Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Sami Keinänen
Kahvi Katso ylin kuva kokonaisena.


Suomalainen kahvisanasto A - K

aamukahvi - aamuun sijoittuva kahvittelu, usein osana aamupalaa, aamiaista - katso kahviaamiainen

barista - kahvimestari, joka osaa käsitellä kahvia siten, että se säilyy ja on jauhatukseltaan oikea - tärkein taito baristalla on kuitenkin herkullisen maun antaminen lukemattomiin kahvijuomiin

coffee shop - tämän päivän kahvila, jossa myydään myös kahvia ja kahvinvalmistukseen tarvittavia välineitä

crema - oikein valmistetun espresson pinnalla oleva punaruskea muutaman millin paksuinen vaahtokerros

espressobar - pystykahvila, Take away -baari, jossa tarjoillaan pääasiassa erikoiskahvijuomia (espressoja, cappuccinoja ym.) - tarjolla on myös erilaisia suodatinkahveja, haudutettua teetä, kaakaota, tuoremehuja ja virvokkeita

espressokeitin - laite, jolla keitetään espressokahvia

hautajaiskahvit - hautajaisissa juodut kahvit - kahvi on kuulunut olennaisena osana hautajaisjuhlaan

hiirenpieruliemi, parranhuuhuvesi, sumppivesi, koirankullivesi, pannunpesuvesi, sakkavesi, väljään veteen keitetty sumppiliemi, nuorisokahvi, kahvitee - tuuli on vienyt höystöt pannusta - huonosta, yleensä laihasta kahvista annettuja arvioita

hopeatee - kuumaa vettä ja maitoa, jota lapset joivat kahvipöydässä ja jäljittelivät aikuisten kahvinjuontia

huhmar - kahvipapujen jauhamisen väline, erityisesti ennen kahvimyllyä

höyrytys - espressojuomissa maidon kuumentaminen höyrysuuttimella siten, että vaahtoa ei muodostu

ibrik, turkkilainen pannu - ibrik on nimitys kahvipannulle, jolla valmistetaan kahvia itämaiseen tapaan

Pannu kuumana

Hehkeällä parilla on pannu kuumana!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tom Simpson


iltapäiväkahvit, päiväkahvit, pannu kuumana - vanhoja ilmauksia, joilla kaksimielisessä uusmerkityksessä viitataan tarkoitukseen tavata seksin merkeissä

isännän kahvi - talossa keitettiin kahden- taikka kolmenlaista kahvia, joista isännän kahvi oli parasta, piikojen ja renkien heikkolaatuisinta

juhannuskahvit - juhannusta juhlitaan kahvitellen

kafeteria - itsepalvelukahvila

kaffe, kaffee, kaffi, kahvee, kahave - kahvin nimityksiä

Kahvinautintoja

Kahvi kuuluu osana useiden aamupalaan.

kahviaamiainen, aamiainen - leikkeleitä, munia, kinkkua, paahtoleipää, hilloa, hedelmiä, jotakin pikkulämmintä sekä kahvia

kahviaika - kahvinjuontiaika, kahvinjuonnin sijoittuminen johonkin tiettyyn ajankohtaan, taukoon tms.

kahviastiasto, -kalusto - kupit, lautaset, kahvikannu, sokeri- ja kerma-astia

Kahvinautintoja

Kupillisissa ei ratkaise vain määrä, vaan myös kupin koko.

kahviennätykset - ennen oli tapana juoda mahdollisimman monta kahvikupillista ja tehdä ennätyksiä - joku kykeni juomaan kerralla jopa 32 kupillista - eräs lehdenjakaja Alavudella kertoi juoneensa aamuisin kahden tunnin kierroksellaan kymmenkunta kupillista - samaa rehvastelua, kuin miesten viinansietokyvyllä

kahvihammas - kahvihammasta kolottaa silloin, kun tekee mieli kahvia

kahvijuoppo - hän juo kymmeniäkin kupillisia päivässä

kahvijäätelö - kahvilla maustettu jäätelö - tai jäätelö, joka nautitaan kahvin kanssa

kahvikaisa - leikillinen ilmaus kahvipannusta

kahvikakku - kahvin kanssa tarjoiltava kakku, koristamaton kuiva kakku

kahvikannu - kannu, jolla kahvi tarjoillaan


Kahvikekkerit

Hienot rouvat kahvikekkereillä vuonna 1937.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright Länsmuseet Gävleborg


kahvikekkerit, -kestit - iloiset pikkujuhlat kahvitellen

kahvikoju - kahvinmyyntipaikka torilla, markkinoilla jne.

