Tunturisuden sivut
Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Vaivaisukot ylhäällä - Copyright
*Vasen reuna, Saloisten kirkkotapuli - © apulkkan
*Toinen vasemmalta, Siipyy - © Antti T. Nissinen
*Oikea reuna, Kuortane - © von Kale


VAIVAISUKOT - JA VAIVAISAKKA

Vaivaisukkojen esihistoria on jäljitettävissä aina keskiajalle, jolloin rahaa kerättiin ns. uhritukkien avulla. Katolinen kirkko kävi keskiajalla lukuisia uskonsotia, mikä söi varallisuutta. Varustautuminen sotaan saraseenejä (islaminuskoisia arabeja) vastaan vuonna 1308 poiki määräyksen seurakunnille uhritukkien hankkimisesta varainkeräykseen. Tämä on yhdistettävissä myöhemmin yleistyneeseen anekauppaan: "Kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa."

Vuonna 1649 kuningatar Kristiina kehotti asettamaan köyhille rahoja kerääviä vaivaistukkeja julkisiin paikkoihin. Näin vaivaistukkien ja –ukkojen kautta voitiin antaa rahallista tukea köyhille. Vaivaisukot ovat kirkkojen tai tapuleiden edessä seisovia puuveistoksia, jotka keräävät rahaa seurakuntien hädänalaisille jäsenille. Vaivaisukkojen rinnassa on reikä tai sylissä lipas rahan antamista varten.

Erityisen runsaasti näitä vaivaisukkoja Suomessa on Pohjanmaalla, jota nimitetäänkin ihan vaivaisukkojen valtakunnaksi. Vaivaisukkojen sijoittumiseen juuri Pohjanmaalle on vaikuttanut siellä 1800-luvulla vallinnut innostus puunveistotaiteeseen. Jonkin verran vaivaisukkoja on myös Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Muutama harva löytyy Itä- ja Etelä-Suomesta. Vaivaisukkoja on kyetty jäljittämään noin 180 ja nykypäivään asti niistä on säilynyt 145. Itse asiassa vaivaisukkoja on 144 ja yksi, eli 145. onkin akka. Vaivaisukkojen joukossa on yksi ainut, tunnettu vaivaisakka, ja se on Soinissa.

Monilla ukoilla on kädessä tai ympärillä olevassa katoksessa maalattu lause, joka kehottaa auttamaan köyhiä. Rakkaalla lapsella on monta nimeä; vaivaisukko, vaivaispoika, vaivaisäijä, kirkonäijä, fattiggubben ja puu-ukko. Useat vaivaisukot ovat säiden armoilla menettäneet maalatut vaatteensa ja monilta veistoksilta on ajan hammas nakertanut sormen tai koko käden. Moni ukoista on vuosien saatossa joutunut myös ilkivallan ja ryöstöjen kohteeksi.

He ovat tehneet arvokasta työtä - meteliä itsestään pitämättä

Vaivaisukot ovat hiljaa uurastaen ja itsestään suurta melua pitämättä tehneet pitkän elämänsä aikana paljon arvokasta työtä ja tuoneet lohtua ja taloudellista apua sinne, missä hätä on ollut suurin.

Vaivaisukoista voi käyttää kunnioittavasti persoonapronomineja "hän" ja "he", kuten teki aamuteeveessä 25.6.2013 Vaivaisukko-hankkeen alkuunpanija, professori Seppo Seitsalo.

Lähteitä

Vaivaisukot Vaivaisukot Kerimäellä
Vaivaisukot Keski-Pohjanmaan museot: Vaivaisukot
Vaivaisukot Kirjasto Virma: Vaivaisukot
Vaivaisukot Kirjasto Virma: Samuli Paulaharju: Kirkonäijistä Pohjanmaalla
Evijärven vaivaisukko

Evijärven vaivaisukko

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/jvanne
Kuvaa käytetty luvalla.


Vaivaisukkojen paluu

Uutuuskirja Vaivaisukkojen paluu esittelee kaikki Suomen säilyneet vaivaisukot: 144 ukkoa ja yksi akka ovat keränneet kirkkojen ja tapulien kyljissä rahaa vähäosaisille kanssaihmisille 1600-luvun lopulta aina 2000-luvulle.

