröjd i varje hus,
Vänskap så förtrogen.
Fattig man skall ej bli glömd
Där han hungrar tyst och gömd.
Och var sorg som gråter
Skall bli tröstad åter.
Ja, kom kära jul,
Kära jul.

Men vad bäst jag giver dig
Vill till sist jag spara.
Jesusbarnet är med mig
Och din gäst vill vara.
Vill du hava världens ljus I ditt hjärta, i ditt hus?
Får han helga fröjden
Med sin frid av höjden?
Ja, kom Herre Krist
Herre Krist.
Jean Sibelius

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/irinaraquel


Akseli Gallen-Kallelan maalaus: Luistelijat Kalelan rannassa (1896). Akseli Gallen-Kallela kuului siihen Sibeliuksen ystäväpiiriin, jossa maalareista olivat mukana Gallen-Kallelan lisäksi Pekka Halonen, Eero Järnefelt, Albert Edelfelt ja Louis Sparre, sekä kirjailijoista Juhani Aho, Arvid Järnefelt ja Eero Erkko. Tähän ainutlaatuiseen, kansallisten suurmiesten ja taiteemme merkittävimpien edustajien ystäväpiiriin kuului säveltaiteen edustajana Sibeliuksen lisäksi myös Robert Kajanus.

Jean Sibelius

All rights reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Merja




En etsi valtaa, loistoa

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan;
mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan!
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo!
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan!

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu!
Jumalan sanan valoa, joss' sieluin kirkastuu!
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin!
Jumala sanan valoa, ja mieltä jaloa!

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa joulu ihana!
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, Sua odotan, Sä Herra maan ja taivahan!
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!

Viisi joululaulua op. 1-sarjan tunnetuin laulu on "En etsi valtaa, loistoa". Sen tekstin on kirjoittanut Sakari Topelius ja se on julkaistu vuonna 1887 Jul-Qvällen lehden kannessa. Sibeliuksen säveltämänä se ilmestyi vuonna 1909 Sampo-lehdessä.

Topelius kirjoitti laulun alkujaan ruotsiksi. Runon suomentajaa ei tänäkään päivänä tiedetä. On mahdollista, että suomennoksen olisi tehnyt Topeliuksen tyttärenpoika Mikael Nyberg. Virsikirjassa laulun suomentajaksi mainitaan Martti Korpilahti.

Topeliuksen runo on kansanomainen kuvaus siitä, mikä on joulun ydinsanoma. Se on myös rukous siitä, että osaisimme ottaa joulun vastaan oikealla tavalla ja että joulun sanoma ja joulurauha saavuttaisi jokaisen ihmisen säätyyn ja varakkuuteen katsomatta.

Sibelius sävelsi joululaulun pian sen jälkeen, kun hän vuonna 1904 oli muuttanut Järvenpään Ainolaan. Kun joululauluja tavallisesti säesti säveltäjämestari itse, asettui tätä laulua säestämään aina rouva Aino Sibelius.

Vuonna 1943 laulu otettiin mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ruotsinkieliseen virsikirjaan virtenä nro 28. Vuonna 1986 se otettiin myös suomenkieliseen virsikirjaan, jossa se on Niilo Rauhalan uudelleen suomentamana virsi nro 31. Vanha käännös oli kuitenkin sitä ennen tullut niin yleisesti tunnetuksi ja suosituksi, että Rauhalan sanoilla sitä ei juuri lauleta. Vanha käännös esiintyy monissa uudemmissakin laulukokoelmissa, ja sen mukaisesti se yhä tavallisimmin lauletaan esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa.



Tervehtii jo meitä joulu armahin - Nu så kommer julen - Now is Christmas Coming, Op. 1, No. 2 - Sanat Zacharias Topelius 1913, suom. tuntematon

Tervehtii jo meitä joulu armahin,
tuli kylmän teitä, armas kuitenkin.
Hänpä hymyellen tupahan jo saa.
Lapset hyppiellen häntä seurajaa.
Kynttilät ne hohtaa tähtösinä niin,
sepä mielen johtaa Betlehemihin.

Loista lapsen tiellä joulutähtönen!
Oi, niin ilomiellä sua katselen!
Näithän, tähti Herran, lapsosenakin,
pieni hän ol' kerran Vapahtajakin.
Loistit kirkkahasti silloin seimehen,
loistat siitä asti aina eellehen.

Oi, sä ilon tuoja, joulu herttainen,
rauhan, riemun tuoja, talven kukkanen!
Polvillas sä meitä hypittelet vaan,
kutsut enkeleitä joukkoon laulamaan.
Enkel'ääniin liittää lapset äänens' saa,
kaikki hyvät kiittää Herraa Jumalaa.

Jean Sibelius Jean Sibelius

Sibelius-monumentti, Helsinki. Kuvanveistäjä Eila Hiltunen 1967.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/Jonathan Khoo


Lähteet
*Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät
*Otavan musiikkitieto
*Kirsti Gallen-Kallela: Isäni Akseli Gallen-Kallela, WSOY
*Santeri Levas: Jean Sibelius, WSOY
*Länsiväylä, Oskari Lehto 5.12.2013: Joulu paransi Jean Sibeliuksen kaamosmasennuksen
*Pohjois-Pohjanmaan museo: Matkoilta kotiin - Sibeliuksen Ainola
*Suomen ev.lut. kirkko: Virsikirja - 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt
*Kotiliesi: Ainola oli Jean Sibeliuksen ja Ainon rakas koti
Ainola
Hauskaa joulua Ainola