kahvikonsertti - usein klo 15 - 18

kahvikuppineuroosi - kahvilla oltaessa kahvikuppineuroosista kärsivän kädet alkavat vapista silloin, kun hänellä on kahvikuppi kädessään

kahvila - paikka, jossa ostetaan ja juodaan kahvia

kahvilaelämä - liiallisena tämän on katsottu veltostuttavan

kahvilakko - "vaikka olenkin kahvilakossa, niin ei yksi pieni kupponen pahaa tee!"



Kahvila Primula

Helsinkiläisen kahvila Primulan tarjoilijattaria työasuissaan. Kuva on Primulan kahvilasta (Mannerheimintie 12, Helsinki) 1920-luvulta. Hotelli- ja ravintolamuseon kokoelmat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © suomisyojajuo


kahvilatyöntekijä - kahvilassa työtään tekevät, tarjoilijat, myyjät, kahvila-apulaiset

kahvileipä - kahvin kera nautittavat leivonnaiset, vehnäset, pikkuleivät - sillä tavalla mietityttävä sana, että kumpaakaan, kahvia tai leipää, ei ole siinä, mitä sanalla tarkoitetaan - tosin vehnänen on voinut tarkoittaa sekä vehnäleipää että pullaa

kahvimaito - kahvin sekaan laitettava maito

kahvimylly - kotienkin tarve-esine, jolla kahvipavut jauhetaan

kahvineiti, kahvilaneiti, kahvityttö, kahvilatyttö - tarjoilijatar

kahvinjauhatus - teollisessa kahvin käsittelyssä kullekin kahvin valmistusmenetelmälle on oma jauhatusasteensa - 1) papuja, itse jauhettavaksi - 2) pannujauhatus, kahvipannuun - 3) puolikarkea l. pressojauhatus, pressopannuun, perkolaattoriin ja suodatinkeittimeen - 4) suodatinjauhatus, suodatinkeittimiin - 5) espressojauhatus, espressokeittimiin- ja koneisiin, mutteripannuun - 6) erittäin hieno jauhatus, ns. turkkilainen jauhatus, sopii mm. Ibrik-pannuun

kahvinkaatojärjestys - kahvia kaadettiin ensimmäiseksi aina arvokkaimmalle vieraalle, kuten papille - tässäkin kursailtiin, eikä kukaan tunnustanut haluavansa olla ensimmäinen

kahvin kehrääminen - vieras istui kädet ristissä sylissä ja pyöritteli peukaloitaan, kehräten eli kerjäten kahvia - jos peukalot pyörivät itseen päin, piti saada pian kahvia - jos poispäin itsestä, oli vieras jo kylläinen

kahvinkorvike, korvike, korvikekahvi - puutteen aikoina valmistettua, kahvia jäljittelevää juomaa - valmistusaineina mm. ruisjauho, kananmunat, ohranjyvät, sikuri, sokerijuurikas, herneet, paahdetut katajanmarjat, takiaisen juuret, tammenterhorouhe, paahdetut tammenterhot, valvatin juuret, kumina

kahvinpaahto, kahvinpaahtimo - nykyaikaisessa, teollisessa kahvinpaahtimossa kahvia paahdetaan eri paahtoasteilla, jotta eri kahvilaadut saataisiin mahdollisimman hyvin toimiviksi eri valmistusmenetelmiin

kahvinporot - keitetystä kahvista pannuun jäänyt sakka - köyhinä aikoina porot keitettiin useaan otteeseen, eikä kahvipannua yleensä tyhjennetty ennen, kuin siinä oli poroja piippua, nokkaa myöten - aina uuden keiton yhteydessä laitettiin sekaan vähän käyttämätöntäkin kahvia, jos sitä oli

kahvin salakuljetus - kahvia on aika ajoin myös salakuljetettu Suomeen - ensimmäiset tiedot tästä ovat 1700-luvun kahvikieltojen ajalta

