Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä - Copyright © Ingvarr Zhmakin


Kiitos, jos jaat tätä Lapin sanasto-sivua alla olevalla toiminnolla Facebookissa.



PORO- ERÄ- TUNTURI- ja LAPPISANASTOA

Tässä pienessä sanastossa osa sanoista periytyy lapinkielestä, eli saamesta 1800-luvulta, osa ehkä norjasta ja ruotsista - ja osa taas nykypäivän suomen kielestä. Saamenkieliset sanat, jotka kursiivilla, Samuli Paulaharju, T.I. Itkonen, Kullervo Kemppinen. Lähteenä myös Nykysuomen sanakirja ja eräät muut alan teokset, sekä Paliskuntien yhdistys. Lähteenä myös: Martti Anneberg; Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja.

Kolme saamen kieltä Suomessa

Saamen kieliä on yhteensä kymmenen, joista kolmea puhutaan Suomen saamelaisalueella. Suomen saamelaiset voidaan siten kielellisesti jakaa kolmeen ryhmään: pohjoissaamelaisiin, inarinsaamelaisiin ja kolttasaamelaisiin. Saamen kieltä puhuvien henkilöiden määrää on vaikea arvioida, mitä osoittavat asiasta esitetyt varsin erilaiset lukemat. Oletettavasti saamen kieltä puhuvia on kaiken kaikkiaan noin 30 000 - 50 000. Virallisissa yhteyksissä Suomessa saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa. Inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa ja sillä on noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä. Koltansaame (sää'mkiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa.

Erillisinä kielinä saamen kieliä on alettu pitää erityisesti sen jälkeen, kun kuudelle päävariantille luotiin omat ortografiat, standardisoidut oikeinkirjoitusjärjestelmät. Nämä kuusi saamen kieltä ovat eteläsaame, luulajan saame, pohjoissaame, inarinsaame, koltansaame ja kildinin saame. Saamen kielet kuuluvat uralilaisten kielten suomalais-ugrilaiseen haaraan, ollen sukua suomen kielelle ja muille Itämeren suomalaisille kielille kuten virolle.
E8 Kilpisjärvi

Kuvassa Eurooppatie E8, Kilpisjärvellä kohti Norjaa 25.8.2016. Eurooppatie E8 kulkee Suomen Turusta - Porin, Vaasan, Kokkolan, Oulun, Tornion ja Kilpisjärven kautta - Norjan Tromssaan. Tien pituus on 1 410 kilometriä ja se on muodostettu vuonna 1992.

Saamessa paljon ilmaisuja porosta ja luonnosta

Jokaisessa kielessä on omat erityisalueensa, joihin se on kehittänyt tavallista runsaammin ilmaisuja. Saamessa näitä ilmaisuja ovat esimerkiksi luontoon ja poroon liittyvät. Luettelossaan poroon liittyvistä nimityksistä Suomen saamelaisalueella T.I. Itkonen luetteli aikanaan yli puolisen tuhatta ilmaisua. Porot erotetaan toisistaan värin, iän ja sarvien muodon perusteella. Professori Pekka Sammallahden mukaan poron nimityksiin liittyy satakunta perusvartaloa, joiden avulla voidaan rakentaa lukemattomia muunnoksia jopa jokaisen poron erottamiseksi. (Veli-Pekka Lehtola: Kieli - todellisuuden kartta).
E8 Kilpisjärvi

Yksi kuva kertoo monta tarinaa. Kilpisjärvi 18.8.2015.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Ingvarr Zhmakin
Lapinkuusio

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kari Pihlaviita


Lapinkuusio (Pedicularis lapponica)

Keltaisia, ruusuntuoksuisia kukkia kasvattava lapinkuusio kuuluu näivekasveihin. Se on pohjoisen Lapin kasvi, yleisintä sen esiintyminen on Utsjoella ja Enontekiöllä. Lapissa se viihtyy tunturikankailla, tunturikoivikoissa ja paljakkanotkelmissa. Eteläisimmillä kasvupaikoillaan, Rovaniemen korkeudella, sitä tapaa karuista kangasmetsistä ja puronvarsipensastoista.

