Levinneisyys
Ainoastaan Etelämantereella elävä laji, ja samalla ainut lintu, joka myös lisääntyy Etelämantereella.
Ravinto
Pitkillä ravintoreissuillaan keisaripingviinit keräävät ruumiiseensa paksun, vararavintokerroksen.
Evämäisten siipiensä potkuroimana laji saalistaa krillejä, äyriäisiä, kaloja ja mustekaloja lähes 300 metrin syvyyteen asti.
Saaliskalat ovat pieniä - 3 - 15 cm pitkiä.
Lajin sukelluksen havaittu syvyysennätys on ollut 565 metriä. Sukelluksissa keisaripingviini
voi olla enimmillään 22 minuuttia.
Lisääntyminen
Keisaripingviinit kokoontuvat pesimispaikoilleen Etelämantereella huhti - toukokuussa.
Ne eivät laadi pesää, vaan hautovat ainoaa munaansa jalkojensa välissä, ihopoimun suojassa.
Lisääntyminen tapahtuu lisääntymisyhdyskunnissa, joita on noin 40.
Pienimmissä on 200 paria, suurimmissa 50 000 paria. Samat linnut saapuvat vuodesta toiseen
pesimään aina samaan paikkaan.
Alkutalvella tapahtuneen pariutumisen jälkeen naaras munii yhden munan ja lähtee pohjoisille avo- ja rantavesille.
Sitä ennen naaras luovuttaa munan koiraalle, joka huolehtii hautomisesta.
Luovutuksen on oltava nopea, jotta muna ei ehdi jäähtyä, saatika jäätyä.
Munalla on painoa 465 grammaa.
Koiraalla
on vatsansa alaosassa höyhenpeitteinen hautomapoimu, jossa muna on yhdeksän viikon ajan.
Vähentääkseen energiankulutustaan, koiras nukkuu melkein koko ajan. Se ei syö tämän pitkän
haudonta-ajan kuluessa mitään. Myrskyä ja pakkasta vastustaakseen koiraat pakkautuvat tiiviisti yhteen,
lämmönhukan vähentämiseksi. Tällaisessa lisääntymisyhdyskunnassa voi olla 6 000 keisaripingviinikoirasta.
Koiraat seisovat pystyasennossa koko tämän ajan, "silleen mukavasti kyljelleen" ne eivät voi nukkuessaankaan asettua.
Naaras palaa takaisin munan kuoriutumisen aikoihin.
Naaras löytää oman kumppaninsa suuresta pingviinijoukosta äänten perusteella.
Jos poikanen on ennättänyt kuoriutua jo ennen naaraan
palaamista, koiras ruokkii sitä oksentamalla kuvustaan nestemäistä ravintoa.
Ja jos tässä vaiheessa koiras onkin kuihtunut jo kuin kuivatuksi kapakalaksi, niin naaras puolestaan
suorastaan pullistelee rasvaa ja sen kupukin on täynnä kaloja poikaselle.
Kun naaras palaa paikalle ja poikanen on vaihdettu sen hoiviin, lähes puolet painostaan noin kolmen kuukauden paastossa menettänyt
koiras siirtyy ruokailemaan ja vahvistumaan merelle. Se palaa parin viikon kuluttua auttamaan
naarasta ruokinnassa. Poikasella on vastakuoriutuneena pituutta 15 cm ja painoa 120 - 160 grammaa.
Suuri määrä poikasista kuolee näinä alku-aikoina erilaisten syiden vuoksi.
Untuvapeitteisen (suloisen) poikasen kuoriutumisen aikoihin vallitsee kova pakkanen, joka uhkaa
hetkeksikään hangelle joutuvaa poikasta heti jäätymisellä.
Jos poikanen joutuu
hetkeksikään hiukankaan kauemmaksi emostaan, yrittävät muut naaraat heti ryöstää poikasen itselleen, usein siinä onnistuenkin.
Suuri ryhmä naaraita saattaa kamppailla tällöin yhdestä poikasesta.
Kun kuoriutumisesta on kulunut kaksi kuukautta ja säät alkavat kylmetä, kerääntyvät poikaset puolestaan
yhteen lämmönhukan vähentämiseksi. Emot jatkavat tällöin edelleenkin niiden ruokkimista.
Yhteyttä emot ja poikaset pitävät äänillä, jotka kantavat yli kilometrinkin päähän.
Kun poikaset ovat vielä kasvaneet ja kehittyneet, siirtyvät ne yhdessä emojensa kanssa merelle viettämään
loppukesää.
Lisääntyvät yksilöt aloittavat syksyllä taas vaelluksensa lisääntymispaikalle ja nuoret lisääntymiskyvyttömät
yksilöt jäävät mereen jäänreunan läheisyyteen. Lisääntymiskykyisiä keisaripingviinit ovat 4 - 8 -vuotiaina.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Christopher Michel
Pingviineillä on paksun, ihonalaisen rasvakerroksen myötä uimiseen erityisen hyvin soveltuva, virtaviivainen
ja kalamainen muoto. Rasvakerros tarjoaa myös pesimisen ja sulkasadon aikoina tärkeän ravintovaraston.
Maalla tai jäällä asteleva pingviini saa pönäkkyytensä ansiosta ikäänkuin bonuksena vielä frakkipukuiseen hahmoonsa tiettyä, erityistä
arvokkuuttakin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Flickr/Christopher Michel
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Flickr/Christopher Michel
Keisaripingviinit tulevat vauhdikkaasti vedestä jäälle. Jäälle hypähdystä edeltää
veden alla vauhdikas sukellus ylöspäin ja sen jälkeen kaarretaan hypähtäen jäälle.
Pingviinien luut ovat umpiluuta, niissä ei ole lentäville linnuille tyypillisiä ilmapusseja.
Siiventaipeen rannenivel on pysyvästi luutunut, joten pingviinit eivät pysty taivuttamaan siipiään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Flickr/Christopher Michel
Matka taittuu taapertamalla keikutellen
Pingviinit kävelevät taapertelamalla keikutellen jäällä varsin vaivalloisen tuntuisesti.
Siltikin, ne jalkojensa ja melamaisten siipiensä avulla vaeltavat kymmenien, ja jopa satojen kilometrien
matkoja, liukuen aina välillä vatsallaan. Tyypillinen pingviinien marssimuoto on jono.
Nämä pitkät vaellukset toistuvat jäälakeuksilla olevien pesimispaikkojen ja avovesillä olevien
saalistusalueiden välillä, säännöllisesti vuosittain.
Tasaisella pohjalla tai erityisesti myötämäessä, pingviinit heittäytyvät vatsalleen, ja melovat ja potkivat
itseään eteenpäin siipien ja jalkojen avulla - näin meno on helpompaa ja nopeampaakin.
Keisaripingviinit "just hanging out" - eli tässä vain kuljeskellaan ja katsellaan, hengaillaan ja chillaillaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Flickr/Christopher Michel
Lähteet
*Kotimaan luonto - WSOY
*Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
*Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
*BirdLife Suomi
*Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
*Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
*Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
*Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
*Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
*Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
*Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
*Koko maailman linnut - Helsinki Media
*Koko perheen luonto-opas - Gummerus
*Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
*Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat