Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/xulescu_g


Palokärki (Dryocopus martius)

Palokärki on suurin kaikista Euroopan tikoista. Se on tikkojen tapaan tarkkaavainen, valpas ja utelias lintu. Palokärki pesii koko maassamme havumetsävyöhykkeen rajoille saakka. Pohjoisempana se kuitenkin selvästi harivnaistuu. Kaikkialla se silti on harvalukuinen, mutta laajat elinpiirit, vanhat mänty- ja sekametsät, kattavat tasaisesti koko esiintymisalueen. Toisin sama asia sanoen, palokärki esiintyy puhtaissa havumetsissä, sekametsissä ja lehtimetsissä koko maassa, pohjoisinta Lappia lukuunottamatta.

Suomen kannaksi on nykyisin arvioitu jo 30 000 - 50 000 pesivää paria. Laji on viime vuosina runsastunut. Runsastumista ovat saattaneet edesauttaa lajin sopeutuminen pesimään lähempänä ihmisasutusta ja leutojen vähälumisten talvien yleistyminen. (Suomen lintuatlas)

Olennaisinta lajin toimeentulolle ovat elinpiirin lähellä kasvavat, vanhat metsät, joissa on joko kuolleita tai kuolevia puita, sekä mielellään myös muurahaiskekoja riittoisiksi ruoka-aitoiksi.

Siellä, missä palokärki elää, sen yleensä havaitsee heti ja helposti, sillä palokärki on varsin kuuluva lintu.

Puun rungolla kavutessaan palokärki pitää kaulaansa luonteenomaisesti kulmaan taipuneena, mistä sen voi jo kaukaa vastavalossa erottaa muista tikoista.

Tuntomerkkejä

Puun rungolla kököttävää palokärkeä on melko mahdotonta sotkea mihinkään muuhun lintuumme. Palokärjen pituus on 40 - 46 cm, paino 285 - 385 g ja siipien kärkiväli 67 - 73 cm. Variksen kokoisena, solakkana ja pitkäkaulaisena palokärki on suurin tikkamme. Koiraalla on noenmusta, eli pikimusta sulkapuku ja punainen päälaki, jossa on pieni niskatöyhdön alku. Naaraalla punainen väri rajoittuu päälaen takaosaan.

Luunvärisen, kellerväsävyisen nokan kärki on mustahko. Silmän värikalvo on vaaleankeltainen.

Nuori lintu on ruskehtavamman musta. Nuoren koiraan otsa on ruosteensävyisen ruskea, muun päälaen ollessa punainen. Nuorella naaraalla on samalla tavalla punainen niska, kuin vanhemmallakin. Nokan kärki on epäselvemmin musta ja silmän värikalvo on siniharmaa.

Äänet

Tunnusomainen ka kauaskantava lentoääni on raikuva "pri-pri-pri-pri". Heti laskeuduttuaan puun oksalle, palokärki valittaa surumielisesti viheltäen "kliiu" tai toisinsanoen "kliije". Tämän vihellyksen se toistaa toisinaan muutaman kerran harvakseltaan peräkkäin. Palokärjen soidinhuutona on petomaisen kimeä "kui-kui-kui", tai "kly-kly-kly-kly", jonka voi kuulla uudelleen syksyllä.

Palokärjen rummutus on venytetyn pitkä, noin 2 - 2,5 sekuntia, ja huomattavan voimakas. Se kantautuu tyynellä ilmalla kilometrien päähän.

Pesintä

Pesä sijaitsee tavallisesti haavassa tai männyssä 3 - 18 metrin, mutta yleensä 5 - 9 metrin korkeudessa. Pesäpuuksi kelpaavat myös koivu ja tervaleppä. Pesäkoloa pitkällä nokallaan kovertavan palokärjen jäljiltä ympäristöön sinkoilee lastuja, jotka voivat olla kymmensenttisiäkin. Molemmat emot osallistuvat pesäkolon hakkaamiseen järeään puuhun.

Jokaisena vuotena tehdään uusi kolo. Soikea kolo on noin 10 - 11 cm korkea ja yhdeksän senttimetriä leveä. Vanhat palokärjen kolot jäävät muille kolopesijöille. Ainakin uuttukyyhky, helmipöllö, naakka, telkkä ja uivelo jäävät kiitollisuuden velkaan palokärjelle.

Palokärki munii jo huhtikuun loppupuolella 4 - 5 hohtavanvalkoista munaa, joita emot hautovat 12 - 14 vrk. Molemmat emot ruokkivat poikasia, vaikka naaras hoitaakin niitä enemmän, viettäen niiden kanssa yöt pesäkolossa. Poikaset jättävät pesän 24 - 28 vrk:n ikäisinä. Pesyeitä on yksi vuodessa.

Paikkalintu

Palokärki on paikkalintu, mutta erityisesti nuoret yksilöt kiertelevät laajasti.