Lappisanasto A - L

A
Lapin sanastoa aapa, aaphe = suuri puuton suo, aukea neva - myös aava merenselkä
Lapin sanastoa Aapa-Lappi = Etelä-Lappi
Lapin sanastoa aapamies = merimies
Lapin sanastoa ahde, luohkka = kapea sola
Lapin sanastoa ahelmus = kapea sola, kapeikko
Lapin sanastoa ahermus, boatka = kapeikko, ahdas sola
Lapin sanastoa ahkio = pulkkamainen tai venemäinen poron tai miehen vetämä jalakseton kuljetusneuvo, veturi
Lapin sanastoa ahmajäsen = poron takajalan jäsen, johon ahma poron kimppuun hyökätessään tarttuu kiinni
Lapin sanastoa aihki = iso ja tuuhea petäjä, ikipetäjä, aarnihonka
Lapin sanastoa aihkimettä, aikavuovdi = vanha metsä
Lapin sanastoa aita, kaarre, erotusaita = johdinaidoin eli siuloin varustettu aitaus, jossa erotus tapahtuu
Lapin sanastoa aito = porojen lumeen polkema sileä tie
Lapin sanastoa ajo = aukea niitty, niittyaukio, -raivio
Lapin sanastoa ajopeski, vuodjenbeaska = lujakarvaisista porontaljoista ommeltu umpitakki, jonka karva on ulospäin
Lapin sanastoa akantakku = jokirannoilla kasvava taipuisa heinä
Lapin sanastoa akkanen = holkeri, grönlanninhai, jäämerenhai
Lapin sanastoa akkimus = naistenmies
Lapin sanastoa alankoyö = pimeä syysyö ennen kaamosaikaa
Lapin sanastoa asento, asentopaikka, orohat = tilapäinen tai vakituisempi levähdys-, kahvistelu- ja ruokailupaikka taivasalla - läheisyydessä mielellään kelopuustoa ja talvellakin sula kaltio
Lapin sanastoa aukipää = paljaslakinen vaara
Lapin sanastoa auhti, autti = haahka
Lapin sanastoa auhto, avzu = pensaikkoa kasvava jokiranta - jokivarsiniitystä metsään pistävä kieleke - kostea jokivarsilehto


Hannukurun autiotupa

Hannukurun autiotupa. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Alexander Savin


Lapin sanastoa autiotupa = maksuton, kaikkien käytettäväksi vapaa tupamökki erämaissa, tuntureilla, kansallispuistoissa ja retkeilyreittien varrella - autiotuvat voidaan karkeasti jakaa virallisiin ja epävirallisiin tai huollettuihin ja huoltamattomiin tupiin - virallisia autiotupia ylläpitää pääasiassa Metsähallitus - autiotupa on vaatimaton rakennus, joka on tarkoitettu erämaassa omin voimin eli jalkaisin, hiihtäen, meloen tai soutaen liikkuville - tuvat ovat avoimia, lukitsemattomia yöpymis- ja levähdyspaikkoja - tuvissa voi yöpyä yön tai kaksi ilman ennakkovarausta - ota huomioon, että ruuhka-aikoina tupiin ei aina mahdu - autiotuvissa on makuulaverit, pöytä, penkit, keittoastioita, kamiina ja kuivakäymälä sekä joskus kaasuliesi - lisäksi on polttopuuta sekä saha ja kirves - tuvissa ei saa tupakoida - osaan tuvista ei saa tuoda lemmikkieläimiä - Autiotuvat autiotupia Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa
Lapin sanastoa autiotupien kultaiset säännöt = erämaan kirjoittamattomat lait, jotka Lapin läänin autiotupatoimikunta 1950-luvulla kokosi Kulkijan kymmeneksi käskyksi: - Autiotuvat autiotupien kultaiset säännöt
Lapin sanastoa autsi, ävdzi = syvä rotko, kanjoni
Lapin sanastoa autti = sanan pohjalla lienee saamen kielen sana ávzi, joka merkitsee syvää laaksoa, rotkoa - autti-sanan lähtöpaikkana voidaan pitää juuri könkään rotkoaluetta - Autti-alkuisten paikannimien pohjalta on sitten myöhemmin syntynyt myös asutusnimi Autti, joka on käytössä kylän ja talon nimenä sekä myös sukunimenä - autti on myös haahka - tiheämetsäinen korpimaa - metsäperäinen alava maa - kostea metsänotkelma - joen tai puron varrella oleva alankomaa - nuorta koivua kasvava vedenrantaniitty
Lapin sanastoa autto = matala, metsäinen laakso, tiheämetsäinen kostea notkelma, alanne auvakko, buodga = aukea paikka metsässä, metsäaukio

B
Lapin sanastoa biegga = tuuli - lullebiegga on etelätuuli
Lapin sanastoa bitjuus = kapustarinta, tunturikurmitsa

E
Lapin sanastoa elo, eällu = suuri porolauma (tuhansiakin poroja), poroisännän omistama porokarja
Lapin sanastoa elämänpuu, eallinmuorra = tunturikoivu, pensasmainen hieskoivun alalaji, joka on eritoten pohjoisimpien paliskuntien elämänpuu - se määrää sen rajan, missä ihminen elää ja tulee toimeen - tunturien rinteillä tunturikoivu nousee aina 600 - 700 metrin korkeuteen
Lapin sanastoa emäpakkanen = tosi kova pakkanen, oikein kaikkien pakkasten äiti
Lapin sanastoa emäte, emätin, emätti = poron ruokatorvi (erikoinen murresana, jonka etymologia on tuntematon) - kirjakielinen merkitys, naisen häpy, vulva
Lapin sanastoa eno, eädnu = iso joki, virta, emojoki
Lapin sanastoa erakko = erämaa
Lapin sanastoa erotus, pykällys = tilaisuus, jossa syksyllä tai talvella porot merkitään, teurastetaan tai kuohitaan ja samalla erotellaan omistajilleen, eläviksi ja teuraiksi
Lapin sanastoa etiäiset = ennusmerkit
Lapin sanastoa etto, ettoaminen = porojen kokoaminen erotusta varten
Lapin sanastoa Etu-Lappi = Etelä-Lappi, metsälappi
Lapin sanastoa eväshonka, niestesoarvi = mukaan otettava tervaspuu
Lapin sanastoa evästuohi, niestebeassi = mukaan otettavat tuohisytykkeet

F
Lapin sanastoa ferskotti = ennakko, förskotti


Tunturikoivu

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © HibaHaba


Tunturikoivu (Betula pubescens czerepanovii)

Tunturikoivu on hieskoivun alalaji. Porot syövät tämän pensasmaisen puun lehtiä ja oksia. Tunturikoivua tavataan aina 980 metrin korkeudelle saakka. Sitä kasvaa eniten Lapin koivuvyöhykkeellä Inarissa ja Enontekiössä. Se on monin paikoin tunturissa ainut puu, joten sitä käytetään myös poltto- ja nuotiopuuna.

G
Lapin sanastoa gaissa = korkea tunturi, jonka huipulla lumi pysyy kesät talvet
Lapin sanastoa galles = rikas, äveriäs eli rikkaamus, poroisäntä
Lapin sanastoa gielas = matala tunturinharja
Lapin sanastoa giellavälggu = sinirinta

H
Lapin sanastoa haasio = riu'uista tehty aidan muotoinen teline, jota käytetään mm. heinän kuivatukseen
Lapin sanastoa haavhesta = myrskylintu
Lapin sanastoa haippa, haipa, haipi = vanha nimitys pororosvolle
Lapin sanastoa haleva = raita, halava
Lapin sanastoa hanho = kaksikorvainen pahkamalja, korvat muistuttavat linnun päätä ja pyrstöä
Lapin sanastoa hani = hanhi
Lapin sanastoa hankelas = alli
Lapin sanastoa hankosarvi = poro, jonka valtasarvien kärjet ovat hankomaiset
Lapin sanastoa (h)apro = leveälehtinen tunturiruoho
Lapin sanastoa hanteli = kauppapuoti
Lapin sanastoa harppuneeri = harppuunan heittäjä mursunpyynnissä
Lapin sanastoa hattara = metsässä karmivasti naurava naismenninkäinen
Lapin sanastoa havulaavu = voitiin pystyttää ettomiesten eli roikan usein käyttämälle asentopaikalle
Lapin sanastoa heinäkenkä = lappalaisten kengissä heiniä sukkien tai jalkarättien sijaan, poron koipinahoista tehty kenkä vuorataan pehmitetyillä saraheinillä
Lapin sanastoa helmakoriste, luoska = miehen lapintakin helmakoriste, joka koostuu kahdesta vierekkäin ommellusta punaisesta, tai yhdestä kaksisäikeisestä sinipunaisesta villalangasta
Lapin sanastoa hengata = ripustaa, riippua
Lapin sanastoa henka, heanggu = kallio- ja tunturijyrkänne, pahta, vuorenseinämä
Lapin sanastoa henkapahta, heanggobakti = äkkijyrkkäseinäinen kallio - vuoren kylki
Lapin sanastoa herva, hearva, hearvabaddi = saamelais- eli lapinpuvuissa käytettävä, koristekuvioinen verkanauha tai -kuosi - lapintakin hervakoristelun avulla muotoutuvat alueelliset takkimallit
Lapin sanastoa hevosenpuola = sianmarja, -puolukka
Lapin sanastoa hidasjalkainen, meatki = ajokas, joka on menevinään, vaikka matka ei edisty millään
Lapin sanastoa hieru = lahti
Lapin sanastoa hi(i)htaa = hiihtää
Lapin sanastoa hiljainen tieto, jaskes diehtu = osa (poromiesten) tiedoista, jotka opitaan seuraamalla luonnon merkkejä ja eläinten käyttäytymistä - esimerkiksi sään muutokset aistitaan erilaisista luonnon ennusmerkeistä - intuitiivisuus, herkkyys, oppiminen ja luovuus ovat osa hiljaista tietoa - kyky lukea ympäristöä
Lapin sanastoa hilkka, liidnegahpir = saamelaisnaisen päähine, Lapin värein koristeltu myssy
Lapin sanastoa hilpu, narvi = henkäyksen ohut, helposti irtoava tuohen ulkokerros, tuohenjulmu, tunturikoivussa, jota poro voi käyttää ravinnokseen
Lapin sanastoa hirvas, sarvis = kolmea vuotta vanhempi, täysikasvuinen urosporo, salvamaton eli purematon
Lapin sanastoa hirvenpoika = erittäin pitkäkoipinen poro
Lapin sanastoa hokmannin tipat = spriin ja eetterin sekoitus, joka aiheuttaa nopean humalan - hyvä lääke tunturissa
Lapin sanastoa horha = syvä rotko, ryteikköinen notkelma metsässä
Lapin sanastoa hotti = joen sivuväylä
Lapin sanastoa hotusiini = lamppuöljy
Lapin sanastoa huikonen, burdu - melkoinen matka tai tovi
Lapin sanastoa hulpa, hulpio = reuna, ääri, esim. jokitörmä, jonka virta on kovertanut niin, että sen reuna on tyhjän päällä
Lapin sanastoa hulva = lampi, suolampi
Lapin sanastoa huornainen = matalahko vaara isomman kainalossa, kupeessa tai seuralaisena
Lapin sanastoa huove = suojakeli
Lapin sanastoa hurhaus = vetoketju
Lapin sanastoa hutsoo! = varsinaisen toimintakäskyn jälkeinen komennushuuto porokoiralle
Lapin sanastoa huura, ruzzu = syvä rotko, jyrkänne
Lapin sanastoa hyttinen = pieni sääski
Lapin sanastoa häkärä = pakkassumu
Lapin sanastoa härkä = kuohittu urosporo, ajoporo
Lapin sanastoa häytyä = täytyä, olla pakko
Lapin sanastoa hööri = hyvä keli, ilma, sää - onni, tuuri
I
Lapin sanastoa internaatti = koulun oppilaiden asuntola
Lapin sanastoa isokirja = raamattu

