Armas Toivo Valdemar Maasalo (vuoteen 1905 Masalin; 28. elokuuta 1885 Rautavaara – 9. syyskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja urkuri.
Armas Maasalo opiskeli urkujensoittoa Viipurin lukkari- ja urkurikoulussa lukuvuoden 1905–1906. Vuonna 1907 hän ilmoittautui sekä Helsingin Musiikkiopistoon
että Helsingin yliopistoon, josta valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1911. Samaan aikaan hän opiskeli musiikkia Helsingin Filharmonisen
seuran orkesterikoulussa. Maasalo täydensi opintojaan Ranskaan ja Saksaan vuosina 1919−1925 tekemillään opintomatkoilla.
Maasalo työskenteli muun muassa Helsingin normaalilyseon musiikinopettajana vuosina 1916–1952, Kansallis-Kuoron johtajana vuosina 1915–1949,
Helsingin Johanneksenkirkon urkurina 1926–1958, Helsingin kirkkomusiikkiopiston johtajana 1923–1951, Suomen Kirkkokuoroliiton ensimmäisenä
johtajana 1931–1960 ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osaston johtajana vuosina 1951–1955. Hän oli myös virsikirjakomitean jäsen 1930-luvulla.
Maasalo toimitti yhdessä Taneli Kuusiston ja Aleksi Lehtosen kanssa vuonna 1943 käyttöön otetun Suomen evankelisluterilaisen kirkon koraalikirjan,
joka korvasi Richard Faltinin vuonna 1871 toimittaman koraalikirjan. Maasalolla oli lukuisia luottamustehtäviä kirkkomusiikin alalla; hän toimi mm.
Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen Kirkkokuoroliiton puheenjohtajana sekä monien laulujuhlien johtajana ja palkintotuomarina. Professorin arvonimi myönnettiin hänelle 1947.
Armas Maasalon tuotanto sisältää muun muassa kaksi orkesterisarjaa, pianokonserton, urku- ja kuoroteoksia, liturgista ja hengellistä musiikkia.
Hän on säveltänyt myös joululauluja sekä lauluja koululaulukirjoja varten. (Wikipedia)
Mä kanssa enkelten
Armas Maasalo