kahvinselvike - kiehautettaessa kahviin lisätty, kirkasti kahvin - tähän käytettiin esimerkiksi lahnan suomuja, kapakalojen nahkoja tai kananmunan kuoria - kahvi on voitu selvittää myös, kaatamalla kahvipannuun kiehahduksen jälkeen hieman kylmää vettä, tätä on kutsuttu "säikäyttämiseksi" - myöhemmin kahvinselvikettä saattoi ostaa kaupasta

kahvipaikka - voi tarkoittaa mitä tahansa paikkaa, jossa juodaan kahvia, mutta joskus tämä on tarkoittanyt myös mm. pitkän tietaipaleen varrella ollutta mökkiä tai taloa, jossa on ollut kulkijoille tarkoitettua kahvitarjoilua maksua vastaan

kahvipalkalla - pieniä aputöitä tehdään sukulaisille, naapureille jne. kahvipalkalla

Kahvipannu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Britt-Marie Sohlström


kahvipannu, kuparinen - ja tinuri - Kuvassa kuparinen kahvipannu. Ollut käytössä ennen 1920-lukua. Kupari on myrkyllistä ja siksi kuparipannun sisus piti tinata. Myös päällyspinnan kuluneet kohdat tinattiin. Maaseudulla oli ennen vanhaan useamman eri alan kiertäviä ammattilaisia, kuten tinurit. Kiertävä tinuri tinasi talojen kupariset kahvipannut, keittoastiat ja muutkin putket. Tämä tinuri saattoi viipyä talossa yön yli. Reissullaan hän kävi kylän jokaisessa talossa, joten hän saattoi viipyä yhdellä kylällä parikin viikkoa. Tinurien joukko oli varsin kirjavaa, sillä pannujen tinaus vaati ammattitaitoa, jota kaikilla ei ollut.

kahvipannun nokan läppä, torakkaläppä - esti kahvin väljähtymisen, ja torakoiden pääsyn pannuun - usein huonolla menestyksellä, sillä torakat vieraidenkin kahvikuppien pohjalla olivat yleisiä - torakat paljastuvat kupin pohjalta yleensä vasta viimeisellä siemauksella, kun kuppia ollaan juomassa tyhjäksi

kahvipunssi - erityisesti miesväestön maassamme suosiossa ollut tapa sekoittaa kahvia ja alkoholia samaksi annokseksi - paitsi nautintoainetta, myös hyvää lääkettä, ainakin kerrotun mukaan

kahviraha - pikkurahaa, varattuna kahvitteluun, taskuraha

kahvista ennustaminen - kahvin avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta monin tavoin - ennustaminen voi tapahtua kahvin pinnalle syntyvästä vaahdosta tai kuplista - kuplia sanotaan rahasaariksi, ja jos ne tulevat juojan reunaan, on rahaa tiedossa - jos kahvia läikähtää pöydälle, on avunpyytäjiä tulossa - myös kahvinporoista voidaan ennustaa häitä, hautajaisia ja vieraita - jos porot ovat renkaana, se tietää sormusta, ristinmuoto kuolemaa - jos kahvin mukana tulee sakkoja kuppiin, tietää se poikaonnea - jos kahvikuppinsa onnistuu kaatamaan, tietää se juoppoa aviomiestä - pitkän sulhasen saa niin, että pitää pannua mahdollisimman korkealla kaataessaan

kahvitauko - työpaikoilla, heinätöissä ja monissa muissa tilanteissa vietetty kahvitteluhetki - heinäpellolla kahvintuojaa, talon tytärtä tai pikkupiikaa, odotettiin kuin enkeliä taivaasta

kahvitella, kahvistella - juoda kahvia

kahvitulet, - tuli - kahvinkeittotuli luonnossa, rannalla, erällä, kalassa jne.