J
Lapin sanastoa jaara = jäärä, pässi
Lapin sanastoa jakura = lyhyt ja paksujalkainen poro


Njalla

Njalla, jalka-aitta - niliaitta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Ullis


Lapin sanastoa jalka-aitta, juolgeaiti, njalla = pylväiden varaan rakennettu aitta
Lapin sanastoa janturi = vuorokausi
Lapin sanastoa jasa, jassa = sulamaton lumikinos kesällä; viipymälumi tunturissa
Lapin sanastoa jauri, jävri = järvi
Lapin sanastoa jaurotus, jävradah = umpinainen järvenlahti, jonka kapea salmi erottaa pääjärvestä
Lapin sanastoa joiku, juoiggus = saamelaisten ikiaikainen laulumuoto
Lapin sanastoa jokireikä = joenkuru, jokilaakso
Lapin sanastoa jokivankka = joenkuru, jokilaakso
Lapin sanastoa jokka, johka = keskikokoinen joki - syvähkö puro
Lapin sanastoa jokos, jolos, jolas, jotos, rannio, juvake = porojen kulkema ura hangessa, eläinten polku
Lapin sanastoa jolma, tsoalbmi = salmi, lyhyt joki kahden järven välissä
Lapin sanastoa joukhainen, joukahainen = joutsen
Lapin sanastoa jukko = ahkion vetohihna
Lapin sanastoa juksata = pyytää kalaa, turskaa jokikoukulla, ongella, meren syvyyksistä
Lapin sanastoa juolu, juolikko juovva = louhikko, kivikko, kolu
Lapin sanastoa juonto = jono, tunturijono
Lapin sanastoa juopa = syvä kuilu, syvänne
Lapin sanastoa juovattaa = seurata jonkun jälkiä, jonkun perässä
Lapin sanastoa juppo = keilamainen vaaran huippu
Lapin sanastoa jupukka = pieni mäki, pieni vaara, keilamuotoinen harju
Lapin sanastoa jurmu, jorbmi = joen syvännepaikka, joenmutkan lahti
Lapin sanastoa juroutua = olla paikallaan liikkumatta
Lapin sanastoa jutaa, judata jottih = kulkea, ajaa, liikkua, siirtyä toiseen paikkaan, matkata, vaeltaa - porojen kuljettaminen paikasta toiseen
Lapin sanastoa juto = ajoporo, ajokas, vetäjä
Lapin sanastoa jutokeino = kulkutie
Lapin sanastoa juva = loiva, aaltoileva, vaihtelevasti kuohuva koski
Lapin sanastoa jyleä = liukas keli syksyllä vähän lumen aikana
Lapin sanastoa jylikki = ohut jäähanki, vähälumisuus - jylikkikeli
Lapin sanastoa jyppyrä, klubbu = jyrkkä kivikkokumpu, tai korkea pieni vaara, jossa voi näkyä jälkiä tulipalosta
Lapin sanastoa jyr(h)ämä = syvä, leveä avanto kosken alapuolella, sama kuin järämä
Lapin sanastoa jällit = kalojen kuivausorret
Lapin sanastoa jänkä, jänkkä, jiegge, jeäggi = neva, aava, pientä koivua tai mäntyä kasvava suo, räme
Lapin sanastoa jänkälintu = kahlaaja, kosteikkolintu
Lapin sanastoa jänne = aapasoilla samansuuntaiset, veden juoksusuuntaan kohtisuorat mätäsmuodostumat
Lapin sanastoa järämä = syvä, tyyni joen laajentuma kosken alla, sama kuin jyr(h)ämä


Lapinorvokki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kari Pihlaviita


Lapinorvokki (Viola biflora)

Useimmat luonnonvaraiset orvokkimme ovat sinikukkaisia ja kaiken kaikkiaan toistensa näköisiä. Lapinorvokki on ainoa pohjoisessa kasvava keltakukkainen orvokkilaji. Tunturiseuduilla yleisen lapinorvokin varsi on pysty, hento ja haaraton. Kalkinsuosijakasvi kasvaa lumenviipymillä, puronvarsilla ja paljakan niityillä. Suomessa lapinorvokkia kasvaa vain aivan pohjoisessa, esimerkiksi Inarin seudulla. Kuvassa yllä lapinorvokki Enontekiöllä.

