Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/size4riggerboots


Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus)

Kuningaspingviinit ovat kooltaan toiseksi suurimpia pingviinejä, kaikkein suurinten, keisaripingviinien jälkeen.

"Frakkipukuiset" pingviinit ovat lentokyvyttömiä, eteläisten merialueiden merilintuja, joiden siivet ovat muuttuneet evämäisiksi airoiksi. Maalla pingviinit liikkuvat pitkänomaisina, pystyasennossa astellen. Ne ovat sopeutuneet, paremmin kuin mitkään muut linnut, elämään vedessä. Pingviinien höyhenet ovat jakautuneet tasaisesti ja peittävät tiiviisti koko ruumiin. Höyhenpukunsa ansiosta pingviinit selviytyvät Etelämantereen hyytävässä, jopa 60 asteen pakkasessa, jota voimistaa jopa 80 kilometrin tuntinopeudella puhaltava, hurja tuuli. Myrskyllä tuuli voi saavuttaa hirvittävän, 180 kilometrin tuntinopeuden. Tällaisissa äärioloissa pingviinit kamppailevat selviytymisensä äärirajoilla, pakkautumalla yhteen, suuriksi rykelmiksi, hakien suojaa ja lämpöä toisistaan.

Pingviinien siivet ovat muuntuneet voimakkaiksi, evämäisiksi muodostumiksi, joita niitäkin peittää tiheä, suomumainen höyhennys; ne eivät taivu samaan tapaan, kuin muilla linnuilla. Lyhyet ja tukevat jalat sijaitsevat aivan ruumiin takaosassa.

Siiventynkiensä avulla pingviinit kykenevät uimaan erittän sulavasti, hyvin ja nopeasti. Uintinopeus on enimmillään jopa 50 kilometriä tunnissa. Uintinopeutta tarvitaan myös silloin, kun pingviinit palaavat vedestä takaisin jäälle. Ne joutuvat hyppäämään silloin jopa parimetrisen jäänreunan yli.

Ekologisesti pingviinit vastaavat pohjoisen pallonpuoliskon ruokkeja. Niille ne eivät kuitenkaan ole mitään sukua, vaan muodostavat oman lahkonsa. Niiden lähimpiä sukulaisia ovat ulappalinnut, mm. myrskylinnut ja myrskysukeltajat.

Pingviinit ovat hyvin seurallisia lintuja ja oleskelevat tavallisesti sekä ruokailu- että pesäpaikoillaan suurina parvina.

Tuntomerkkejä

Kuningaspingviini muistuttaa suuresti lähisukulaistaan, keisaripingviiniä, mutta on pienempi ja vaaleaselkäisempi. Pituutta 90 cm ja painoa 11 - 15 kg. Selkäpuoli väritykseltään siniharmaanmusta, poskilla korvanseudulla on lajin erityinen tuntomerkki, keltainen laikku, joka ulottuu kaulaan. Vatsapuoli on rinnan kellertävää yläosaa lukuun ottamatta valkoinen. Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, mutta naaraat ovat kooltaan hieman uroksia pienempiä.

Ravinto

Kalat, nilviäiset ja äyriäiset ovat kuningaspingviinien ravintona. Saalistussukelluksillaan kuningaspingviinit laskeutuvat tavallisimmin 150 - 300 metrin syvyyteen, mutta ennätyssukelluksissa jopa 500 metrin syvyyteen saakka.

Lisääntyminen

Pesää kuningaspingviini ei tee laisinkaan, vaan se hautoo ainoaa munaansa keisaripingviinin tapaan jalkojen välissä olevan ihopoimun suojassa, ikäänkuin kengurun taskussa. Laji munii keväällä tai kesällä. Munalla on painoa 310 grammaa. Muninnan jälkeen naaras lähtee pariksi viikoksi ruokailemaan, jona aikana koiras vastaa hautomisesta.

Naaraan palattua, molemmat emot huolehtivat munasta vuorotellen. Haudontavuoron pituus vaihtelee kuudesta kahdeksaantoista päivään. Vapaavuorossa oleva emo käy meressä syömässä. Haudonta-aika kestää 55 vuorokautta. Vastakuoriutunutta poikasta emot pitävät lämpimänä jalkojensa päällä ja höyhenpuvun suojassa aina 30 - 40 päivän ikäisiksi, jolloin poikasen höyhenpuku on kehittynyt riittävästi pitämään sen lämpimänä. Emot myös lämmittävät poikasta vuorotellen.

Erityisen piirteen kuningaspingviinien lisääntymisessä muodostaa se, että poikanen kehittyy hitaasti. Eri kuningaspingviiniyhdyskunnissa lisääntyminen tapahtuu eri aikoina, ja siksi tavataan myös erilaisissa kehitysvaiheissa olevia poikasia. Poikasistaan emot huolehtivat ensimmäisen vuoden aikana parhaansa mukaan, mutta joskus ruokailuilla voi olla väliä jopa kolme kuukautta. Tämän jälkeen poikasta uhkaakin jo nälkäkuolema, jollei ruokaa pian ilmesty. Talvella poikaset muodostavat yhdyskuntia, suuria poikasparvia - samaan aikaan, kun niiden emot saalistavat ja ruokailevat toisaalla.

