Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © Flickr/Bill Bouton


Tornipöllö (Tyto alba)

Tornipöllö on tavattu Suomesta seitsemän kertaa, viimeksi vuonna 2006, joten se on hyvin harvinainen lentelijä meidän alueillamme. Tornipöllöissä on 20 - 30 alalajia, joiden koot ja värit vaihtelevat.

Pitkänomaiseksi venähtänyt naama ja pitkät, varpaisiin saakka höyhenpeitteiset koivet erottavat tornipöllöt muista pöllöistä. Kaksi varvasta osoittaa eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Keskivarpaan kynnessä on kampamainen uloke, jota lintu käyttää höyhenpukunsa puhdistamisessa. Eräät muutkin anatomiset yksityiskohdat erottavat tornipöllöt omaksi heimokseen.

Euroopassa tornipöllöissä tavataan kahta erilaista muunnosta, jotka poikkeavat väritykseltään toisistaan.

Tornipöllö

Tuntomerkkejä

Tornipöllön pituus on 33 - 39 cm ja sen siipiväli on 80 - 95 cm. Se on hieman lehtopöllöä pienempi, hoikka ja pitkäkoipinen. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea, ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat.

Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä.

Saalistus

Tornipöllöt ovat aktiivisia pääasiassa yöaikaan. Päivät ne viettävät pystysuorassa asennossa jossakin hämärässä paikassa, kuten ladossa - ja miksei jossakin autiossa tornissakin, jos sellainen osuu kohdalle.

Ravintona ovat miltei yksinomaan pikkujyrsijät, harvemmin pikkulinnut, lähinnä varpuset. Ravintoon kuuluvat myös sammakot ja kovakuoriaiset.

Pesintä

Tornipöllö pesii rakennusten koloissa, sekä myös isoissa pöntöissä ja puunkoloissa. Pesä on pelkkä kuoppa ullakon täytteissä, rakennuksen onkalossa, puunkolossa tai pöntössä. Naaras munii maaliskuun lopussa 4 - 9 munaa. Koiras tuo ravintoa naaraalle, joka hautoo 30 - 31 vrk. ja munien kuoriutumisen jälkeen huolehtii poikasista.

Kuten muutkin pöllöt, tornipöllökin aloittaa hautomisen heti ensimmäisen munan pyöräytettyään, ja näin poikasetkin kuoriutuvat eri aikoina. Untuvikkoina poikaset ovat valkoisia ja ne varttuvat lentokykyisiksi 50 - 55 päivän kuluessa.

Tornipöllöt muodostavat koko elinikänsä kestävän parisuhteen, jossa puolisoilla on kontakti ympäri vuoden.

Kulttuurilintu

Tornipöllö on kulttuurialueiden pöllölaji. Se pesii kaupungeissa, kylissä - ja tietenkin vanhojen linnojen ja kartanoiden pihapiireissä ja hoidetuissa puistoissa. Tyypillisiä pesäpaikkoja ovatkin vanhojen linnojen tornit ja ullakot, kirkontornit ja muidenkin vanhojen rakennusten ullakot, riihet ja kyyhkyslakat. Laji voi pesiä sopivilla paikoilla pienissä yhdyskunnissa, joissa on toistakymmentäkin paria hyvin suppealla alueella.

Tornipöllöt viettävät piilottelevaa elämää, ja kun ne liikkuvatkin öisin, ei niitä ole kovinkaan helppoa päästä näkemään.

Kummitus lentää yössä

Kun tornipöllö yön pimeyden alkaessa tihetä lähtee lentämään saalistusmatkalleen jostakin linnan- taikka kirkontornista, se tekee hieman pelottavan ja kummitusmaisen vaikutelman.

Vaikutelma syntyy tornipöllön alapintojen valkoisista väreistä. Ne hohtelevat kalvakkaina yössä, kun lintu kaartaa ääneti ja yllättäen, hitain siiveniskuin ja silloin tällöin lekutellen, iltakävelylle autiolle nummelle lähteneen uskalikon ylle. Eipä varmasti ole kaukana kirkaisukaan tällaisella hetkellä.

Monet kansan tornipöllöstä käyttämät nimet viittaavat sen kummitusmaisiin piirteisiin. Tornipöllö on paholaispöllö, kuolemanpöllö ja kummituspöllö. (Engl. "Demon Owl", "Death Owl" ja "Ghost Owl").
Tornipöllö Tornipöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright © Flickr/KCBirdFan


Äänet

Tornipöllö on pesimäpaikoillaan hyvin äänekäs, vaikkakin sen äänivalikoima on melko suppea. Tornipöllöllä on käheän kirkuvia ja kuorsaavia ääniä, sekä lehtopöllömäinen "kijak". Poikaset viheltelevät hiljaisesti ja pesästä lähdettyään nuoret yksilöt sähisevät.