K
Lapin sanastoa kaala = tietynmittainen suopunkinuora, pituus puolensataa syltä
Lapin sanastoa kaalo = kylmä, viileä
Lapin sanastoa kaamos, skaabma = keskitalven auringoton, valoton pimeä aika
Lapin sanastoa kaaristaa = köyttää, sitoa kiinni nuoralla tai hihnalla
Lapin sanastoa kaarre, kaarri = aitaus, johde, suuri poroaitaus kahoineen eli siuloineen
Lapin sanastoa kaarto, palsadah = jänne, mätässilta aapasuossa
Lapin sanastoa kaha = aidasta lähtevät sivuaidat
Lapin sanastoa kahvinporot = eräpannun pohjalla kahvittelun jälkeen
Lapin sanastoa kaira = jokivarsien välinen laaja ylänne, selkonen
Lapin sanastoa kaisa, kaisi, kaissa kaisa = korkea, särmikäs, suippolakkinen tunturi, gaissa - kesälläkin lumilakinen
Lapin sanastoa kaita, skäidi = kahden jokilaakson välinen tunturiselänne, kairaa vähäisempi
Lapin sanastoa kaivos = lumisuhteet jäkälän kaivamisen kannalta
Lapin sanastoa kalakenttä = kalamiehen asentopaikka kalajärven rannalla
Lapin sanastoa kalakotka = merikotka
Lapin sanastoa kaljanne, galja = lumeton jää, iljanne
Lapin sanastoa kaljama, galja = keväinen karkea jää, kun lumi on sulanut sen päältä ja vesi kuivunut; liukas jää varsinkin tiellä
Lapin sanastoa kallas = äyräs, parras - reunama viettävä rinne
Lapin sanastoa kallokas, kallokkaat = poron kallonahasta ommellut kengät
Lapin sanastoa kalppinokka = valkeaturpainen poro
Lapin sanastoa kaltio, kaldu, galdu = lähde, hete - yleisimmin kuivahkossa maaperässä esiintyvä, talvellakin sulana pysyvä, pulppuava lähde
Lapin sanastoa kalve = varjopaikka
Lapin sanastoa kammi, gamme = turve- tai puukota, -maja, matalahko maapohjainen asumus
Lapin sanastoa karistaa = käydä päälle, hyökätä kimppuun
Lapin sanastoa karppa = vitsa, jolla piiskataan lapsia tai ajetaan lehmiä
Lapin sanastoa kasa = kulma
Lapin sanastoa kaskakka = äskettäin purtu poro
Lapin sanastoa keino, keäidnu = tie, suunta
Lapin sanastoa kelhäniitty = huono luonnonniitty tunturissa
Lapin sanastoa kelo = pystyyn kuivunut puu, mikä puulaji tahansa
Lapin sanastoa kemi = veteen sortunut jokiäyräs, luhistunut rantajyrkänne - kuiva kenttä tai keto
Lapin sanastoa kemppi, gämpa = kaunis, soma, komea
Lapin sanastoa kenkätä = antaa, lahjoittaa
Lapin sanastoa kennäs = pieni kohouma, kumpu maastossa, kumpare, töyry
Lapin sanastoa kenttä = vanha Lapin asuin- eli asentopaikka
Lapin sanastoa kermikkä = poro toisena kesänään, paikoin ensimmäisestä syksystä saakka
Lapin sanastoa kero, tseärru = paljas, kekomainen tunturinlaki
Lapin sanastoa kerttämä = naava puun kyljessä, sen pohjoispuolella
Lapin sanastoa kesakko = kesällä syntynyt vasa
Lapin sanastoa kesukka = kesy poro
Lapin sanastoa kieddi, kieddi = kenttä, tasanne
Lapin sanastoa kiedgam = lapin kätkyt, komsio
Lapin sanastoa kiekerö = poron jäkälänkaivukuoppa
Lapin sanastoa kiela = poronsarvesta tehty rengas, jonka läpi suopunki heitettäessä juoksee tehden silmukan
Lapin sanastoa kielas, kielas, gielas = kapea, poikki maanselän ulottuva ylännemaa tuntureilla, koivikkoa kasvava - pitkä, matala tunturiharju
Lapin sanastoa kieppi = metsälinnun lumeen kaivama nukkumakuoppa
Lapin sanastoa kieruna = kiiruna, tuntuririekko
Lapin sanastoa kiisa, gisa = lipas, arkkunen
Lapin sanastoa kinnipeski = peski, josta karva on kulunut pois
Lapin sanastoa kippa = sairas poro
Lapin sanastoa kirmu, kirnu = erotusaidan pyöreä osa - aidan osa, karsina jossa erotus tehdään
Lapin sanastoa kirnuaminen = erotus
Lapin sanastoa kirvata = kirota
Lapin sanastoa kisura, kurtsa, kermi, rautsa, morri = pieniä, raihnaita poroja
Lapin sanastoa kiva = kova, vahva, luja
Lapin sanastoa kivalo, cavil = erämaa, selkonen, kiveliö, salo - korkea vaara tai vaarajono
Lapin sanastoa kiveliö, cavil = laaja asumaton metsämaa, saloseutu, sydänmaa, selkonen
Lapin sanastoa kivirakka = röykkiöinen, louhinen kivikko
Lapin sanastoa koarvi, koarvi = kovera, suuren jyrkänteen reunama, röytä
Lapin sanastoa koddi, koddi = peura
Lapin sanastoa kojamo = uroslohi
Lapin sanastoa kollostaa = valjastaa poroja joko ahkioineen tai ilman - peräkkäin toisiinsa kiinni sonnustaen
Lapin sanastoa kolo = kolkko, ruma
Lapin sanastoa kolsa = koskelo
Lapin sanastoa kolso = metso
Lapin sanastoa kolu, juovva = kivikko, louhikko, rakka
Lapin sanastoa komsio = lapinkätkyt, selässä kannettava, puusta koverrettu, nahalla päällystetty kuomullinen kaukalo
Lapin sanastoa konelo, koadnil = joenlahti, joenmutkan laajentuma
Lapin sanastoa konto = sumu, usva
Lapin sanastoa kopara = poron sorkka
Lapin sanastoa koppa = aita, aitaus
Lapin sanastoa kopukka = pieni kelolautta
Lapin sanastoa koranus = kirosana
Lapin sanastoa koro = käpytikka
Lapin sanastoa korsa, gorsa = sola, syvä ja ahdas kuru tunturissa
Lapin sanastoa kortsi, gorzze = jylhän tunturikurun äkkijyrkkä, louhikkoinen vesiputous
Lapin sanastoa kortto = paha, pilaus, käytetään myös kirosanana
Lapin sanastoa kosompi = viileämpi
Lapin sanastoa kossi = pieni lohi
Lapin sanastoa koste = suvantopaikka koskessa kiven tai saaren suojassa, akanvirta
Lapin sanastoa konttori = erotusaidan sivukarsina
Lapin sanastoa kosotus, kosatus = poro viidennellä ikävuodellaan
Lapin sanastoa kraviaiset = hautajaiset
Lapin sanastoa kuer, kueri = taimen
Lapin sanastoa kuetsamo, kauttsam = laaja, matalahko vaara, usein ylin laki paljas tai harvapensaikkoinen