Kahvitauko

Kahvitauko työmaalla vuonna 1943.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright Länsmuseet Gävleborg


kahvitunti - kahvitauko

kahvituttaa - tarjota muille kahvit - myös tila, jossa tekee mieli kahvia: "kylläpäs kahvituttaa!"

kahvityttö - katso Paula, Pauligin kahvityttö

Kahvilady

Naiset ovat olleet persoja kahville, mutta kyllä miehetkin.

kahvitäti - nainen, joka on ahne kahville, kahvihimon riivaama

kahvivesi - kahvin keittämiseen pyrittiin valitsemaan parempilaatuista vettä, jota löytyy esim. raikkaista luonnonlähteistä

kesäkahvila - kahvila, joka on avoinna vain kesäisin

kierteinen kahvi - kahvia pannusta kaatava emäntä nostelee pannua kaataessaan korkeammalle, mitä kierteisempänä kahvi tällöin pannun nokasta kahvikuppiin syöksyy, sitä parempaa on kahvi - parasta on viisikierteinen

kihlajais-, kuuliais- ja hääkahvit - juhlia, joissa juodaan kahvia - kihlajaisia on juhlittu kahvitellen - kun nuoripari on kuulutettu kirkossa, on kuuliaispäivää juhlistettu kahvilla - häissä kahvitarjoilu hääkakkuineen on yksi keskeinen osa seremonioita

kinkerikahvit - kinkereiden yhteydessä on sekä ruokailtu että kahviteltu

kirkkokahvit - pyhäpäivän jumalanpalveluksen jälkeen juodut kahvit - kodeissa kirkkokahvit on voitu juoda myös radiojumalanpalveluksen jälkeen


Kofeiiniton Sanka kahvi

Väsymystä poteva neitokainen on erehtynyt juomaan tavallista kahvia, ja valvonut yön - eikä hän ole tiennyt, että on olemassa lähes kofeiiniton Sanka -kahvi. Amerikkalainen mainos vuodelta 1932.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tom Simpson


kofeiini - mm. kahvinpapujen sisältämä, virkistävä alkaloidi

korppu - korput ovat olleet entisvanhaan hyvin suosittuja kahvileipiä - lastenkin mielestä korppu on ollut mitä ihaninta syötävää

korvikerömsä, - römpsä - rintamalla korvikkeen keittämiseen käytetty kenttäpakki

kruusailla, kruusata - koristaa, esimerkiksi kahvipöytä - käytetty myös merkityksessä kursailla

kursailla, kursailu - kursailla = ujostella, kainostella, empiä, siekailla, hienostellen kieltäytyä, antaa maanitella itseään - kahvipöydän rituaaleja - kun emäntä kehotti vieraita istuutumaan kahvipöytään, nämä olivat, kuin eivät olisi kuulleetkaan - vasta toistuvat kehotukset tehosivat - mitä suurempi kahvinhimo vieraalla oli, sitä enemmän hänen kuului teeskennellä, että eipä tuo nyt niin maistuisikaan

Kukkapannu

Kuparipannun uusiokäyttöä kukkapannuna.

lusikan ja kupin merkkikielet - lusikan asettelulla voi osoittaa, haluaako lisää kahvia - jos kahvin juotuaan asettaa lusikan kahvikupin päälle niin, että lusikkapuoli osoittaa ylöspäin, on se merkkinä halusta saada lisää kahvia - jos lusikan asettaa toisinpäin, on kahvia saatu kylliksi - sen, että kahvia on saanut jo kylliksi, voi osoittaa kupilla niin, että asettaa sen tassille joko kumoon kyljelleen taikka ihan nurinpäin - kumolleen laitto merkitsi tosin myöhemmin sitä, että kahvi oli ollut huonoa - lusikkaa ei saa jättää kahvin juotuaan tyhjään kuppiin seisomaan, vaan se on asetettava lautaselle, sillä pystyyn jätetty lusikka ennustaa pahaa, kuten naimattomuutta

lähtökahvit - lähteä voidaan matkalle, pitkäksi aikaa pois, eläkkeelle jne.