Lento

Muista tikoista eroavasti palokärki ei lennä selkeän aaltomaisesti, vaan räpyttelevin, lepattavin siiveniskuin, hieman kuin närhi. Lennossa pyrstö vaikuttaa pitkältä. Kaikesta levottomuudestaan ja loivasta aaltoilustaankin huolimatta palokärjen lento eroaa muiden tikkojen lennosta suoraviivaisempana ja raskaampana. Se voidaan sekottaa lennossa muihin varislintuihin, varsinkin pähkinähakkiin.

Ravinto

Ravintona ovat hevos- ja kekomuurahaiset, muurahaisten kotilot, kovakuoriaistoukat, kaikki muutkin hyönteiset ja silloin tällöin myös marjat, kuten mustikat. Palokärki kykenee ravintoa etsiessään hakkaamaan voimakkaalla nokallaan eläviä kuusia, mutta tavallisesti se tutkii kantoja, kuolleita puita ja maassa olevia runkoja.

Palokärjen ruokailupaikka on helppo tunnistaa kymmensenttisistä koloista ja kaarnanpalasista, jotka jäävät hujan hajan sinkoilleina paikalle.

Palokärjen kielessä on suurentuneet sylkirauhaset, jotka erittävät limaa, sekä sarvimaiset muodostumat kielen kärjessä niin, että siihen muodostuu 4 - 5 paria taakse kääntyneitä väkäsiä, joihin toukat koloista hyvin tarttuvat.

Lähteet
Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
Metsän ja puutarhan lintuja - Tammi
Koko maailman linnut - Helsinki Media
Lasse J. Laine: Suomen luonto-opas - WSOY
Haukka, Kaaro, Valste, Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas - SSKK
Koko perheen luonto-opas - Gummerus
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
Aimo Forsius: Linnut ja kansanlääkintä
Palokärki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Tambako The Jaguar


Palokärki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - palokärjen pesä Suomessa - Copyright © Flickr/Alastair Rae


Paavo Palokärki eli pipottaja, kuikuttaja tai koro - kansanperinteessä kuolemantuoja, hammassäryn ja sokeuden parantaja, sateiden ja tuulten ennustaja

Kansa on antanut palokärjellekin monia nimityksiä. Niitä ovat pipottaja ja kuikuttaja, jotka molemmat liittyvät palokärjen ääntelyyn. Paavo Palokärki menee taas enemmänkin satujen ja tarinoiden puolelle, alkusointuineen, Hannu Harakan tapaan. Koro nimenä viittaa puun haavaan ja koloon.

Muita kansan palokärjestä käyttämiä nimityksiä ovat dryma, drymari, drymartin, dyrokopus, hongankolistaja, hongankoro, honkanärhi, konkelo, kärgi, kärk, kärki, metsänhaltija, mustakärki, mustatikka, mustatjikki, palohullu, palokomma, palokärgi, palokärk, palopikka, palotikka, pilrooka, piltrooka, picus martius (vanha lat. nimi), piilkärki ja vanhanpiikanlintu. (Harry Nyström: Lintunimet)

Kansanperinteessä ja -uskomuksissa musta palokärki on luonnollisestikin saanut roolinsa kuoleman lähettinä, paholaisen ja pirun edustajana. Pihapiiriin koputtelemaan ilmaantuva palokärki on tiennyt sitä, että pianpas jo kirkkoherralle tarjotaan tuvassa hautajaiskahvia, makoisin pullin ja kakuin höystettynä. Kenelle talosta palokärki tuo kuolemaa - sen kun tietäisi, olisi jo hyvin viisas.

Pahoja lintuja, paholaisen tai pirun edustajia, olivat mm. korppi, harakka, varis, huuhkaja, kaakkuri sekä tervapääsky. Uskomusten mukaan kuolemaa ennustivat esim. metso pihapiiriin tullessaan ja teeri talon katolle lentäessään. Kuoleman saattajina pidettiin lisäksi leppälintua, palokärkeä ja naakkaa. Leppälintu ennusti myös punataudin ilmaantumista karjaan.

Kansanperinteisessä lääkinnässä palokärjen tikun muotoon kuivattu kieli paransi hammassäryn. Mitenkäkö tätä kielitikkua käyteltiin? No, sillähän voi vaikka pistellä särkevän hampaan juuri-ikeneen tai itse hampaaseen. Voihan sillä kekseliäs ihminen myös vaikka sekottaa lusikan sijasta kahviaan, mutta auttaako tämä hammassärkyyn, teki niin tai näin - se on tämän selvityksen ulkopuolelle jäävä seikka.

Myös umpisokeuden pitäisi parantua niin, että silmiä hierotaan palokärjen munalla. Hmmmm?! Ehkä on parasta turvautua myös silmälääkärin apuun tämän munahieronnan ohessa.

Jaakonpäivältä rupiaa palokärki huutaan ja huutaa niin kauvan kun sattaa.

Sateen edellä kuikka huutelee järvenselällä ja palokärki ruikuttelee "mamman piikaa".

Orivedellä sanotaan, että palokärjen kevätkesäiset huutelut ennustavat pohjatuulia ja talveksi etelätuulia. (Jossakin toisin paikoin on ihan päinvastoin).
Palokärki
Palokärki Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Tapio Kaisla
Palokärki
Palokärki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Jan Stefka
Palokärki
Palokärki

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Hiyashi Haka
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***