Parker Schnabel

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Gold Rushin kullankaivajista Copyright Lwp Kommunikáció


Kultamaat ovat osa Lapin ja myös Amerikan kulttuuria. Lännen suurilta kultamailta, Alaskasta ja Kanadasta, kullankaivaja Parker Schnabel on tullut vuosien mittaan hyvin tutuksi television kultaohjelmia seuraaville.
Parker Schnabel Kultaa ja kultaryntäyksiä
K
Lapin sanastoa kuksa = pahkakuppi, puinen juomakuppi
Lapin sanastoa kulju, guovda = rotko, kuru, kuilu, notkelma - hiekkainen, hedelmätön ja huonokasvuinen maastokohta tai maaperä - kukkula, kumpare, törmä - maankohouman paljas laki - kenkäheinää kasvava kosteikko tai vetinen painanne, silmäke
Lapin sanastoa kulppu = koiran kaulaan sidottu puukapula tai haarukka, joka estää sitä liikaa hätyyttelemästä poroja ja juoksentelemasta "joutavan tautta" pitkin kyliä ja metsiä


Kultaa

Kultaa, jota on huuhdottu Lapistakin jo 1800-luvulta lähtien.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Ian Sutton


Lapin sanastoa kulta, kullanhuuhtoja, kullanhuuhdonta, kullankaivuu, kultaryntäys, kultahiput = Lapin puroista ja joista ja niiden varsilta löydetään kultaa, joka pitää ensin kaivaa ylös ja sitten huuhtoa vaskoolilla - ensimmäinen kultaryntäys koettiin Ivalojoella vuosina 1869 - 1900 - Tankavaaran kulta-alueen löysi vuonna 1936 Aleksanteri Peltovuoma eli Sauva-Aslakki - Lemmenjoella kullanhuuhdonta alkoi vuonna 1945 - kullanhuuhdonnan tärkein väline on vaskooli - katso myös kultahiput ja vaskooli
Lapin sanastoa kultahiput = Lapin kullanhuuhtojat ovat nimenneet erikokoiset kultahiput pienimmästä isoimpaan: hengetön, saivare, täi, lutikka, russakka, isomus
Lapin sanastoa kultakuume = myös Lapin kullan yhteydessä, lienee yksi oudoimmista "sairauksista" - sehän on pahimmillaan jonkinlainen maaninen kiihkotila, jossa kultaa himoitseva ihminen menettää paitsi ruokahalunsa, myös unentarpeensa ja lopulta kaiken järkensäkin, ollen valmis vaikka mihin mielettömiin tekoihin kultaa saadakseen
Lapin sanastoa kulvakko = rykimän uuvuttama hirvas
Lapin sanastoa kumppi = susi
Lapin sanastoa kunteus = poro neljännellä ikävuodellaan
Lapin sanastoa kuohahtanut = vähän päästä vialla, ei täysipäinen
Lapin sanastoa kuolkuna = harva mäntymetsä
Lapin sanastoa kuolpuna, kuolba = tasainen, hietapohjainen jäkäläkangas (myös kuolpana)
Lapin sanastoa kuorata, guorrot = seurata jälkiä, mennä perässä
Lapin sanastoa kuosto = iso puolikuiva petäjä
Lapin sanastoa kuotko = rämeinen notkelma, alava kohta kahden järven välissä
Lapin sanastoa kuotku, guotkku = pitkähkö niemen, jängän tai järven kannas - tyveltä kaita niemi
Lapin sanastoa kurjenkenkä, jänkäkenkä, vitsakenkä = vitsoista väännetty ja kursittu suokenkä - käytetään myös lumikenkänä
Lapin sanastoa kurjenpuola = karpalo
Lapin sanastoa kurkkio = jyrkkä, korkea, louhinen vesiputous