Tornipöllö

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Peter G Trimming


Tornipöllö
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright © Flickr/Peter G Trimming


Levinneisyys ja muutto

Tornipöllöjä elää lähes kaikkialla maailmassa, laji on levinnyt Etelänapamannerta lukuunottamatta kaikkialle ja sitä tavataan Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa. Lähimpänä Suomea lajia tavataan pesivänä Itämeren eteläosissa. Pohjoismaissa tornipöllö pesii sekä Tanskassa, että suppealla alueella Ruotsin etelärannikolla.

Kesytettynä

Tornipöllöjä pidetään eri syistä ihmisenkin seurassa, kuten kuvassa vasemmalla - siinä ollaan eläintarhassa, British Wildlife Centre. Lemmikeiksi pöllöt eivät ole hyviä ja helppoja. Ne vaativat paljon asiantuntevaa hoivaa ja isot häkit. Ne voivat olla myös äänekkäitä, tuhoisiakin ja petolintuina niiden terävät nokat ja kynnet voivat aina olla vaarallisia, etenkin lapsille. Jopa on tapauksia, joissa näiden lintujen kanssa pitkään ammattimaisesti touhunnut ihminen on yllättävästä iskusta menettänyt silmänsä. Useimmissa maissa ei minkään pöllön lemmikiksi ottaminen ole lainkaan mukaan mahdollista.
Tornipöllö
Minervanpöllö
Tornipöllö - kuva yllä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva tornipöllöstä yllä, Copyright © Flickr/Bill Bouton
*Kuva minervanpöllöstä vasemmalla, Copyright © Flickr/Duncan Hull


Minervanpöllö (Athene noctua)

Kuvassa vasemmalla minervanpöllö, joka ei kuulu maamme pesivään pöllölajistoon. Se on tavattu maastamme kahdesti, vuonna 1901 Muuramessa ja vuonna 1983 Siikajoella. Muuramesta tavattu pöllö liitettiin kokoelmiin helmipöllönä, mutta tunnistettiin minervanpöllöksi vasta 1970-luvulla.

Minervanpöllö on hieman helmipöllöä pienempi, pyöreähkö pöllö. Minervanpöllö lentää varpuspöllön tavoin syväaaltoisesti kuin tikka. Laji elää suurimmassa osassa Eurooppaa, Aasian eteläosissa ja Pohjois-Afrikassa.

Lähteet

Pekka Helo - Yön linnut - kirja Suomen pöllöistä
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut
Uusi suuri eläinkirja - Linnut - WSOY
Suomen lintuatlas
Suffolk Owl Sanctuary - Keeping owls as pets
Tunturisuden sivut
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Tunturisuden sivut

AhmaTunturisuden sivut ApinatTunturisuden sivut DelfiinitTunturisuden sivut Euroopansuslikki (siiseli)Tunturisuden sivut FilippiinienkummittelijaTunturisuden sivut GenettiTunturisuden sivut GueretsatTunturisuden sivut GundiTunturisuden sivut HiekkamangustiTunturisuden sivut HirvieläimetTunturisuden sivut HyeenatTunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut ImpalaTunturisuden sivut JääkarhuTunturisuden sivut Kapybara (vesisika)Tunturisuden sivut KarhuTunturisuden sivut KeisaritamariiniTunturisuden sivut KengurutTunturisuden sivut KiinantupaijaTunturisuden sivut KirahviTunturisuden sivut Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaanTunturisuden sivut KoalaTunturisuden sivut KodiakinkarhuTunturisuden sivut KoiraeläimetTunturisuden sivut KrokotiilieläimetTunturisuden sivut KultapandaTunturisuden sivut KärppäTunturisuden sivut LaiskiaisetTunturisuden sivut Liito-oravaTunturisuden sivut LumikkoTunturisuden sivut LumivuohiTunturisuden sivut MajavatTunturisuden sivut MangustiTunturisuden sivut MaraTunturisuden sivut MeerkatTunturisuden sivut MetsäjänisTunturisuden sivut MinkkiTunturisuden sivut MungotTunturisuden sivut MurmelitTunturisuden sivut MustajalkahilleriTunturisuden sivut MustakarhuTunturisuden sivut MyyrätTunturisuden sivut NorsutTunturisuden sivut NumbattiTunturisuden sivut NäätäTunturisuden sivut OravaTunturisuden sivut PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasiaTunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)Tunturisuden sivut

Tunturisuden sivut

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut VillikissaTunturisuden sivut
*** tunturisusi.com linkit ***