Vaivaisukkojen paluu -kirjan artikkeleissa valotetaan ukkojen kirkko-, taide- ja sosiaalihistoriallisia taustoja sekä päivitetään niiden sanomaa nykyhetkeen.

Vaivaisukkojen paluu -kirja on syntynyt kesän 2013 Vaivaisukot Kerimäellä -näyttelyn myötä. Kerimäen kirkossa järjestettävässä näyttelyssä on esillä nelisenkymmentä vaivaisukkoa eri puolilta maata. (Itä-Savo 25.6.2013)
Vaivaisukko
Hauhon vaivaisukko

Suomen vanhin vaivaisukko, Hauhon ukko 1600-luvun lopulta.
All rights reserved
*Kuva - Copyright © Aki Paavola
Kuvaa käytetty luvalla.
Vaivaisukko
Peräseinäjoen vaivaisukko Creative Commons: Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - © Ninaras
Soinin vaivaisakka
Soinin vaivaisakka eli vaivaistyttö

Soinin kirkkoon tultaessa, tapulin edessä, on todellinen harvinaisuus. Siinä seisoskelee Suomen ainoa vaivaisakka.

Vaivaisakan rinnassa olevaan lippaaseen kerätään varoja diakoniatyölle. Kirkkoraadin kokouksessa 24.06.1852 oli päätetty tilata vaivaistukki eli akka Lehtimäkeläiseltä Matti Taipaleelta. Jostain syystä asia ei ole tällöin vielä johtanut tulokseen, vaan asiaa on uudelleen käsitelty kirkon kokouksessa 18.12.1853. Tällöin oli sovittu hinnaksi 5 ruplaa hopeassa, seurakunta oli vielä tinkinyt maalauksen ja katon tekemisen samaan hintaan. (Soinin seurakunta)

Vaivaisakan yläpuolella on teksti:

"Joka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle."

All rights reserved
*Kuva Soinin vaivaisakasta vasemmalla - Copyright © Flickr/jvanne
Kuvaa käytetty luvalla.


Vaivaisukot - ainutlaatuiset kansanomaisen veistotaiteen luomukset - sotainvalidien asialla

Vaivaisukot ovat kansantaiteilijoiden mestarillisia luomuksia. Idean näihin töihinsä puuveistäjät saivat joko purjelaivojen keulakuvista tai 30-vuotisesta sodasta. Vaivaisukkojen ulkonäkö vaihtelee suuresti. Pohjoispohjalainen tyyppi on hattupäinen kokovartaloveistos.

Hyvin usein vaivaisukolla on puujalka. Tällainen invaliditeetti ja sotavammaisuus on osa vaivaisukkojen perusolemusta ja identiteettiä. Sodat nielivät varallisuutta ja tuottivat lisää invalideja ja köyhiä. Suomen sodan (1808 - 09) jälkeen vaivaisukkojen määrä lisääntyi erityisesti Pohjanmaalla.

Vaivaisukot heittäytyivät väsymättöminä uurastajina sotainvalidien ja köyhien asialle. Vaivaisukot ovat osa paitsi kulttuuri- ja kirkkohistoriaa, myös osa sosiaalipolitiikkamme ja köyhäinhoitomme historiaa. Vaivaisukot ovat olleet tienraivaajia ja edelläkävijöitä silloin, kun sosiaalinen yhteishoiva maassamme oli hädin tuskin ottanut ensimmäistäkään askelta.
Vaivaisukko
Sievin vaivaisukko

Ukko seisoo katoksen alla ruumishuoneen seinällä. Knallipäisellä ukolla on musta lievetakki, valkea paita ja harmaat housut. Vuosien saatossa ukko oli jo päässyt lahoamaan pahoin ja säät olivat syöneet sen kasvot lähes ilmeettömiksi, mutta 2000-luvun alkupuolella se kunnostettiin.
Työn teki puutaiteilija Jorma Heiskanen, joka kunnosti lahonneet osat ja maalasi äijän tarkasti alkuperäisten värien mukaan. Poistetut vaivaisukon osat on tallennettu kirkossa sijaitsevaan vitriiniin. Pituus 149 cm, hartiat 42 cm. (Kirjasto Virma)

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/jvanne
Kuvaa käytetty luvalla.
*** tunturisusi.com linkit ***