Lapin sanastoa kurmu, permu = toukka, saulakka - poron ihosaivartajan, porokiiliäisen eli poropaarman toukan aiheuttama tulehduspesäke ja pahka poron selässä
Lapin sanastoa kurmupaarma = porokiiliäinen
Lapin sanastoa kurppa = selkäreppu, useinkin vain vaatteesta kääräisty - nyytti, käärö, laukku, reppu - niestakurppa on eväsreppu
Lapin sanastoa kurra, skurcu = kapeapohjainen kuru tai rotko
Lapin sanastoa kursikko = pensaikko, risukko metsässä
Lapin sanastoa kursu = vedenuurtama kapea ja syvä notko, raviini, vaikeapääsyinen alanko; notko
Lapin sanastoa kursunki = niitty, jonka läpi kulkee luonnonoja
Lapin sanastoa kurtta = (teurasporon) kaulaliha - kapeikko
Lapin sanastoa kuru, kurra gurra = syvä, ahdas, tunturien välinen tunturirotko - kapea tunturirotko, tunturien välinen kuilu, tievojen välinen notko
Lapin sanastoa kusikas = poro, joka on perso ihmisen virtsalle
Lapin sanastoa kuu = rasva, tali
Lapin sanastoa kuuja = järvitaimen
Lapin sanastoa kuukkahainen = kuukkeli, kuusanka


Kuukkeli

Kuukkeli, joka usein Lapissa ilmestyy vaeltajankin taukopaikalle.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Ian Sutton


Lapin sanastoa kuukkeli = lapinnärhi, kuusanka - vanhojen uskomusten mukaisesti poromies suojelee kuukkelia, onnen lintua - kuukkeli on myös sielun lintu, johon kuolleen poromiehen henki siirtyy
Lapin sanastoa kveeni = norjalaisten Jäämeren rannan suomalaisille antama nimitys, ruijansuomalainen, suomalaiset ovat pitäneet sitä haukkumanimenä
Lapin sanastoa kyynäsmukka = hyvin jyrkkä maaston mutka
Lapin sanastoa kärrä = parikiloinen lohi
Lapin sanastoa kätkä, keätgi = ahma (vrt. geädge=kivi)
Lapin sanastoa köngäs, keävngis = voimakas, vaahtoava vesiputous - äkkijyrkkä vuolas putous koskessa
Lapin sanastoa kössö = hassahtava ihminen

L
Lapin sanastoa laavu, laavvu = avoin vinokatos, havuista tai telttakankaasta kyhätty - sateen ja tuulen suojaksi riukujen varaan levitetty kangas
Lapin sanastoa laki = paljas tasainen tunturin tai vaaran huippu
Lapin sanastoa (laajempi kuin kero, mutta pienempi kuin oaivi)
Lapin sanastoa lako, lahku = laaja, matalahko alanko tunturissa
Lapin sanastoa lamu = avara, laaja, väljä
Lapin sanastoa lanta, lantalainen = saamelaisten suosima haukkumanimi erit. ruotsalaisista ja suomalaisista - talossa asuja, ei lappalainen
Lapin sanastoa lantto, laaddu = lampi, kosteikkopainanne, joka voi olla loppukesästä kuivilla - alava paikka
Lapin sanastoa Lapin Kulta = suomalainen Hartwallin valmistama olutmerkki
Lapin sanastoa lapinkuume = kultakuumeeseen verrattavissa oleva, lumoutunut tila, jossa ihminen kokee kiihkeää halua päästä Lappiin - "sairaus" paranee aina hetkeksi, kun matka toteutuu, mutta uusiutuu taas pian matkan jälkeen
Lapin sanastoa lapinkuusio = tuntureiden kaunis kukka - katso kuva ja selitys yltä
Lapin sanastoa lapinpöllö = lapinpöllö on pöllölaji, joka elää Lapin eteläisimmissä osissa - lapinpöllö lapinpöllö