markkinakahvit - tärkeä osa markkinoiden viettoa

mokkapannu, espressopannu, mutteripannu - keitin, jolla valmistetaan mokkakahvia liedellä - italialainen Alfonso Bialetti keksi Moka Expressin vuonna 1933, ja se on edelleen erittäin käyttökelpoinen kahvinvalmistuksessa

munkkikahvit - nautinnollisimpia peruskahveja

nimipäiväkahvit - nimipäiviä juhlitaan nykyisinkin kahvitellen, mutta entisinä aikoina näin on tehty erityisesti

nisukahvit, pullakahvit - kahvit, joilla nautitaan kahvin kera nisua eli pullaa

nuotiokahvit - ulkona nuotiolla keitetty pannukahvi

ottakaa ja kastakaa! - ottakaa ja topatkaa! - näin kehotettiin muinoin kahvipöydässä, kun oli tapana kastaa pulla kahvissa - topata = kastaa vehnästä tms. kahviin - kehotus on paljolti poistunut, koska enää ei säännönmukaisesti kasteta pullaa kahviin

paahtoasteet - kahvipaahtimossa kahvia paahdetaan eri paahtoasteilla - vaaleaa paahtoa, keskipaahtoa, tummapaahtoa, erittäin tummapaahtoa

paahtomestari - kahvipaahtimon erityisammattilainen

paimenen eväskahvi - paimenille, tai muualle kauemmaksi meneville varattiin mukaan kahvipullo, joka käärittiin esimerkiksi kahteen villasukkaan, sitten laitettiin sanomalehteä ympärille ja viimeksi pellavainen hantuuki, jotta kahvi pysyi lämpimänä

pannunmyssy - pannukahvi sai hautua muutaman minuutin myssyn alla ennen nauttimista

Kahvipannu

Värikäs kahvipannu, muotoilu Esteri Tomula.


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Jonas Forth


papin pannu - taloissa keitettiin parempaa kahvia arvovieraille papin pannussa

pappilan hätävara - köyhemmissä pappiloissa kehitelty kahvileipä, joka levisi käyttöön kaikkiin koteihinkin

pappilan kahvit - kahvi- ja muu tarjoilu on ollut olennainen osa pappiloiden toiminnassa aina 1980-luvulle saakka

parkin maku - köyhän kansan kitkerää kahvia, sumppiakin, joka oli usein keitetty vanhoista kahvinsakoista ja useampaankin kertaan

Paula kahvityttö

All Rights Reserved
Kuva Copyright Toni Kaarttinen
Kuva käytetty luvalla.


Paula-tyttö - Pauligin kahvityttö. Ensimmäisen kerran Paulig teki Paulan tunnetuksi vuonna 1904, jolloin Paula esiintyi piirroshahmona kahvipurkin kyljessä. Ensimmäinen kahvialan esiintyjä valittiin vuonna 1950, jolloin Sinikka Kekki ryhtyi Paulaksi. Tuolloin myös tuleva Miss Universum, Armi Kuusela, haki Paula-tytöksi, mutta liian nuorena hän ei tullut valituksi.

Perkolaattori

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva perkolaattorista - Copyright Geni


perkolaattori eli pulputuspannu, aromipannu - keitin, jossa kiehuva vesi nousee keittimen pohjasäiliöstä putkea pitkin ylöspäin ja valuu kannen läpi kahvijauheelle - suodatettu kahvi valuu alas - vesi pulppuaa putkesta voimalla ja pulppuaminen sekä kuuluu että näkyy perkolaattorin kannessa olevan lasin läpi - siitä nimi pulputuspannu. On myös heitä, joiden mielestä perkolaattorilla saa paremmat kahvit, kuin modernimmalla suodatinkeittimellä. Perkolaattorissa valmistettua kahvia pidetään erityisen hyvänä ja runsasaromisena.

personkuppi - kolmas kahvikupillinen - perso = ahne, ahnas jollekin - emännän kuuluu tarjota kolme kupillista, jotta ei vaikuttaisi nuukalta

piian kahvisopimus - piioille määriteltiin vuosittain tehdyissä palvelusitoumuksissa, kuinka monta kupillista kahvia he saivat talosta päivässä tai viikossa

pikkurillin sojotus - hienoimmat rouvat juovat kahvinsa kupista, pikkusormi sojollaan, kun mökin Miina hörppii äänekkäästi tassilta - nykyisin tällainen hienosteleva tapa sojottaa pikkurilliä yhdistetään joskus miesten kohdalla homoihin

porkka, porkat, borkat, borgat - kahvi, kahvit - slangi-ilmauksia

prännäri, rännäli, rännäri - kahvin paahtamiseen käytetty astia kotioloissa, laatikon muotoinen tai pyöreä kuin paistinpannu

