Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright ©
Flickr/Mark Regan
Tornipöllöjen heimo
Pöllölintujen (Strigiformes) lahkossa on heimo tornipöllöt (Tytonidae). Pitkänomaiseksi
venähtänyt naama ja pitkät, varpaisiin saakka höyhenpeitteiset koivet erottavat tornipöllöt
muista pöllöistä.
Kaksi varvasta osoittaa eteenpäin ja kaksi taaksepäin. Keskivarpaan kynnessä on kampamainen uloke, jota
lintu käyttää höyhenpuvun puhdistuksessa. Myös eräät muut anatomiset yksityiskohdat erottavat tornipöllöt
omaksi heimokseen.
Tornipöllö (Tyto alba)
Suomessa tornipöllö on havaittu rariteettikomitean hyväksymästi kahdeksan kertaa, viimeksi vuonna 2021, joten se on hyvin harvinainen
lentelijä meidän alueillamme. Tornipöllöissä on 20 - 30 alalajia, joiden koot ja värit vaihtelevat.
Euroopassa tornipöllöissä tavataan kahta erilaista muunnosta, jotka poikkeavat
väritykseltään toisistaan.
Tuntomerkkejä
Tornipöllön pituus on 33 - 39 cm ja sen siipiväli on 80 - 95 cm. Se on hieman
lehtopöllöä pienempi, hoikka ja pitkäkoipinen. Höyhenpuku on vaalea. Huomiota
herättää erityisesti valkoinen ja sydämenmuotoinen naama, jota ympäröi kapea,
ruosteenvärinen reunus. Tornipöllön silmät ovat mustat.
Selkäpuoli on helmenharmaa ja siinä on pieniä, mustia ja valkeita täpliä.
Levinneisyys ja muutto
Tornipöllöjä elää lähes kaikkialla maailmassa, laji on levinnyt Etelänapamannerta
lukuunottamatta kaikkialle ja sitä tavataan
Amerikassa, Euroopassa, Afrikassa, Arabian niemimaalla, Intiassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa.
Lähimpänä Suomea lajia tavataan pesivänä Itämeren eteläosissa.
Pohjoismaissa tornipöllö pesii sekä Tanskassa, että suppealla alueella
Ruotsin etelärannikolla.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Zweer de Bruin
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Virginia State Parks