Lapinvuokko

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kari Pihlaviita


Lapinvuokko (Dryas octopetala)

Arktisen tundran kukka ja Islannin kansalliskukka lapinvuokko, kasvaa Suomessa Käsivarren ja Inarin Lapissa. Yleinen lapinvuokko on vain Kilpisjärven seudun tuntureilla, pienempiä kasvustoja on Saariselällä, Pallas-Ounaksen alueella sekä Inarin ja Utsjoen tuntureilla. Kuusamon rotkolaaksojen seinämissä on säilynyt erillinen reliktipopulaatio. Luonnossamme varsin harvinainen lapinvuokko on tunturikasvillisuutemme kaunis keulakuva. Kuvassa lapinvuokko Oulangan kansallispuistossa, Kuusamossa.

Lapin sanastoa lapinvuokko = tuntureiden kaunis kukka
Lapin sanastoa lappalainen = saamelainen
Lapin sanastoa lappilainen = Lapin läänin asukas
Lapin sanastoa laskea = päästää irti
Lapin sanastoa laudi = kauttaaltaan, yleisesti
Lapin sanastoa letto = aukea, märkä hyllyvä suo
Lapin sanastoa leuku, niibi = lapinpuukko, iso leuku =tuorraniibi, muorraniibi
Lapin sanastoa lieko = tuulen kaatama puu, josta parkki on irronnut raippa, vitsa
Lapin sanastoa liemu = räkkäsuoja, porolato
Lapin sanastoa linkka = köngäs, vesiputous - jyrkkä, korkea putous
Lapin sanastoa liutsa = poron takajalkojen halvaus

Lohi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Juho Holmi


Lapin sanastoa lohi, lohenkalastus, lohensoutu = lohi on tärkeä Lapin jalokala - Teno sivujokineen on Euroopan parhaita Atlantin lohen kalastusalueita - Tenojoen lohi on aivan samanlainen lohi, kuin kaikki muutkin merestä vapaisiin jokiin nousevat lohet, mutta sillä on legendaarinen maine kalamiesten keskuudessa - utsjokelainen Tuomo Karjalainen nappasi Emma-vaapulla 11. heinäkuuta 2014 Suomen tiettävästi suurimman lohen Tenojoen Norjan salmesta - merilohi painoi 30,3 kg ja oli 148 cm pitkä - perinteinen lohenkalastus, lohensoutu, on vaativa ja haastava kalastustapa
Lapin sanastoa lohisääski = eräs koskikorentolaji, joka lentää jäitten lähtiessä samaan aikaan, kun ensimmäiset lohet nousevat Tenoon
Lapin sanastoa lohta = ullakko
Lapin sanastoa lohtakamari = kamari tuvan ullakolla
Lapin sanastoa loijakka = kuorma-ahkio
Lapin sanastoa loito, loaidu = erävuode, havuista tai varvuista - paikka kodassa, kahden puolen lieteä
Lapin sanastoa lompero = pieni lampi
Lapin sanastoa lompolo, luobbal = lampimainen suvanto, jokijärvi, pieni järvi, lampi
Lapin sanastoa loude, loue loavdda, loavda = kotavaate, iso hamppuvaate, joka kotariukujen varaan pingotetaan kesäkodan seiniksi
Lapin sanastoa louru, skoarru = kapea sola tai kuilu tunturissa
Lapin sanastoa loussa, loassa = lohi
Lapin sanastoa lovinoita = noita, joka lankesi hurmostilaan, jolloin hänen sielunsa uskottiin vaeltavan
Lapin sanastoa luhka = sarkainen hartiavaate, napitetaan kaulaan leuan alle
Lapin sanastoa luikko = veden syövyttämä joenmutka
Lapin sanastoa lukea = yli yksivuotiaat porot on luettava (Iaskettava) vuosittain verotusta varten
Lapin sanastoa lullebiegga = etelätuuli, maatuuli

Lumenviipymä

Lunta ja jäätä Mallan luonnonpuistossa heinäkuussa, 16.7.2014.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Kari Pihlaviita


Lapin sanastoa lumenviipymä, jassa = paikka, johon on kerääntynyt paljon lunta ja josta se sulaa myöhään pois
Lapin sanastoa luokka, luöhkkä = mäki, peitteinen vaara
Lapin sanastoa luostakka = valkeakylkinen poro
Lapin sanastoa luosto = tunturi, joka pysyy valkeakylkisenä
Lapin sanastoa luppo, lahppu = naava
Lapin sanastoa luspa = koski joenniskassa, järven luusuan alla


Lappisanasto Siirry jatko-osaan - Lappisanasto M - Ö
Kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Markusfjellet 25.8.2016

Kilpisjärvi kohti kolmen valtakunnan rajapyykkiä, taustalla Markusfjellet Norjan puolella. Markusfjelletin korkeus on 1 541 metriä. Se on siten yli 200 metriä korkeampi, kuin Suomen korkein kohta, tunturi Halti - 1324 metriä.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ingvarr Zhmakin
*** tunturisusi.com linkit ***