prännäys - kahvin paahtamista, kotioloissa

pussikahvi - varhaisin suodatusmenetelmä - kahvijauhe laitettiin sideharsoon ja pussi upotettiin veteen

pytky - pullaviipale

pyykkärin kuppi - jos kahvikupin kaatoi niin piripintaan, että siitä osa valui lautasellekin, nimitettiin lopputulosta pyykkärin kupiksi

pööni, pöönit, pöönä, pöönät, böönit, böönyt - kahvinpapu, kahvinpavut

rippikoulu ja kahvit - rippikoulun suorittaminen on muinoin tuonut mukanaan oikeuden juoda kahvia aikuisen tavoin

ryssänkyrpä - sotavuosina kahvinkorvikkeeksi myyty, parinkymmenen sentin sikuripötkö

römpsä, römsä - metsätöissä kahvit on keitetty ulkona avotulella, sotien jälkeen keittoastiana käytettiin pakkia eli römpsää

salakahvit - isäntäväki saattoi juoda kahvinsa salaa, niin että palvelusväki ei nähnyt eikä tullut kahvihimon valtaan - emäntä saattoi keittää itselleen kahvit salaa, niin että nuuka isäntä ei nähnyt

saunakahvit - saunan päälle juodut kahvit

Savotan Sanni, Sumppi-Santra, Lotta Lungreeni, Kaunis Veera, Justiina - suomalaisen elokuvan tunnettuja kahvinkeittäjänaisia

seinämylly - seinään kiinnitettävä kahvimylly

seitsemän sortin kahvipöytä - kuuluisassa kunnon kahvipöydässä on kahvileipiä seitsemää sorttia, esimerkiksi 1) pullakranssi 2) ässän muotoisia pikkuleipiä, joiden päällä sokeria ja kanelia 3) murokakkua 4) tiikerikakkua 5) ranskalaisia vohveleita 6) Aleksanterin leivoksia 7) täytekakku

seurakahvit - uskovaisten seuroissa maistuvat seurakahvit - myös ompeluseuroissa martat juovat omia ompeluseurakahvejaan

shotti - espressoannos

Sikuri

Kauniskukkaisen sikurin juurista on tehty kahvinkorviketta. Aivan ongelmatonta tämä ei ole ollut, sillä vanhan sananparren mukaan sikurikahvi aiheutti ilmavaivoja: "Kun kaffeen panee sikurii, niin vatta tulee vikuriin."


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright Martin LaBar


sikuri - putkilokasvi, jota Suomessa esiintyy Oulun korkeudelle saakka - hyödynnetty jo hyvin pitkään ruoka- ja rohdoskasvina - juuria on käytetty kahvinkorvikkeena

sinkkuespresso - yksinkertainen espresso

sotilaskodin munkkikahvit - sotilaskodin eli sotkun munkkikahvit ovat varusmiespalvelustaan suorittavien ikimuistoisia kohokohtia palvelun lomassa

Sovintokahvit

Ainakin kaikki miehet joisivat mielellään sovintokahveja kuvan kaunottaren kanssa.

sovintokahvit - riidan tms. päätteeksi tehty sovinto kahvitellen

sumppi, sumppipannu - kahvinporoista, jo kertaalleen keitetystä kahvijauhosta keitetty kahvi, sumppi, jota säilytettiin sumppipannussa

syntymäpäiväkahvit - syntymäpäivää juhlistetaan myös kahvilla

sökö - korvikkeesta käytetty nimitys, rintamalla

tassilta ryystäminen ja hörppiminen - kahvi on kaadettu kahvikupin aluslautaselle, asetille eli tassille, josta kahvi sitten on huulet töröllään äänekkäästi ryystetty ja hörpitty - tassilta ryystämistä ovat harrastaneet erityisesti naiset, koska miehillä parta on uponnut kahviin ja muodostanut eräänlaisen siivilän - viiksekkäät miehet joutuivatkin yleensä ryystämisen jälkeen tunkemaan viiksensä suuhunsa, ja imeskelemään ne kuiviksi - Suomessa lautaselta ryystäminen oli hyvin yleistä ja kupista juojia pidettiinkin hienostelijoina - sittemmin ryystämistä alettiin häpeillä, ryystettiin äänettömästi ja koko ryystämisestä luovuttiin ja alettiin juoda kupista