Poikasen itsenäistyttyä seuraavana kesänä se lähtee vaeltelemaan ja palaa pesimään ensi kerran aikaisintaan 3 vuoden iässä. Kuningaspingviinit voivat vankeudessa elää yli 30-vuotiaiksi. Ne palaavat pesimään aina samaan paikkaan. Pesintää edeltää 4 - 5 viikkoa kestävä sulkasato. Paluu pesimäpaikalle on hyvin hidas. Kuningaspingviinipari pesii aina kahtena vuotena peräkkäin, mutta pitää lepovuoden kolmantena vuotena.

Sulkapuku kuin turkki

Kylmissä oloissa elävät pingviinit tarvitsevat suojakseen hyvän lämpöeristyksen. Pingviinien sulkapuku tiheine höyhenkerroksineen muodostaakin tätä varten ihan kuin turkin. Vedessä tämä höyhen- ja sulkaturkki muodostaa hyvän sukelluspuvun, maalla se puolestaan tarjoaa suojaa pakkasta ja hyytävää viimaa vastaan.

Pingviinien vartalossa ei ole höyhenettömiä alueita, jollaisia on muilla linnuilla siellä täällä. Päällimmäinen kerros koostuu osittain toistensa päälle kaartuvista, suomumaisista peitinhöyhenistä, joista muodostuu sileä, vedenpitävä ulkopinta. Sisemmän kerroksen pikkuhöyhenet ovat runsashaaraisia untuvia, ja ne muodostavat paksun, vettä hylkivän, ja lämpöä säilyttävän eristyskerroksen.

Höyhenettömiä alueitakin pingviinistä silti löytyy ja niitä ovat jalat ja niissä olevat räpylät, mahan alaosan hautomatäplä ja siipien alapinnat. Jos ja kun pingviinille tulee kesällä liian kuumat oltavat, se voi haihduttaa lämpöään näiden pintojen kautta.

Levinneisyys

Kuningaspingviini elää pohjoisempana, kuin keisaripingviini. Sitä tavataan ahtojäävyöhykkeen pohjoispuolella sijaitsevilla saarilla. Laji elää sekä Atlantilla, Intian valtamerellä että Tyynellämerellä. Sitä tavataan subanarktisen meren saarilla, Falklandinsaarilta etelään Eteläisille Sandwichsaarille ja Heardsaarille saakka. Lisäksi Kap Hornin lähellä on pieni yhdyskunta. Runsaimmillaan laji on Etelä-Georgian, Kerguelen- ja Macquariesaarilla. Laji vaeltelee laajasti ja sitä tavataan muun muassa Tasmaniassa, Etelä-Afrikassa ja Etelä-Amerikan rannikoilla. Etelä-Amerikassa kuningaspingviini ei kuitenkaan lisäänny nykyisin lainkaan.

Lähteet
Spectrum, WSOY - Pingviinit
Kodin suuri eläinkirja: Pingviinit - Weilin + Göös
Koko maailman linnut - Helsinki Media
Wikipedia
Kuningaspingviini Kuningaspingviini

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © Flickr/David Cook


Vesieläjiä

Kuvissa yllä kuningaspingviinejä maalla, alemmassa kuvassa on ruskeapukuinen poikanen. Kuningaspingviinit ovat kuitenkin, kaikkien muiden pingviinien tapaan, vasta vedessä kuin kotonaan. Pesimäajan ulkopuolella ne viettävät suurimman osan ajastaan meressä, kalastellen ja uiskennellen. Vesielementissä pingviinien sukkulamainen ruumiinmuoto pääsee täydellisimmin oikeuksiinsa. Tällöin, uivasta linnusta näkyy yleensä vain pää, jonka kirjailun perusteella eri lajit kuitenkin tällöinkin voi erottaa toisistaan.

Lisääntymisen ja haudonnan ohella myös sulkasato estää pingviinien pääsyn veteen. Sulkasadon aikana linnut eivät voi mennä veteen, sillä höyhennys ei tällöin suojaa niitä kastumiselta. Niinpä ne joutuvat kärvistelemään sulkasadon ajan mailla ja paastoamaan.

Pingviinien uhat

Pingviinien pahimpia uhkia ja uhkaajia ovat ihminen ja ihmisen aikaansaama ilmastonmuutos. Pingviinejä on metsästettykin runsaasti, niistä saadun öljyn vuoksi, sillä öljy on soveltunut nahan parkitsemiseen. Myös ihmishahmoiset munanryöstäjät ovat tuhonneet tyystin monia pingviiniyhdyskuntia. Pingviinejä uhkaavat myös miekkavalaat, hait ja merileopardit, jotka väijyvät herkeämättä yhdyskuntien liepeillä ja odottavat tilaisuuttaan hyökkäykseen.
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/David Cook
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus)

Kuningaspingviinit Macquarie-saarella (Macquarie Island).
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Natalie Tapson
Kuningaspingviini
Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus)

Kuningaspingviinit sight-seeing -kävelyllä ympäriinsä Macquarie-saarella (Macquarie Island).
Umpiluuta

Pingviinien luut ovat umpiluuta, niissä ei ole lentäville linnuille tyypillisiä ilmapusseja. Siiventaipeen rannenivel on pysyvästi luutunut, joten pingviinit eivät pysty taivuttamaan siipiään.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Natalie Tapson
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***