Ainola on kotimuseo, joka oli Jean Sibeliuksen ja hänen puolisonsa Ainon kotitalo. Se sijaitsee nykyisessä Järvenpäässä lähellä Tuusulanjärven rantatien pohjoispäätä. Sibeliuksen hyvän ystävän, arkkitehti Lars Sonckin (1870 - 1956) suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1904. Sibeliukset muuttivat Ainolaan 24. syyskuuta 1904. Alkuvuodet tuolloin vielä viisihenkinen perhe asui ainoastaan alakerrassa. Säveltäjän työhuoneena toimi huoneista suurin ja sieltä oli näköala Tuusulanjärvelle. Yläkerrankin perhe otti asumiskäyttöön vuonna 1911. Nykyinen Ainola on siinä asussa, johon Aino Sibelius jätti sen kuollessaan vuonna 1969. Ainolaan kuuluu neljä hehtaaria metsää sekä puutarha.
Hauskaa joulua Kuvassa yllä Ainola talvisessa asussa 1940-luvulla. Valokuva Santeri Levas. Kuva Copyright Wikimedia Commons ja Suomen valokuvataiteen museo.

Jouluisin Ainolan salin vihreän uunin eteen tuotiin joulukuusi, joka koristeltiin. Joulukuusenkoristeita ei ole säilynyt näihin päiviin asti, mutta Ainolassa on vielä jäljellä kaksi jouluhimmeliä ja jokin jouluinen kynttilänjalka. Tarinat kertovat, että Jean Sibeliuksen mielestä jouluun kuuluivat runsaat lahjapaketit. Kerran kävi niin, että säveltäjän tyttäret unohtivat hankkia isälleen lahjoja, minkä jälkeen Sibelius purnasi asiasta päiväkirjalleen.

Vuodesta 1972 Ainola on ollut Suomen valtion omistuksessa. Sen kunnosta ja ylläpidosta huolehtii Museovirasto. Nykyisin Ainola on museo, jonka toiminnasta vastaa Ainolasäätiö.
Pekka Halonen Pekka Halonen
Hauskaa joulua Pekka Halosen talvimaalauksia

Pekka Halonen taisi olla Sibeliukselle Ahoakin läheisempi. Värit hallitsivat molempien taiteilijoiden työskentelyä. Halonen kuvasi ne pensselillä ja Sibelius nuotein. Sibelius "kuuli" värit. C-duuri oli punainen, F-duuri vihreä ja D-duuri keltainen. Säveltäjän mieliväri oli vaaleanvihreä, mieluimmin hieman kellertävä kuin sinertävä. "Se on jossain d:n ja es:in välillä", säveltäjä selitti sihteerilleen. (Sibelius.fi)
Hauskaa joulua Taidemaalarit Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen sekä säveltäjä Jean Sibelius syntyivät kaikki vuonna 1865. Heidän perheensä ja lähtökohtansa olivat erilaisia, mutta sisäinen palo ajoi heistä jokaisen taiteen tielle. Aikakauden henki, yhteiskunnallinen tilaus sekä vahvat ystävyyssuhteet vahvistivat heidän tahtoaan tehdä nimenomaan suomalaista taidetta. (Tuusula.fi)

Sibeliuksen ajatelmia

"Musiikki on aivan eri tasolla, kuin kaikki muu tässä maailmassa".

"Kaikilla planeetoilla on säveliä ja sointuja. Onhan niillä tietysti ihmisiäkin, vaikka he elävät toisenlaisissa olosuhteissa ja varmaan ovat aivan toisenlaisia. On naurettavaa kuvitella, että meidän pieni planeettamme olisi ainoa, missä on eläviä olentoja".
Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua JOULUA Hauskaa joulua
Jouluaatto, jouluale, jouluapulainen, jouluarvoitus, jouluaskare, jouluateria, jouluavustus, joulubaletti, jouluelokuva, jouluenkeli, joulufiilis, jouluhali, jouluhalko, jouluhartaus, jouluherkku, jouluhullu, jouluhumala, jouluhuutokauppa, jouluhäät, jouluhöperö, jouluhöpsö, joulujuhla, joulujulkaisu, joulujumalanpalvelus, joulujuoma, joulukahvi, joulukakku, joulukaktus, joulukala, joulukalenteri, joulukalja, joulukaramelli, joulukarkki, joulukatu, joulukepponen, joulukeräys, joulukiire, joulukinkku, joulukirja, joulukirjallisuus, joulukirkko, joulukonsertti, joulukoriste, joulukukka, joulukuusi, joulukuva, joulukuvaelma, joulukynttelikkö, joulukynttilä, joululaulu, joululehti, joululeikki, joululeipä, joululevy, joululiikenne, joululimppu, joululoma, joululyhde, joulumakeinen, joulumakkara, joulumarkkinat, joulumerkki, joulumessut, joulumuori, joulumusiikki, joulumyyjäiset, joulunumero, joulunäytelmä, joulunäyttely, jouluoljet, jouluolut, jouluomena, jouluoratorio, joulupahnat, joulupaisti, jouluparaati, joulupata, joulupiparkakku, joulupirtti, jouluporsas, jouluposti, joulupukki, joulupulla, joulupuuro, joulupäivä, joulupöytä, jouluraha, joulurakas, joulurauha, joulurukous, jouluruno, jouluruoka, jouluruusu, jouluryyppy, joulusaarna, joulusahti, joulusaippua, joulusalaatti, joulusalarakas, joulusatu, joulusiivous, joulusinappi, joulusuudelma, joulusuukko, joulusuukkonen, joulutaide, joulutarina, joulutervehdys, joulutodistus, joulutoivotus, joulutonttu, joulutulppaani, joulutupa, joulutähti, jouluvalo, jouluviina, jouluviini, jouluvirsi, jouluyllätys, jouluyö, jouluähky, jouluörkki, jouluörveltäjä...
Joulu
Hauskaa joulua
*** tunturisusi.com linkit ***