termospullo - termospullossa kahvi säilyy reissussakin pitkään lämpimänä - eristävyys perustuu sisä- ja ulkokuoren väliseen tyhjiöön, joka estää lämmön johtumista pois termoksesta - termospullon keksi skotlantilainen kemisti ja fyysikko Sir James Dewar 1892 - ensimmäinen termospullo tuli myyntiin vuonna 1904 - Suomessa Airamin termospullo on pitänyt kuumana jo 80 vuotta

tuliaiskahvit - vieraiden mukanaan kyläilypaikkaan lahjaksi tuomat kahvit

tuplaespresso - kaksi annosta espressoa samassa lasissa

tutustumiskahvit - tutustumista kahvipöydän äärellä

vaahdotus - espressojuomissa maidon kuumentaminen höyrysuuttimella siten, että muodostuu vaahtoa

vaeltava korppu - kahvipöydässä tarjottu korppu saatettiin sujauttaa salaa taskuun, kuljettaa kotiin ja laittaa siellä taas kahvipöytään, josta sen vieras saattoi taas kuljettaa seuraavaan paikkaan - joskus korput vaelsivat kuukausiakin mökistä toiseen

varpajais-, rotina- ja ristiäiskahvit - vastasyntyneen lapsen ja äidin kunniaksi juhlissa juotuja kahveja

vauvankahvit - 1900-luvun alkupuolella kahvia annettiin jo sylivauvoille, 3 - 6 kuukauden ikäisille tuttipullostakin - jotkut saivat mummolassa ensikahvit "vasta" kaksivuotiaana - vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin yleisesti ymmärtää, että kahvi ei suinkaan ole lapsille erityisen terveellistä

vibra, vibro - liikaa kahvia nauttineen hermokimpun tärisevä olo

viiksikuppi - 1800-luvulla käytössä ollut kahvikuppi, joka auttoi herrasmiestä juomaan kahvinsa niin, että viiksivaha ei ainakaan kaikki sulanut kahviin

viljakahvi - entisina aikoina, kun ei ollut varaa juoda puhdasta kahvia, kahvin sekaan sekoitettiin viljaa, kuten ohraa, taikka sikuria - esimerkiksi kolmannes kahvia, kolmannes ohraa ja kolmannes sikuria

Kahvinkeittoa

Äitienpäivänä juodaan äitienpäiväkahvit.

vuotuisjuhlien kahvit - kahvit kuuluvat vuotuisjuhlien juhlintaan, näitä ovat Runebergin päivä runebergintorttuineen, laskiainen laskiaispullineen, pääsiäinen, äitienpäivä, juhannus, Lucian päivä ja joulu - juhannuskahvit pullatarjoiluineen ovat kuuluneet juhlatapoihin 1900-luvun alusta, ne juodaan usein ulkona - Lucianpäivänä perheissä Lucia-neitona esiintyvä tyttö tarjoilee valkoisiin pukeutuneena ja seppelepäisenä aamukahvia perheen aikuisille

välkehtivä jäteöljy - moneen kertaan keitetyn sumpin olomuoto, lukuisissa väreissä


Lähteet
Tuula Saarinen: Pannu kuumana - Suomalaisia kahvihetkiä - SKS 2011
Rosemary Moon: Kahvi - Gummerus
Nykysuomen sanakirja WSOY
Spectrum: Kahvi
Pauligin kahvisivut
Wikipedia
Kotiseudun Sanomat: Maaseudun kadonneet ammatit
Museovirasto: Perkolaattori eli pulputuspannu 1900-luvun alusta
Viisi Tähteä: Cappuccinon Suomi-historia
Robert's Coffee: Kahvilasanastoa
Mokkamestarit.fi: Kahvit


Wigomat
Wigomat - maailman ensimmäinen suodatinkahvinkeitin 1954

Maailman ensimmäinen sähköinen suodatinkahvikeitin, joka korvasi perkolaattorin. Monet valmistajat tekivät tämän jälkeen omia keitinmallejaan, mutta saksalainen Wigomat oli vuosikymmenten ajan ykkönen.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright www.acosta.eu
*** tunturisusi.com linkit ***